Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Pirkko Nuolijärvi Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Pirkko Nuolijärvi on professori ja Kotimaisten kielten keskuksen johtaja (30.7.2016 saakka). Hän on tutkinut suomen kielen vaihtelua ja muutosta, televisiokeskustelujen vuorovaikutusta ja puhutun kielen roolia kaunokirjallisuudessa sekä kirjoittanut kielipolitiikkaan ja kielten asemaan
liittyvistä kysymyksistä.

rss

23.2.2013 11.25

Maisteriksi vain englanniksi?

Pirkko Nuolijärvi

Muutama vuosi sitten Kotuksen sekä Helsingin yliopiston suomen kielen ja kieliteknologian asiantuntijat rakensivat yhdessä suomen kielen toimintaohjelman Suomen kielen tulevaisuus, jonka kantavana ajatuksena oli se, että korkeakouluopetuksessa voitaisiin toteuttaa rinnakkaiskielisyyden ideaa.

Kun tarjotaan englanninkielisiä ohjelmia, rinnalla tulisi tarjota opetusta myös omalla kielellä, kunkin korkeakoulun opetus- ja tutkintokielen mukaan suomeksi tai ruotsiksi. Yliopistojen kielistrategiat kuvaavatkin kauniisti tällaista tasapainoista tilannetta. Yksikään strategia ei sano, että suomen kieli on nyttemmin siirrettävä sivuun maisterien opetuksessa.

 

Harmaata on teoria, kun käytäntö marssii paikalle raskain askelin. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta kuuluu hätkähdyttäviä ääniä: Kaikki maisteriohjelmat aiotaan käynnistää syksyllä 2013 englanninkielisinä, ja vain harvoja kursseja olisi tarjolla suomeksi. Kandidaattiohjelmat ovat suomenkielisiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö keskustelee parhaillaan korkeakoulun kanssa tästä päätöksestä ja yrittää etsiä tolkullista ratkaisua.

 

Yliopistolaki säätää yliopistojen opetus- ja tutkintokielestä, joka voi olla 1) suomi tai 2) ruotsi tai 3) suomi ja ruotsi. Yliopisto voi päättää lisäksi muun kielen kuin opetus- ja tutkintokielensä käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa. Laissa on siis lisäksi, ei sijasta.

 

Kauppakorkeakoulun päätös herättää paljon kysymyksiä. Onko nyt niin, että kaupallisella alalla ei tarvita alansa erikoiskieltä taitavia maistereita? Eikö suomenkielisellä opiskelijalla ole oikeutta saada maisteritasoista opetusta suomen kielellä tässä maassa?

 

En herättele uhkakuvia, mutta kyllä tämä jotenkin absurdia on. Kansainvälisyys on mielestäni sitä, että ihminen osaa toimia myös omalla kielellään ja tuntee oman kulttuurinsa lähtökohdat ja toimintaympäristön. Mitä tapahtuu tulevaisuudessa kauppatieteille, jos opetuksessa vain perusasiat luennoidaan suomeksi? Mitä tapahtuu suomalaiselle asiakkaalle, kun hän ihmettelee, millä kielellä hänelle tarjoillaan tietoa tuotteista? Ja onko vaikkapa yritysjuridiikka niin irrallaan Suomenmaasta, että se ei tarvitse suomenkielistä termistöä tai ammattikieltä?

 

Suomen kielen ja suomenkielisen opiskelijan puolen pitäminen ei ole muiden kielten vastustamista. Kieliä pitää osata, muitakin kuin englantia. Suomen kieli kuuluu kielten joukkoon, ja tässä ympäristössä on yhä tärkeää, että joka alalla kyetään toimitaan suomeksi. Voisikohan kauppakorkeakoulu vielä harkita mahdollisuutta rinnakkaiskieliseen opetukseen?


Palaa otsikoihin | 11 puheenvuoroa | Keskustele

23.2.2013 13.02
Veron maksaja
Kuka pistouvaa?
Opettaminen rinnakkain kahdella kielellä noin kaksinkertaistaa opetuksen kustannukset. Kuka maksaa?

Tähän asti suomenkielinen opetus on useimmilla vähänkin nykyaikaisilla aloilla ollut sellaista, missä termit ovat vieraskielisiä, niistä mukautettuja tai käännöslainoja, joita juuri kukaan ei käytä – tai pahimmillaan kunkin opettajan uudisoimia sepitelmiä, joita kukaan muu ei käytä. Missä siis hyöty?

