Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Pirkko Nuolijärvi Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Pirkko Nuolijärvi on professori ja Kotimaisten kielten keskuksen johtaja (30.7.2016 saakka). Hän on tutkinut suomen kielen vaihtelua ja muutosta, televisiokeskustelujen vuorovaikutusta ja puhutun kielen roolia kaunokirjallisuudessa sekä kirjoittanut kielipolitiikkaan ja kielten asemaan
liittyvistä kysymyksistä.

rss

11.5.2011 8.25

Entä jos ei olisi suomennoksia?

Pirkko Nuolijärvi

Toukokuun alussa luovutettiin valtion kääntäjäpalkinto suomentaja Kaijamari Sivillille. Palkittu teos on hänen suomennoksensa Routaholvi kanadalaisen Anne Michaelsin romaanista The Winter Vault (2009). Jälleen kerran suomenkielinen lukija voi nauttia taitavan suomentajan luomasta hienosta teoksesta.

Joka kerta, kun suomentajan lahjan saa, tulee miettineeksi suomentajien merkitystä tässä kieliyhteisössä ja tälle kielelle.

 

Suomennokset ovat aina olleet tärkeitä suomenkieliselle yhteisölle ja suomen kielen kehitykselle Mikael Agricolasta lähtien. Suomen kirjakielen alkutaipaleella suomen kieltä ja suomalaista kirjallisuutta kehitettiin nimenomaan käännösten avulla. Usean vuosisadan ajan suomenkieliset tekstit olivat lähes yksinomaan käännöstekstejä, yleensä hengellisiä tekstejä ja lakitekstejä. 1800-luku oli suomalaisen kaunokirjallisuuden syntyvaihetta, jolloin suomennokset avasivat tietä suomeksi kirjoitetulle kaunokirjallisuudelle luomalla kielellisiä ja kirjallisia malleja. 

 

Kauno- ja tietokirjallisuuden suomennosten lisäksi työmme ja vapaa-aikamme on täynnä käännöstekstejä: käyttöohjeita, tuoteselosteita, lehtitekstejä sekä televisio-ohjelmien ja elokuvien tekstityksiä.

 

Suomentaminen on luovaa ja kurinalaista työtä ja se vaatii lujaa ammattitaitoa: erittäin hyvää äidinkielen ja sen kaikkien kielimuotojen taitoa ja oman kulttuurin tuntemusta, erittäin hyvää vieraan kielen taitoa ja vieraan kulttuurin tuntemusta, erikoisalojen tuntemusta sekä käyttäjän kannalta toimivien tekstien tuottamisen taitoa. Lisäksi kääntäjällä tulee olla kykyä välittää tekstien maailmoja kielestä ja kulttuurista toiseen ja toimia kulttuurienvälisen viestinnän siltana. Suomentajat ovat siis varsinaisia moniottelijoita monen maailman sisällä ja rajalla.

 

Miten paljon laihempi ja köyhempi olisikaan suomenkielinen tekstimaisema, jos suomentajia ei olisi! Meiltä puuttuisi Sieppari ruispellossa, Peppi Pitkätossu ja Ronja Ryövärintytär, Kunnon sotamies Švejk, Oblomov ja Buddenbrookit. Luetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, ja aina lukija tunnistaisi teoksia, jotka ovat olleet hänelle tärkeitä. Tietokirjallisuudesta puhumattakaan. Siitä enemmän joskus toiste.

 

Suomentajat ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat käsitykseemme maailmasta enemmän kuin osaan edes aavistaa. Olisi mukava kuulla, mitkä teokset ovat olleet tämän blogin lukijoille tärkeitä.


Palaa otsikoihin | 18 puheenvuoroa | Keskustele

12.5.2011 17.26
W.R.
Rikos ja rangaistus lukion toisella luokalla oli valtava elämys. Sen jälkeen ahmin muita venäläisiä klassikoita: Anna Karenina, Karmazovin veljekset, Hiljaa virtaa Don , jne. Kiitos kääntäjille!
12.5.2011 22.26
Merkkinimi
Trikki kysymys?
Ilmeisesti kysymykseen "Entä jos ei olisi suomennoksia?" ei odoteta vastausta, vaan se oli ns. pretorinen kysymys.

Jos nyt kumminkin vastaisi: No sitten varmaan luettaisiin kirjoja muilla kielillä. Ruotsiksi, englanniksi ja ehkä muillakin kielillä. Olisko se kauheaa? Eikös niitä pakko-opeteta koulussa sitä varten, että niitä käytettäisiin?

Isoksi osaksi luettaisiin kirjoja alkukielellä, ja eikös yleensä sanota että niin kirjat olisi parasta lukea?

