Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Pirkko Nuolijärvi Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Pirkko Nuolijärvi on professori ja Kotimaisten kielten keskuksen johtaja (30.7.2016 saakka). Hän on tutkinut suomen kielen vaihtelua ja muutosta, televisiokeskustelujen vuorovaikutusta ja puhutun kielen roolia kaunokirjallisuudessa sekä kirjoittanut kielipolitiikkaan ja kielten asemaan
liittyvistä kysymyksistä.

rss

30.1.2014 9.02

Hyvä virkakieli helpottaa elämää

Pirkko Nuolijärvi

Hyvän virkakielen toimintaohjelman punaisena lankana on se, että toimintatapojen muutoksella ja yhteistyöllä voidaan saada hyviä tuloksia ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaa.

Hyvän virkakielen toimintaohjelma on nyt saatavilla opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla. Ohjelman punaisena lankana on se, että toimintatapojen muutoksella ja yhteistyöllä voidaan saada hyviä tuloksia sekä säästää aikaa, vaivaa ja rahaa.

Virkakieli ulottuu kaikille elämänaloille, ja sen kunnosta ovat vastuussa hyvin monet toimijat. Toimintaohjelmassa on ehdotuksia eduskunnalle ja valtioneuvostolle sekä suosituksia koko julkishallinnolle, virastoille ja oppilaitoksille, jotka kouluttavat tulevia asiantuntijoita eri aloille.

Kansalaisen kannalta on tärkeää, että viranomaistekstit ja suullinen asiointi helpottavat asioiden hoitamista eivätkä herätä hämmennystä ja epävarmuutta. Sekä viranomaisen oman toiminnan että asiakaspalvelun kannalta on eduksi, kun tekstit ovat niin selkeitä, asiallisia ja ymmärrettäviä, että ne avautuvat helposti eikä jälkeenpäin tarvitse kysellä, mitä mikäkin kohta tarkoittaa.

Viranomaiset tekevät tekstejä myös toisilleen, ja silloinkin on pidettävä huolta ymmärrettävyydestä.  Kaikki eivät ole kaikkien alojen asiantuntijoita.

Virastojen ei pidä lannistua toimintaohjelman monien suositusten edessä, vaan tarkoitus on, että kukin virasto arvioi, mikä juuri sille on tärkeintä ja ajankohtaisinta.  Kirjoittaminen on kuitenkin aina olennainen osa viranomaistyötä, ja siksi on olennaista pohtia myös sitä, miten työt järjestetään, jotta tekstien laatimiseen jää riittävästi aikaa. On myös hyvä miettiä sitä, miten virastot voivat välttää päällekkäistä suunnittelua ja tehdä yhteistyötä.

Elämme melkoisessa tekstiyhteiskunnassa. Siksi on syytä miettiä myös sitä, miksi jokin teksti tehdään ja mitkä tekstit ylipäänsä ovat tarpeen.

Hyvän virkakielen toimintaohjelma


Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro | Keskustele

3.2.2014 20.29
Maukka
Kapulakielestä
Pirkko Nuolijärven puheenvuoroon ei kenelläkään näy olevan nokan koputtamista, eikä ole minullakaan. Virkamiesten kunniaksi totean silti, että heiltä vaadituista taidoista sanankäyttö on vain yksi.

Kapulakieltä käyttävät joskus myös kirjoittamisen ammattilaiset. Ajatelkaamme sanaparia äidinpuoleinen isoäitini. Siinä on 10 tavua. Puolta lyhempi olisi äidinäitini (tai äitini äiti). Silloin tällöin lukijan aikaa varastetaan tuolla pitemmällä kaavalla, viimeksi pari päivää sitten, kun aikakauslehdessä kerrottiin ministeri Kyllösen "äidinpuoleisesta isoisästä".