Jos halutaan, että eri alojen termistö suomalaistetaan Lönnrot-tyyliin, tarvitaan aika monta Lönnrotia ja lisäksi jokseenkin mahtava järjestelmä, joka pakottaa tai ainakin painostaa ammattilaiset omaksumaan uudet termit. Tämä maksaisi jokseenkin paljon, koska termejä syntyy joka päivä. Lisäksi työhön tuskin olisi tekijöitä tarpeeksi, ainakaan sellaisia, joita muut haluaisivat päästää mestaroimaan kieltä.

Yliopistotasoinen opetus onnistuu suomen kielellä lähinnä vain ohjelmissa ja julkilausumissa. Kohdatessaan todellisuuden ajatus haihtuu ilmaan. Edes suomen kielen opetuksessa ei käytetä suomen omista voimavaroista rakennettua termistöä. Vai puhutaanko luennoilla nimisanan omannosta?
23.2.2013 23.52
Heikki Tala
Tarpeeksi on riittävästi
Suomalaisen peruskielitaidoksi riittää suomi ja englanti. Ne pitäisi hallita tosi hyvin. Kolmas kieli eli toinen vieras kieli on EU:nkin suositus ja sen pitäisi olla valinnainen. Kielistä kiinnostuneet voisivat näiden lisäksi opiskella niin monta kieltä kuin ikinä haluavat.

Kirjoitin väitöskirjani suomeksi 1980-luvulla ja se oli jo silloin harvinaista. Sen jälkeen olen esitarkastanut useampia englanniksi kirjoitettuja opinnäytetöitä ja jokaisen suomenkieliselle väittelijälle olisi ollut eduksi kirjoittaa se ensin suomeksi ja vasta sen jälkeen kääntää englanniksi.
24.2.2013 23.41
Laajempi kehys
Money talks
Nykyinen yliopistolakihan antaa mahdollisuuden kantaa lukukausimaksua vieraskielisistä maisteriohjelmista, tosin vain muilta kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden kansalaisilta. On helppo nähdä, miksi kauppakorkeakoulu haluaa antaa kaiken mahdollsen koulutuksen vieraskielisten maisteriohjelmien muodossa.

Rohkenen ennustaa, että seuraava vaihe on ankara lobbaus tuon ETA-aluetta koskevan rajoituksen poistamiseksi. Kulissihuhut opetus- ja kulttuuriministeriön suunnalta antavat aiheta pelätä, että lobbaus voisi onnistuakin. Muitakin samansuuntaisia hankkeita on parhaillaan meneillään.
25.2.2013 10.08
Laajempi kehys
On kustannuksia ja kustannuksia
Ensinnäkään ei pidä paikkaansa, että opettaminen kahdella kielellä kaksinkertaistaisi opetuksen kustannukset. Toiseksi vaikka niin olisi, se olisi vähintään yhtä hyvin argumentti kauppakorkean tuoretta neronleimausta vastaan kuin sen puolesta.

Suomenkielinen korkeakouluopetus toimi koko lailla kattavasti vuosikymmeniä. Sittemmin nimimerkki Veron maksajan tapaan ajattelevat termilaiskimukset ovat yleistyneet - ja samaan aikaan opiskelijoiden kielitaito parantunut - siinä määrin, että suomenkielistä käsitteistöä ei kaikilla aloilla ole vaivauduttu pitämään yllä.

Suomenkielisen termistön käyttöön ei tarvita sen mahtavampaa järjestelmää kuin olemassa oleva koulutusjärjestelmä, kunhan se noudattaa vallitsevaa lainsäädäntöä. Jos korkeakouluissa käytetään tutkintokielinä kotimaisia kieliä, kuten laki edellyttää, terminologiaa pidetään väistämättä yllä. Joka tästä lipsuu, rikkoo lakia. Asia on juuri näin yksinkertainen.

Olen istunut lukemattomat kerrat tilaisuuksissa, joissa suomalaiset luennoivat suomalaisille englanniksi. Viestin välittämisessä on molempien osapuolten vilpittömästä yrityksestä ja sinänsä kohtalaisesta kielitaidosta huolimatta ollut *aivan* *joka* *kerta* niin suuria ongelmia, etten mitenkään pysty näkemään, miten englanninkielisen terminologian käytön hyödyt voittaisivat äidinkielisellä opetuksella saavutetut hyödyt. Käyttämällä opetuksessa vierasta kieltä annamme kohtuuttoman suuren kilpailuedun niille kilpailijoillemme, jotka käyttävät opetuksessa omaa kieltään.
25.2.2013 12.41
Kyllästynyt
"On helppo nähdä, miksi kauppakorkeakoulu haluaa antaa kaiken mahdollsen koulutuksen vieraskielisten maisteriohjelmien muodossa."