Käyttöohjeet, tuoteselosteet ja lehtitekstit olisi yleensä parasta jättää suomentamatta. Niissä nimittäin on yleensä sen verran paljon asiavirheitä (kielivirheistä nyt edes puhumatta), koska ne teetetään halpatyövoimalla tai jopa käännöskoneilla.
13.5.2011 9.12
Pretorinen kommentti
Kommetoijakollega kehitti hauskan uudissanan. Pretorinen voisi viitata joko Etelä-Afrikan pääkaupungille ominaiseen, tai antiikin Rooman ylimmälle oikeusviranomaiselle, preettorille ominaiseen.

Kirjoittaja varmaan tarkoitti retorista kysymystä.
15.5.2011 14.41
Kielimies
Asiatekstien käännättäminen on usein vain välttämätön kuluerä
Kaunokirjallisuuden kääntäminen on taidetta. Pienillä palkkioilla kituuttaville kääntäjille suokin kunnianosoituksia.

Sen sijaan asiatekstien kääntäjät ovat kuin siivoojia: jos työ tehdään hyvin, kukaan ei kiinnitä huomiota, saati kiitä, mutta jos työ tehdään huonosti, kaikki ovat valittamassa.

Käyttöohjeiden yms. asiakäännösten laatu ei parane, ennen kuin tilaajat alkavat arvostaa laatua ja ovat myös valmiita maksamaan siitä. Nykytilanteessa halpatyövoiman käyttö ja muukin hintojen polkeminen merkitsevät sitä, että käännöksiä on tuotettava liukuhihnalta, mikä ei ainakaan paranna laatua.
15.5.2011 14.56
Kyllästynyt
Niinpä
Nykysuomessa englantia taitamaton on vailla ihmisoikeuksia tai ainakin kelvoton käyttämään teknisiä laitteita ja pelkkä kuluerä kaupalle...
23.5.2011 14.51
Sokea
Tulisi pitkä lista
Mitkä teokset ovat olleet tärkeitä? - Jos saisin kiittää vain yhden kirjailijan suomentajia, kiittäisin Jose Saramagon teksteistä.
23.8.2011 19.43
Valpurga
Trikki kysymys?
Merkkinimi, et kai ole tosissasi kun kirjoitat, että "Käyttöohjeet, tuoteselosteet ja lehtitekstit olisi yleensä parasta jättää suomentamatta." Kyllä Suomenmaassa on vielä niin paljon ihmisiä, jotka eivät kunnolla saa selvää vieraskielisestä tekstistä, että he tarvitsevat suomennoksia. Ne pitää tietysti tehdä kunnolla, se on selvä. Eikä kielten kouluopetus totisesti riitä siihen, että vieraskielisestä kirjallisuudesta pystyisi nauttimaan niin hyvin kuin suomenkielisestä.
1.9.2011 22.53
Merkkinimi
Tosissaan
Valpurga, toki kirjoitin tosissani.

Käyttöohjeet tms. ovat jo pitkään olleet useimmiten niin kehnosti suomennettuja, että niistä on lähinnä harmia. Ei tämä muutu miksikään sanomalla ettei niin saa olla. Raha kaiken hankkii, ja rahan takia säästetään kääntämisessä. Jos huonosta käyttöohjeesta tulisi sadan tuhannen sakko, niin tilanne olisi toinen. Sellaista ei kuitenkaan kukaan ole uskaltanut ehdottaa saati vaatia.

Kaikenlaisten kielipoliittisten ohjelmien väsääminen on näennäistoimintaa, puuhastelua, jolla luodaan vain kuvitelmia siitä, että jotain tapahtuisi. Jos firmojen kustannuslaskelmiin ei pakoteta rahaa, joka firman pitää maksaa jos käännös on ala-arvoinen, on yhdentekevää, saadaanko joku lausumaan jokunen ylevä lause suomen kielen puolesta.

Mitäs varten koulussa opetetaan vieraita kieliä jos ei lukemista varten? Lukeminen sentään on kaikista kielen käyttömuodoista helpoin - helpompi kuin kirjoittaminen, puhumattakaan puhumisesta ja kuuntelemisesta. Jos jää jokin nyanssi ymmärtämättä, so not? Ei peruslukija suomenkielisenkään kaunokirjallisuuden hienouksia tajua
5.9.2011 8.30
kuuntelija
Suomentaminen avartaa
Toki kieliä opiskellaan käytettäviksi. Mutta kuinkahan käy, kun vieraskielisen kirjallisuuden lukeminen on alkuperäiskielen osaamisen varassa? Ei luettaisi kuin englanniksi ja kenties ruotsiksi kirjoitettua kirjallisuutta. Maailmamme kaventuisi valtavasti.
5.9.2011 20.10
Kyllästynyt
Taitaa olla jo kaventunut...
... vai suomennetaanko kirjallisuutta enää juuri muista kielistä kuin vain englannista ja ruotsista?
5.9.2011 20.32
Merkkinimi
Avartaa mitä?
Kuuntelija, millä tavoin suomentaminen avartaa? Tiedetäänhän, että käännöksessä aina katoaa paljon alkuperäisen tekstin tyylistä, sävystä jne.

