Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Riitta Korhonen
Riitta Korhonen on Kielitoimiston erikoistutkija. Hän tuli kielitajuiseksi muinoin oppikoulun 1. luokalla: tuolloin ilmeni aivan odottamatta, ettei hänen puhumansa kieli ollutkaan suomea – vaan savvoo. Vuosien mittaan on kielessä sitten riittänyt paljon muutakin ihmettelemistä ja ihastelemista.


Riitta Korhonen

14.11.2011 8.11

Englanti, englanti, englanti

Englanti suomessa jaksaa ihmetyttää – ja ärsyttääkin. Ihan aina kismitys ei kuitenkaan johdu pelkästä englannista. Vai johtuuko sittenkin?

Mainittakoon tässä kolme ärsytystapausta, joista olen viime aikoina kuullut kielenkäyttäjien valittavan. Monia harmittaa, kun erikielisiä – esim. saksalaisia tai ranskalaisia – nimiä äännetään joskus suomenkielisissä uutisissa tai kuulutuksissa ”ämörikkalaisittain”. ”Ritzaard” Wagner ja ”Maiköl” Schumacher (”Rihhardin” ja ”Mihaelin” ja sijasta) mainitaan usein esimerkkeinä. Eräs Kielitoimiston neuvonnan asiakas naurahtikin, että pian kai kuullaan myös vaikkapa ”Änzela Mörkelistä”. – On toki ymmärrettävää, että maailman valtauutisoijat vaikuttavat (myös) käsityksiimme erikielisistä nimistä. Silti ainakaan täällä tunnetuimpien vieraiden kielten nimien omaa ääntämystapaa ei liene kovin työlästä selvittää. Vai onko?

Toisaalta monia harmittavat vieläkin enemmän suomalaisittain äännetyt vieraat nimet. Poikkeamat siis joka tapauksessa huomataan. Oma kysymyksensä tietenkin on se, millä tavoin erilaisiin poikkeamiin pitäisi neutraaliksi tarkoitetussa kielenkäytössä suhtautua. Itse toivon toisaalta kyllä suvaitsevaisuutta monin tavoin äännettyä englantia (ja suomea) kohtaan, mutta toisaalta huomaan ärsyyntyväni suomalaisten englantilaisittain ääntämistä saksalais- ym. nimistä. – Ristiriita?

Toiseksi monia hämmentää erikoisalojen raju englannistuminen. Asiantuntija voi toki huoletta kirjoittaa tai puhua toiselle asiantuntijalle omalla erikoisalan suomellaan, jossa lentelevät vaikkapa backuppaamiset ja headerit. Erikoisalojen slangeja on aina ollut ja pitää tietysti ollakin. Ongelmaksi asia voi muuttua ainakin silloin, kun asiantuntija käyttää tuota slangia puhuessaan alan ulkopuoliselle. Molemmilla epämukavuusalue on laaja: maallikko ei tunne sanoja eikä välttämättä asiaakaan, ja asiantuntija hämmentyy huomatessaan, ettei osaa puhua asiastaan muutoin kuin erikoissanastoa käyttäen. Erikoiskieli voi toki olla vaikeasti ymmärrettävää silloinkin, kun se käyttää tutumman näköisiä sanoja, esim. sellaisia kuin pistosaha, lankasaha tai pyöröpuikko, langankierto, ylivetokavennus. Ymmärtäminen onkin usein kiinni enemmän asiasta kuin – englannista.

Sivuhuomautuksena voi tässä todeta, että vaikka englannin sanoja harmitellaan suureen ääneen, harva valittaa julkisesti lääkärilatinasta. Ei sittenkään vaikkei ymmärrä lääkäriltä saamaansa hyvinkin henkilökohtaista lausuntoa, joka kuitenkin on tavallaan kirjoitettu asiantuntijalta toiselle asiantuntijalle… Ärsyttääkö englanti siis enemmän kuin latina?