Miksi monikko? Tässähän on kyse vain yhden kielen, pyhän pakkoenglannin, käytöstä.
25.2.2013 17.02
Veron maksaja
Lakeja muutettava
Nimim. "Laajempi kehys" katsoo asioita kovin suppeissa kehyksissä, jotka näyttävät olevan lähinnä 1950-luvun impivaaralaismallia. Pidemmälle menevät yliopisto-opinnot ovat aina olleet lähes kokonaan kansainvälisillä kielillä harjoitettavia. Ei ole ollut suomenkielistä kirjallisuutta, eikä sitä kannata julkaista.

Suomenkielistä termistöä ei ole millään alalla pidetty yllä. Joka muuta luulee, tuijottaa epärealistisesti joihinkin suppeisiin termiluetteloihin, joilla moni asiantuntija naureskelee ja joita ei todellisuudessa noudateta.

Nykyisin laki ei ole kansan oikeustajun ilmaus, vaan lailla lähinnä säädellään ja tehdään politiikkaa. Niinpä aikansa eläneet kielilait joutavat kumottaviksi. Tutkintokielinä voidaan kyllä sallia myös suomi ja ruotsi pitkähkön siirtymäajan, mutta olisi kannustettava (eikä suinkaan estettävä) siirtymistä englantiin mm. siksi, että vain näin taataan tutkintojen tason kansainvälinen seuranta.

Aikanaan tullaan suomenkielistä yliopisto-opetusta pitämään oman aikansa kummajaisena. Ei se ole saanut aikaan edes sitä, että lääkärit puhuisivat potilaille ymmärrettävää kieltä. Sellainen riippuukin ihan muista asioista kuin lääketieteen opetuksen kielestä.
26.2.2013 8.47
Laajempi kehys
Miksi lakeja on muutettava?
Nimimerkki Veron maksaja katsoo asioita näkökulmasta, joka on paitsi merkillisen pessimistinen ("suomenkielisiä termejä ei käytetä", "suomenkielistä kirjallisuutta ei kannata julkaista") myös suoraan sanoen epärehellinen. Väite, ettei suomenkielistä termistöä ole pidetty yllä millään alalla, on räikeä valhe. Samoin väite, että "pidemmälle menevät yliopisto-opinnot ovat aina olleet lähes kokonaan kansainvälisillä kielillä harjoitettavia" on vähintäänkin hyvin tarkoin valikoitua totuutta.

Se on kyllä totta, että nykyisin "lailla lähinnä säädellään ja tehdään politiikkaa". Kysynkin siksi: millaista politiikkaa tehdään, ja millaista juridiikkaa, jos säädetään laki, jolla kauppakorkeakoulun yksiselitteisesti lainvastainen päätös opetuskielen vaihtamisesta tehdään lailliseksi ex post facto, kuten ulkomaaksi sanotaan?

Samoin on totta, että suuri osa yliopisto-opetuksessa käytettävästä kirjallisuudesta on vieraskielistä. Sitä suuremmalla syyllä opetuksen tulisi olla äidinkielistä, jollei nimenomaan haluta, että suomen kielen käyttö asiantuntijayhteyksissä lakkaa.

Sellaista ajattelutapaa, ettei suomeksi kannata opettaa, kun kerran lääkärit eivät osaa puhua potilailleen ymmärrettävästi kumminkaan, on vaikea perustella järkiargumentein. Silläkö lääkärin ja potilaan välinen viestintä paranee, ettei edes yritetä pitää yllä suomenkielistä terminologiaa? Onko potilaan velvollisuus siis opiskella lääketieteen latinalais-englantilainen terminologia? Vai tuleeko potilaan vain silmät ummessa uskoa, että lääkäri tietää mitä tekee, vaikka potilaalle ei mitään kerrotakaan? (Samalla argumentilla muuten voisi aivan yhtä hyvin perustella, miksi vaikkapa yhdysvaltalaisten yliopistojen tulisi vaihtaa opetuskielekseen latina. Eivät anlosaksisetkaan lääkärit puhu potilailleen ymmärrettävää kieltä.)

