Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Pirkko Nuolijärvi Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Pirkko Nuolijärvi on professori ja Kotimaisten kielten keskuksen johtaja (30.7.2016 saakka). Hän on tutkinut suomen kielen vaihtelua ja muutosta, televisiokeskustelujen vuorovaikutusta ja puhutun kielen roolia kaunokirjallisuudessa sekä kirjoittanut kielipolitiikkaan ja kielten asemaan
liittyvistä kysymyksistä.

rss

14.2.2013 13.06

Miten virkakieltä parannetaan?

Pirkko Nuolijärvi

Hallintolain mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimittänyt työryhmän, jonka tehtävänä on laatia toimintaohjelma ehdotuksineen siitä, millä tavoin tähän vaatimukseen voitaisiin vastata nykyistä paremmin käytännön työssä ja tulevaisuuden työntekijöiden koulutuksessa.

Työryhmän perustaminen pohjautuu hallitusohjelmaan, jonka mukaan ”laaditaan toimintaohjelma lainsäädännön, viranomaisviestinnän ja asioinnin kielen kehittämiseksi”. Asia ei ole uusi eikä tämän hallituksen keksintöä, vaan monet sukupolvet ennen meitä ovat kiinnittäneet huomiota viranomaiskieleen.

 

Kieli ei ole toiminnasta irrallaan, vaan se on osa jokapäiväistä työtä. Nykyisin kaikissa ammateissa vaaditaan hyvää kirjoitustaitoa ja selväkielistä suullista ilmaisua. Viranomaisen ja kansalaisen välisessä viestinnässä ymmärrettävä kieli on järkevän toiminnan ehto. Jos esimerkiksi lomake on epäselvä tai etuuspäätösteksti käsittämätön, kuluu niin viranomaiselta kuin kansalaiseltakin paljon aikaa, vaivaa ja rahaa selvitettäessä, mitä oikein tarkoitetaan.

 

Kovin pitkälle ei päästä, jos ilakoidaan epäselvillä teksteillä ja jäädään hämmästelemään sen ja sen viranomaisen kielen mahdottomuutta. Siitä voi saada aikaan viihteellisen lehtijutun, mutta päivittely ei auta ketään. Viranomaiskieltä parannettaessa tulee keskittyä niihin oloihin, joissa tekstejä tehdään. Mitä tämä tarkoittaa? Mainitsen vain pari esimerkkiä.

 

Viranomaiset laativat tekstejä nykyisin tavattoman paljon, eikä aina mietitä sitä, ovatko kaikki tekstit tarpeen. Jokaisen viranomaisen tuleekin miettiä, miksi teksti tehdään ja kenelle se on tarkoitettu. Yksi ratkaisu on, että vähennetään esimerkiksi lakisääteisesti tuotettavien tekstien määrää. Onko tällä suunnittelu- ja raportointiyhteiskunnalla varaa vähentää tekstejä? Miksi päiväkodin työntekijän pitää kirjoittaa niin monia raportteja ja suunnitelmia?

 

Toinen keskeinen asia koskee niitä viranomaisia, jotka tuottavat päivittäin päätöksiä kansalaisille, kuten Kela. Tällöin teksti tehdään valmiista palasista tietojärjestelmien varassa, eikä yksittäinen työntekijä voi muokata kokonaisuutta. Siksi on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota siihen, että järjestelmiä kehitetään niin, että kokonaisuudesta muodostuu järjellinen teksti.

 

Yksi toimintaohjelma ei tietenkään ratkaise viranomaiskielen kysymyksiä, ne ratkaistaan työpaikoilla. Työryhmän tärkeimpiä tehtäviä on tuoda esiin jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä malliksi muille sekä innostaa virastoja noudattamaan niitä ‒ ja ehkä löytämään vielä uusiakin. Ymmärrettävän virkakielen aikaansaamiseksi on pohdittava kirjoittamisen edellytyksiä sekä työpaikkojen toimintatapoja ja -rakenteita, joilla virkakielen ja siihen kuuluvan nimistön toimivuuden tarkastelusta tulee osa jokapäiväistä työtä.


Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele

15.2.2013 21.04
Realisti
Keppiä vai porkkanaa?
Pohtiminen, esiin tuominen ja innostaminen ovat toki sopivia vastauksia (melkeinpä minkä tahansa ongelman ratkaisemiseen), mutta onko niillä vaikutusta? Ja minusta on hiukan koomistakin ajatella, että virastoja innostettaisiin. Ihmisiä, jopa virkamiehiä, voi innostaa, mutta miten virasto voisi olla innostunut?

Tärkein kysymys on kuitenkin se, mitä motivaatiota virkamiehellä on yrittää kirjoittaa (ja puhua) selvemmin. Oman kielenkäytön parantaminen on nimittäin kovaa työtä (muiden kieltä on paljon helpompi korjata, tai ainakin olla korjavinaan).

Siis oikeesti. Parantaako kielenkäyttöön satsaaminen urakehitystä, turvaako se työpaikan tai auttaako se kilpailussa viraston sisällä? (Vain Utopian valtiossa viraston työntekijät eivät juonittele toisiaan vastaan.)
5.12.2013 19.27
Jaakko P
Luovuus virastoihin!
Teksti tehdään valmiista palasista, koska luova kielenkäyttö nähdään virheellisesti vain viihteeseen kuuluvana asiana. Todellisuudessa kaikki toimiva kielenkäyttö on luovaa. Luovuuteen tulisi kannustaa myös virastoissa.

Laadin kerran ilman valmista mallia viitteellisen vuosikertomuspohjan, jota työtoverit sitten alkoivat soveltaa. Panin otsikoille työnimet "Osa-alue 1", "Osa-alue 2" jne kuvitellen naiivisti, että akateemisesti koulutetut ihmiset ymmärtävät vaihtaa tilalle omat otsikkonsa. Vielä mitä, työnimet kummittelevat yhä virallisissa asiakirjoissa. Vaikka oli hommassa täysi amatööri, kerran kirjoitettua tekstiä ei uskallettu tai viitsitty muuttaa. Ehkä luultiin että sen on kirjoittanut joku erehtymätön yli-inhimillinen virkamies.