Englantia voi hypähtää silmille myös yllättävissä paikoissa. Esimerkiksi maallikoille suunnatussa tekstissä saatetaan suomenkielistä ilmausta selittää sulkeissa englanninkielisellä sanalla. Tällaiseen on toki totuttu etenkin tieteellisissä teksteissä, kun esitellään suomenkielinen vastine jollekin alalla tunnetulle muunkieliselle sanalle. Neutraaliksi tarkoitettua asiatekstiä lukiessaan maallikko saattaa kuitenkin epäillä muutakin kuin omaa ymmärryskykyään, jos kirjoittaja on käyttänyt suomenkielisten kiemuroidensa selittämiseksi vierasta kieltä. Eräskin asiaa harmitellut kielenkäyttäjä ihmetteli, eikö asian selväkielistämiseen enää juolahda muuta mieleen kuin englanti. – Niinpä. Muistettakoon lisäksi, että tulevaisuudessakaan kaikki eivät osaa englantia hyvin.


Palaa otsikoihin | 9 puheenvuoroa | Keskustele

14.11.2011 12.15
Kyllästynyt
Ärsyttävä kieli
Englannissa ärsyttää suomalaisten maailmankuvan kaventuminen. Välillä tuntuu kuin maailmassa ei enää olisi muita kieliä kuin englanti eikä muita maita kuin englanninkielisiä.
16.11.2011 9.30
Ville E.
Englannin termit
Englanninkielisten termien käyttöön sulkeissa voi olla sekin syy, että halutaan antaa lukijalle eväät vaikkapa tuoreen asian penkomiseen Googlella. Monesti asiantuntijat ovat jonkin ilmiön edelläkävijöitä ainakin kotimaassaan, joten jostain uudesta ei välttämättä ole heti löydettävissä lisätietoa suomeksi.

On kuitenkin totta, että läheskään aina moiseen sulkeissa selittelyyn ei ole tarvetta.
16.11.2011 15.17
keskustelija
Ville E:lle
Sanot: "Englanninkielisten termien käyttöön sulkeissa voi olla sekin syy, että halutaan antaa lukijalle eväät vaikkapa tuoreen asian penkomiseen Googlella."
Sanon: Tässäpä meillä on todistus suomen kielen käyttöalan kaventumisesta, suomen kielen matkasta kyökkikieleksi.
16.11.2011 15.53
Ville E.
keskustelijalle
Ei niinkään. Joskus tietoa ei vain ole saatavilla suomeksi yhtä nopeasti ja vuolaasti. Suomen kielen käyttöala on tieteessä valitettavasti jo kaventunut. Toivottavasti termipankkihanke ja muut toimet saavat käännetyksi kehitystä.
16.11.2011 21.33
Kyllästynyt
Mutta miksi nimenomaan englanniksi?
Miksei vaikka saksaksi tai ranskaksi?

Englannin käyttö osoittaa useimmiten lähinnä että kirjoittajan kielitaito ja maailmankuva on rajoittunut.
17.11.2011 13.31
Puhu rauhassa ranskaa ja saksaa!
17.11.2011 15.45
Gnothi seauton
Nimimerkki "Kyllästynyt", miksi vaadit ranskaa tai saksaa? Niitä sentään osaa niin moni suomalainen, että niidenkin käyttöä voidaan pitää massasieluisuutena.

Oman sivistyneisyyden osoittamiseen sopinee nykyisin parhaiten klassillinen kreikka. Tänne sitä ei kai teknisistä syistä voi kirjoittaa kuin kovin karkeistetusti.

Tosin jos halutaan, että ihmiset ymmärtävät, niin sitten pitää kirjoittaa kielellä, jota he ymmärtävät. Monella alalla se on joko englanninsekainen arkisuomi tai jopa sekakieli, jossa kielioppi ja triviaalit pikkusanat ovat suomea ja melkein kaikki muu englantia. Siis esmes buutataan serveri asap.
17.11.2011 23.03
Ihminen, jonka on pakko kysyä "mutta miksi juuri X", esittäisi saman kysymyksen, vaikka X:n tilalla sitten mikä tahansa muu yksi vaihtoehto, eikä mikä tahansa muu.

Se on se epäkohdan hakemisen pakko.
18.11.2011 18.57
Niinpä,
Jälleen kerran huomaamme miten suomalaisille niin pyhäksi tullutta englannin kieltä ei saa arvostella vähääkään.

Leimakirveet heilahtavat heti esiin...