Aika näyttää, suhtautuuko jälkimaailma suomenkieliseen yliopisto-opetukseen "aikansa kummajaisena". Nykypolvi ainakaan ei suhtaudu. Käytävässä keskustelussa tulisi rehellisesti tunnustaa se, että englannin kielen käyttöä puoltavat lähinnä taloudelliset tekijät. Opetuksellisesti englannin käyttöä suomalaisessa korkeakouluopetuksessa ei voida kestävästi perustella, ja yhteiskunnalliset syyt ovat täysin yksiselitteisesti suomen kielen käytön puolella.
26.2.2013 19.42
Opettaja
Vaikeaa on
Opetan kokonaan englanninkielisessä maisteriohjelmassa yliopistossa, en kuitenkaan Aallossa. On näitä siis muuallakin, jo. Pidän englanninkielen taitoani, sekä kirjallista että puhuttua, hyvänä. Opiskelijat ovat sekä suomalaisia että ulkomaalaisia (mm. Kiina, Pakistan, Lähi-idän maat, ...), joiden englannin kielen taidot ovat hyvin vaihtelevat. Epäilen etteivät kielitestit useinkaan kerro totuutta käytännön kielitaidosta... Pidän tätä maisteriohjelmaa todella huonona ratkaisuna. Kukaan opettajista tai opiskeljoista ei käytä kommunikoidessaan äidinkieltään. Miten lie sitten pääkopassa, tapahtuuko ajattelu millä kielellä; pystyvätkö opiskelijat kääntämään lennosta vaikeita käsitteitä, malleja ja prosesseja muotoon (kieleen) jolla he asiat sisäistävät, muistavat, oppivat? Epäilen vahvasti. Suora lukeminen kalvoista ja muusta materiaalista sujuu englanniksi useilla opettajilla, mutta keskustelu, vaikeiden asioiden omin sanoin selittäminen, havainnollistaminen ja esimerkkien antaminen vieraalla kielellä - vaikka kuinka alan kieli olisi englanti - ei niin vaan onnistukaan. Sama pätee opiskelijoiden itse pitämiin esityksiin ja keskustelutilaisuuksiin. Osa ongelmista jää piiloon - esimerkiksi kuinka moni jättää kokonaan pyrkimättä englanninkieliseen maisteriohjelmaan, koska ei koe opiskelua sellaisessa tehokkaaksi? Tällainen opiskelija saattaa muuten olla välkky ja pystyvä. Sanotaan että työelämässä kuitenkin se kieli on aika pitkälle englanti, jolla toimitaan kokouksissa ja viestiessä. Kyllä, mutta opiskelijat ovat usein suoraan lukiosta tulevia, joilla jo pelkästään yliopisto-opiskelu ja lukiotasoa huomattavasti vaativan aihealueen haltuunotto sinänsä on jo todella haastavaa. Saatikka sitten että kaiken pitäisi tapahtua pelkästään lukioenglannin varassa. Summa summarum, en tykkää opettajana, ja säälin opiskelijoita. Sanovat kansainvälistymiseen hurahtaneet hallintoihmiset ja poliitikot mitä tahansa. Mutta jos valmistuneesta ulkomaalaisesta OM palkitsee yliopistoa reilulla kymppitonnilla extrarahaa, samoin palkatusta ulkomaalaisesta, miksi ihmeessä yliopistot eivät (rahan perässä) tähän alkaisi. Opetuksen ja oppimisen laadun kustannuksella.
26.2.2013 20.18
Veron maksaja
Katsotaanpa todellisuutta
"Laajempi kehys", kun syytät valheesta, niin kerropa nyt yksi ala, jolla on pidetty yllä suomenkielistä termistöä. Todellisuudessa termistö on pääosin englantia, osittain latinaa ja vähän muita kieliä. Kun eksponenttifunktio integroidaan, aproriorisia postulaatteja analysoidaan tai hydrolyysia katalysoidaan, niin ei siinä ole suomea kuin vähän päätteissä.

Viestintä paranee, kun lääkäri käyttää englantia, jolla hän voi viestiä kaikkien kollegoidensa kanssa suoraan. Ja voi puhua ulkomailta tuotujen hoitajien kanssa paljon paremmin kuin heidän hoonolla soomellaan. Ihan eri asia on sitten selittää jotain potilaalle, ja silloin on eduksi, jos lääkäri itse ymmärtää puhuvansa työssä ammattikieltä, jota ei pidä kuvitella alan ulkopuolisten ymmärtävän.

Nykymaailmassa kaikki korkean ammattitaidon työ on kansainvälistä, ja kansainvälistyminen yhä lisääntyy. Ammattilaisen pitää oikeasti seurata alansa kehitystä maailmassa. Sellaisessa teennäinen suomen kielen käyttö on pelkkä haitta. On parempi, että ammattilainen ajattelee ammattiasioita sillä kielellä, jolla lukee, kuuntelee, kirjoittaa ja puhuu niistä. Ja olisi absurdia rajoittaa yhteydet alan muihin ihmisiin siihen promilleen tai promillen osaan, joka osaa jotenkin. suomea.

