Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.



Raimo Sailas. Kuva: Kotuksen arkisto.

Raimo Sailas on valtiosihteeri. Hän on toiminut nykyisessä tehtävässään vuodesta 1995. Valtiovarainministeriössä hän aloitti jo vuonna 1971. Nivalasta kotoisin oleva Sailas pitää marjastuksesta, sienestyksestä, lukemisesta ja shakista. Hän kirjoittaisi mielellään enemmän, ellei aika kuluisi puhumiseen. Joskus hän ihmettelee, ovatko virallisteksteihinkin jo ehtineet ”eläköityminen” ja ”ongelmatiikka” kielen rappiota vai sen kehitystä.

Raimo Sailas

21.6.2010 13.39

Suomi voitti

Oikeusasiamies päästi Stroke Unitin päiviltä.

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen päätti äsken, että vieraskielisen sanan käyttäminen julkisen palvelun ainoana nimenä on vastoin perustuslakia. Tämän päätöksen hän teki käsitellessään yksittäisen kansalaisen tekemää kantelua, joka koski Tampereen yliopistollisen keskussairaalan Stroke Unit -nimistä yksikköä.

Oikeusasiamies päästi siis Stroke Unitin päiviltä ”at a single stroke”. Kyseessä ei kuitenkaan ollut lapsenmurha. Itselleni oli yllätys, että yksikkö oli toiminut ilman suomen- tai ruotsinkielistä nimeä jo vuodesta 1988 alkaen. Toki nimeä oli vuosien varrella laajalti hämmästelty, mutta hämäläinen hitaus ja itsepäisyys lienevät pitäneen käytäntöä yllä näihin päiviin asti. Nyt Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on tiettävästi päättänyt löytää yksikölle suomenkielisen nimen. Sitä odotamme jännittyneinä.

Uusien nimien keksiminen vanhoille suomenkielisille instituutioille ei ole helppoa hommaa. Tunnustan itsekin olleeni aikanaan Postipankin hallituksessa muuttamassa Postipankin nimen Leoniaksi, joka tosin jäi elonpäiviltään lyhyeksi. Muistaakseni joku konsultti pyöritteli 5-7 kirjainta pitkiä yhdistelmiä löytääkseen jotenkuten suomenkieleen sopivan sanan, jota ei ollut varattu jo aiemmin ja joka ei jossain tunnetussa vieraassa kielessä tarkoittanut jotakin ikävää. Samalla menetelmällä lienevät löytyneet Altia, Itella ja Destiakin. 

Jääskeläisen päätös on kauaskantoinen. Hän näet toivoo perustuslakiin, hallintolakiin ja kielilakiin viitaten, että kaikki ne viranomaiset, joissa vieraskielisiä nimiä on jo käytössä, harkitsisivat niitä edelleen. Lisäksi päätöksessä sanotaan: ”Korostan vielä sitä, että edellä esittämäni on tarkoitettu ennen muuta yleisemmäksi, periaatteelliseksi kannanotoksi, vaikka arviointi juontaakin juurensa yksittäiseen viranomaiseen kantelussa kohdistetusta arvostelusta”.

Eivät kaikki virastopäällikötkään ole höyrähtäneet nimenmuutostalkoisiin. Maanmittaushallituksen pääjohtaja Jarmo Ratia kertoi äsken julkisuudessa viraston nimen säilyvän ainakin hänen virkakautensa ajan. Myös tullihallituksen pääjohtaja Tapani Erling on säilyttämässä pian 200-vuotiaan virastonsa nimen, vaikka perinteinen tullinkanto on enää vain pieni osa sen tehtävistä.


Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa

21.6.2010 15.49
Sirkka Paikkala
Periaatteet käytäntöön
YK:n ensimmäinen paikannimikonferenssi (1967) hyväksyi päätöslauselman, jonka mukaisesti kansainvälisen paikannimistön huollon ensimmäisiä askeleita jokaisessa maassa on oman kansallisen paikannimistön asiantuntijaelimen perustaminen. Samalla määriteltiin sen tehtävät ja menettelytavat, ks. http://unstats.un.org/unsd/geoinfo/unresolutions.htm .

Naapurimaissamme nämä päätöslauselmat on otettu huomioon ja laadittu sitä vastaavat lait ja toimielimet. Jokohan aika olisi kypsä Suomessakin saattaa omista nimistä huolehtiminen kestävällä tavalla lakisääteiselle pohjalle ja koota nimiasiat selvästi yhteen lakiin, kaikkien viranomaisten noudatettavaksi?
17.2.2011 21.27
pottuh
Vaikein kieli
Englantilaisen tutkimuksen mukaan maailman vaikein kieli on Kiina, ja seuraavaksi vaikein Suomi.