Se kirjallisuus, mitä suomalaiset enimmäkseen lukevat, on kirjoitettu alkujaan englanniksi. Siis jos katsotaan todellisia lukutottumuksia eikä sitä, mistä kulttuurisivuilla ja -lehdissä kirjoitetaan tai mitä koulussa tuputetaan. Jokaista ranskalaisen romaanin lukijaa kohti on leegio amerikkalaisen menestysromaanin lukijoita.

Miksi siis se pitäisi lukea suomeksi käännettynä sen sijaan, että se luetaan alkukielellä, jolloin kohdataan alkuperäisteos ja pidetään yllä ja kehitetään kielitaitoa? Sitä paitsi uusi kirja voidaan lukea heti eikä joskus vuoden päästä, kun käännös on tullut.

Eikä kukaan ole vaatinut, että kaikki pitää lukea alkukielellä. Jos ruvetaan katsomaan englanniksi käännettyä kirjallisuutta, niin eiköhän sitä löydy satoja kertoja enemmän kuin suomennettua - kohtuullisempaan hintaan.
5.9.2011 22.20
Kyllästynyt
Mitäpä sitä maailman kuvaa avartamaan
... kun pakkoenglannin tunkkaisen turvallisessa perunakuopassa on niin mukavaa.
7.9.2011 8.47
Realisti
Pakkokieliä
"Pakkoenglanti" on aika koominen ilmaus, kun tiedetään, että koululaiset eivät pidä pakkoruotsista (joka on säilytetty vain siksi, että puolueilla ei ole varaa rikkoa välejään RKP:hen) eivätkä pakkosuomesta (eli tylsästä "äidinkielen opetuksesta", ikään kuin ihmiset eivät osaisi äidinkieltään) tai pakkosaksasta tai -ranskasta (joita vanhemmat saattavat pakottaa lukemaan).

Englannin kieli on varmaan yksi harvoja kouluaineita, jotka valtaosa oppilaista kokee todella tarpeelliseksi ja mielekkääksi. Paitsi jos on huono opettaja, jolloin asiaa oikeasti harmitellaan, muutenhan huono opettaja on vain vitsin arvoinen.

Kun suitsutetaan suomentamiselle ja annetaan ymmärtää, että vain suomeksi voi suomalainen lukea kirjoja, niin eiköhän se ole ummehtuneessa perunakuopassa kykkimistä jos mikä.
7.9.2011 13.11
Urpu
Merkkinimelle
Milläkö tavoin suomentaminen avartaa? No jos ei nyt aloitetataRaamatun kääntämisestä ja porauduta kirjakielen kehittymiseen yleensä, niin olisitko lukenut esimerkiksi Odysseuksen harharetkistä tai Anna Kareninan kohtalosta ilman suomennoksia? (Tämä oli tietenkin puhtaasti"pretorinen" kysymys.)
8.9.2011 16.42
Kyllästynyt
Maassa, jossa 99.3% peruskoululaisista joutuu valitsemaan englannin syystä (ainoa vaihtoehto) tai toisesta (jotta saisi lukea jotain muuta kieltä), ei pakkoenglannista puhuminen ole mitenkään koomista.
8.9.2011 22.06
N. Merkki
Urvulle
Minulla on hämärä mielikuva, että Odysseia ja Anna Karenina olisi käännetty englanniksi.

Odysseiaa olen muuten yrittänyt lukea suomennoksina, mutta ne ovat toinen toistaan kikkailevampia eri tavoin. Englanninnoksissa on enemmän valinnanvaraa. Mutta jo oikeastihan kaikki tietävät Odysseiasta ihan tarpeeksi, sillä perusjutut on kerrottu moneen kertaan proosatarinoina, kuvitettuina klassikkoina, mukaelmina jne.

Jos ihan välttämättä pitää Homeroksen runoutta lukea, kyllä se kannattaa tehdä alkukielellä.
9.9.2011 13.32
U
N. Merkille
Ei pidä välttämättä Homeroksen runoutta lukea, mutta niille jotka haluavat ja joilta muinaiskreikan heksametri ei sujuisi, suomennos on kiva.
9.9.2011 14.13
Suomeksi ja
vain yhdet virheet, kiitos!
Jos tyydyt englannin kieliseen käännökseen, saat kaksinkertaiset käännösvirheet kaupanpäälle: omasi ja englannittajan. Pahimmillaan voidaan siis mennä metsään todella lujaa, varsinkin jos englannittaja on yrittänyt sopeuttanut käännöksensä omaan kulttuuriinsa.