Kansallisvaltioiden, kansallisten talouksien ja kulttuuripiirien synty tunki alueellisen kielimuodot, ”murteet” (jollaisiksi usein tuomittiin selviä kieliäkin, kuten provensaali, katalaani ja sardi) paikalliseen käyttöön ja lähes yksinomaan puhekieliksi, joilla ei yritetäkään puhua vaativista ammattiasioista. Kansainvälistyminen tekee nyt samaa kansalliskielille: niistä tulee harrastuksia, tutkimuskohteita ja henkilökohtaisen juttelun kieliä.

Suomenkielinen yliopisto-opetus jää joka tapauksessa historiaan. Jarruttamalla tätä kehitystä voi ehkä hidastaa hiukan ja samalla tehdä hallaa opetukselle ja osaamiselle.

Lääkärin, insinöörin tai geologin kouluttaminen suomeksi alkaa olla yhtä mieletöntä kuin kouluttaminen savoksi tai Rauman murteella.
27.2.2013 10.50
Laajempi kehys
Kenen todellisuutta katsotaan?
Veron maksaja: katso nyt ensi hätään esimerkkiä vaikkapa tuolta:
http://www.tsk.fi/tsk/

En mistään hinnasta (ja todella siis mistään hinnasta) haluaisi joutua sellaiseen yhteiskuntaan, jossa ihmiset vakavissaan toivovat, että lääkärien kaltaiset ihmisten hengen ja hyvinvoinnin eteen työskentelevät asiantuntijat säännönmukaisesti pakotetaan toimimaan vieraalla kielellä. Ajatuskin puistattaa. Miten ihmeessä suomalainen lääkäri osaisi paremmin toimia itselleen vieraalla kielellä, englanniksi, kuin mainitsemasi "ulkomailta tuotu hoitaja" itselleen vieraalla kielellä, suomeksi? Siksikö, kun suomalaiset ovat niin paljon parempia kaikessa kuin ulkomaalaiset?

Myönnän, että työelämä on kansainvälistä. Yksikielistä sen ei silti tarvitse olla, eikä se voikaan olla. Kun taannoin syytit minua impivaaralaisuudesta, niin sanottakoon, että tähän mennessä olen tehnyt töitä laskujeni mukaan viidellä kielellä. Tätä ei ole millään lailla estänyt se, että olen saanut koulutukseni (juu juu, monia oppimateriaaleja ja ulkomaisten vierailijoiden luentoja lukuun ottamatta) suomeksi. Olen täysin vakuuttunut siitä, että saamani koulutuksen äidinkielisyys on ollut minulle valtava etu eikä koskaan haitta. Ammattitaito asuu yksityiskohdissa, ja yksityiskohdat tahtovat lipsua ohi vierasta kieltä käytettäessä, kuten nimimerkki Opettajan kirjoituksestakin käy ilmi.

En käsitä, miksi olet sitä mieltä, että opetuskieli millään tavoin rajaisi ammatillisen yhteydenpidon kyseiseen kielipiiriin. Eihän moiselle ajatukselle ole mitään perustetta.

En myöskään käsitä argumenttiasi "on parempi, että ammattilainen ajattelee ammattiasioita sillä kielellä, jolla lukee, kuuntelee, kirjoittaa ja puhuu niistä". Aivan varmasti näin on. Juuri siksi ammattiasioista kannattaa mahdollisuuksien mukaan lukea, kuunnella ja kirjoittaa juuri sillä kielellä, jolla ajattelee. Maisterivaiheen opinnoissa ihmisen ajattelun kielen vaihtaminen alkaa olla melkoisen kaukaa haettu toive.

Sanopa suoraan: onko toiveenasi, että koko maailma siirtyy käyttämään yhtä yhteistä kieltä?
27.2.2013 11.45
Kyllästynyt
Veronmaksaja
... osoittaa kommenteillaan erinomaisesti miten tehokkaasti meidät suomalaiset on aivopesty pyhään pakkoenglantiin ja sen kaikkivoipaisuuteen.

Minkään muun kielen (esim. ranskan) puolustamiseen ainoana opintokielenä maisteriohjelmassa ei hyväksyttäsi noin lepsuja perusteita mitä nimimerkki Veronmaksaja meille yllä esittelee.