Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Pirkko Nuolijärvi Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Pirkko Nuolijärvi on professori ja Kotimaisten kielten keskuksen johtaja (30.7.2016 saakka). Hän on tutkinut suomen kielen vaihtelua ja muutosta, televisiokeskustelujen vuorovaikutusta ja puhutun kielen roolia kaunokirjallisuudessa sekä kirjoittanut kielipolitiikkaan ja kielten asemaan
liittyvistä kysymyksistä.

rss

30.9.2013 16.28

Kuka määrää kielenkäytöstä?

Pirkko Nuolijärvi

Kotus ei määrää kielenkäytöstä mutta voi suositella.

Kotuksen työntekijät, erityisesti kielenhuoltajat mutta myös muut, saavat usein vastata kysymykseen, saako käyttää tätä tai tuota sanaa. Yleensä vastaus sisältää kysyjän kanssa keskustelua siitä, mikä on tilanne tai tekstilaji, johon kysyjä viittaa. Yksiselitteisiä vastauksia sanaston käytöstä voi antaa vain harvoin.

Kotus ei siis määrää kielenkäytöstä eikä anna lupia siihen tai tähän käyttöön, vaan voi enintään suositella. Silloin kun on kysymys esimerkiksi muotisanoista tai muuten usein toistuvista sanoista, voi suositella kielen rikastamista ja tavanomaisten muoti-ilmausten välttämistä. Samoin voi suositella, että kirjoitettaisiin niin, että ei loukata eri ryhmiä. Erityinen vastuu tästä on journalisteilla, joiden tekstejä kohtaamme päivittäin.

Kielenkäyttöön pätee sama kuin muuhunkin elämään: että oltaisiin ihmisiksi toistemme kanssa. Kotus ei ole kirjoittajien moraalinvartija eikä pysty estämään halventavaa kirjoittamista, mutta myös kielentutkijan velvollisuus on tuoda esille, että kirjoittaja saa paremmin esille omat ajatuksensa, jos käyttää asiallista kieltä ja perustelee kantansa syyttelemättä niitä, joilla mahdollisesti on erilaisia näkemyksiä. Siksi yksittäisillä sanoillakin on joskus tärkeä rooli.

Muuan pieni poika, jonka kanssa kerran keskustelin kirosanoista, totesi keskustelun päätteeksi: ”Saa sanoa, mutta ei kannata.” Tämä periaate sopii hyvin kirjoittavien aikuistenkin elämään.


Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa

30.9.2013 19.26
Miksi
Oi miksi
Miksi Kotuksen pitää selitellä antavansa suosituksia, kun se on sen lakisääteinen tehtävä? Onko joku esittänyt, että Kotuksella olisi valta määrätä kielenkäytöstä, vai mäiskitäänkö tässä olkiukkoja?

Poliittisen korrektisuuden vaatijoita eli toisinpuhuvien ja -ajattelevien suun tukkijoita on Suomessa ihan tarpeeksi. Kotuksen ei tarvitsisi mennä siihen laumaan räksyttämään, ei varsinkaan kieli- tai muun tieteen arvovaltaan vedoten, kun kyse ei kuitenkaan ole tieteestä, vaan arvoista, asenteista ja mielipiteistä.

Ja miten muoti-ilmausten teilaaminen olisi kielen rikastamista? Juuri muodit, jotka tulevat ja menevät, ovat kielen rikastumisen nopeimpia keinoja. Päiväperhosista jotkin jäävät elämään. Niitä ei kannata tappaa, ja muita ei tarvitse tappaa.

Höttöinen ja mössöinen kieli on tietysti epäselvää, oli siinä muotisanoja tai vanhempia fraaseja. Mutta se kuuluu tyylin, ei niinkään tieteen alaan. Ja siinä suhteessa jokaisen ihmisen ja organisaation kannattaisi aloittaa omasta kielenkäytöstään.
14.1.2014 16.54
itu
Ärtymisestä
Kuinka sävyisästi Kotuksen edustajan pitäisi esiintyä, kun nimimerkki "Miksi" vastasi palstalla esiintyneeseen asialliseen puheenvuoroon 30.9. 2013 hyökkäävästi? Tästähän on tullut kansan tapa. Kirjoituksessa oli muotoilu "Kotus ei määrää kielenkäytöstä".

Siitä huolimatta uskaltaudun, juuri em. syystä nimimerkin suojassa, tekemään uuden keskustelunavauksen.

Biisi-sana on kärsinyt pahemmanlaatuisen inflaation. Tein internetissä haun. Suomalaisviestinten, keskustelupalstojen ja muiden sivustojan perusteella biisi on korvannut entiset asialliset samaa merkitsevät sanat. Niinpä sana piisi tuottaa noin 138 000 hakutulosta. Se tarkoittaa sivistyssanakirjan mukaan slangissa: musiikkikappale, tulisija. Sen sijaan haku biisi tuottaa noin 446 000 tulosta. Ja tämä muoto on tiettävästi esiintynyt jo 1960-luvulta asti.

Kun tuo lapsenomainen slangi-ilmaisu näyttää vakiintuneen lehdiston klassisenkin musiikin toimittajien näppäilyyn, kysyn, onko kyseessä arkuus poiketa nuorison muoti-ilmaisuista? Taitaa olla erittäin arkaluontoinen asia. Vielä 50-luvulla näihin tyyliasioihinkin uskallettiin ottaa arvottavaa kantaa.
19.8.2014 14.55
Palkkatyöläinen
Kielenkäyttäjän oikeus
Kotus ei määrää... suosittelee...
Silti Kotus huomauttelee tuon tuostakin siellä täällä, että kielenkäyttäjällä on aina oikeus käyttää valitsemaansa ilmausta.
Onkohan Kotuksella valtuuksia ohittaa työlainsäädäntöön pohjautuva direktio-oikeus? Kyllä työnantaja saa määrätä, miten organisaation henkilökunta kirjoittaa työssään - vaikka toimenhaltija tai virkamies haluaisi kielenkäyttäjänä valita Kotuksen suositteleman muodon tai oman suosikkinsa suositelluista ilmauksista.