Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Olli Löytty. Kuva: Heini Lehväslaiho.

Olli Löytty
työskentelee tutkijana Turun yliopistossa historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella. Hän on Ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen jaoksen jäsen. Syksyllä 2011 häneltä ilmestyi kokoelma esseitä otsikolla Kulttuurin sekakäyttäjät (Teos). Kuva: Heini Lehväslaiho.


Olli Löytty

2.2.2010 18.17

Siirtotyöläisiä vai ekspatriootteja?

Millä nimellä ulkosuomalaiset kutsuvat itseään asuinmaassaan?

Ruotsiin pysyvästi muuttaneita suomalaisia kutsutaan ruotsinsuomalaisiksi. Sanasta käy ilmi, että kyse on Ruotsissa asuvista suomalaislähtöisistä ihmisistä. Samalla logiikalla Saksaan muuttaneet ihmiset ovat saksansuomalaisia,  Venäjälle muuttaneet venäjänsuomalaisia ja niin edelleen.

Tähän asti kategoriat ovat kohtalaisen yksiselitteisiä, mutta tilanne käy astetta mutkikkaammaksi, kun ajattelemme niitä, jotka eivät varsinaisesti muuta maasta toiseen vaan käyvät esimerkiksi töissä Ruotsissa, mutta asuvat lomansa perheensä luona Suomessa.

Perinteisesti tällaista väliaikaista työväkeä on kutsuttu kaiketi siirtotyöläisiksi, mutta termi ei oikein sovi esimerkiksi tutkijoihin ja muuhun korkeasti koulutettuun väkeen.

Kuulin Tukholmassa, kuinka eräs Ruotsissa asuva yliopistoihminen viittasi kaltaisiinsa sanalla "ekspät", siis ekspatriootti.

Aiemmin olen kuullut sanan Afrikassa asuvien englantilaisten suusta. Ekspatriootit muodostavat eräänlaisen ulkomaalaisten siirtokunnan, kolonian. Iltaisin he kokoontuvat pahasti rapistuneelle mutta siirtomaa-ajan loistosta muistuttavalle golf clubilleen muistelemaan "vanhaa maataan". 

Olen aina ihmetellyt sanan merkityshistoriaa: Ei kai sentään entinen isänmaanystävä vaan pikemmin isänmaastaan poistunut?

Eräistä Kotus-blogiin lähetetyistä kommenteista olen havainnut, että lukijoina on myös ulkosuomalaisia. Siksi olisi kiinnostavaa kuulla, miten muualla maailmassa asuvat suomalaiset viittaavat itseensä ja muihin samassa maassa asuviin suomalaisiin. Onko ulkomaalaisyhteisölle oma terminsä?


Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa | Keskustele

3.2.2010 13.13
syntyperäinen
terminologia
käytän itsestäni joko syntyperäistä tai alunperin suomalainen-nimitystä, en mitään expatrioottia, mikä mielestäni ei ole hyvä sana, kyllähän sitä normaalisti vähän patrioottina pysyy. Ja jos on kaksoiskansalainen, niin usein sanon nuo ylläolevat nimitykset, jos joku tarkemmin haluaa tietää ja tätä maata koskien käytämme myös nimitystä itävallansuomalaiset. Isänmaasta pyrin myös käyttämään nimitystä kotimaa tai entinen kotimaa, äidinkielestä kotikieli.
5.2.2010 12.52
Riitta
Ulkomaantyöntekijä
Kielitoimiston sanakirja tuntee sanan ekspatriaatti (ei siis -patriootti). Sen sijasta suositetaan käyttämään suomalaista vastinetta ulkomaantyöntekijä. Muistelen, että kun vastinetta aikanaan tiedusteltiin Kielitoimistosta, näkökulma oli sen yrityksen tai organisaation, josta ulkomaille lähdettiin (esim. kirkon ulkomaantyöntekijät).
11.2.2010 11.25
Ttulia
suomalaiset
Minäkin viittaan lähinnä synty- tai alkuperääni suomalaisena, tai yksinkertaisesti: tulen Suomesta. Samoin suomalaisyhteisöstä puhun suomalaisina.

Ulkomaantyöntekijä on sinänsä hyvä ilmaisu, mutta on myös paljon suomalaisia jotka asuvat muualla "vapaaehtoisesti" töissä/opiskelemassa/free lancereina/... eivätkä minkään suomalaisen firman lähettäminä. Työskennellessäni saksalaiselle yliopistolle en siis koe itseäni ulkomaantyöntekijäksi, enemmänkin eurooppalaiseksi työntekijäksi.