Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Olli Löytty. Kuva: Heini Lehväslaiho.

Olli Löytty
työskentelee tutkijana Turun yliopistossa historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella. Hän on Ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen jaoksen jäsen. Syksyllä 2011 häneltä ilmestyi kokoelma esseitä otsikolla Kulttuurin sekakäyttäjät (Teos). Kuva: Heini Lehväslaiho.


Olli Löytty

25.3.2010 15.19

Kirjallisuuden kansallinen kaanon

Millaisista kirjallisista tuotoksista on suomalaiset tehty?

Kirjallisuudentutkijat eivät ole saaneet paljoakaan pahaa aikaiseksi maailmassa. Ehkä siksi meidän olemassaoloamme ei aina huomata.

On kuitenkin yksi alue, jossa kirjallisuutta ammatikseen tutkivien mielipiteille annetaan arvoa, nimittäin kirjallisen kaanonin muodostaminen. Millaista on hyvä, arvokas ja kestävä kirjallisuus? Millä kirjoilla on ollut merkitystä kansallisen kulttuurin rakentumisessa?

Kaanonin merkitys nousee esiin silloin, kun päätetään, mitkä kirjat pitää sisällyttää kotimaisen kirjallisuuden yliopisto-opintoihin. Olisi tietysti outoa, jos kirjallisuutta pääaineenaan opiskellut ei olisi lukenut Kiven Seitsemää veljestä, mutta kaikkia klassikoina pidettyjä kirjoja ei kuitenkaan voi opiskelijoilla luetuttaa.

Kanonisoitujen teosten laittaminen tärkeysjärjestykseen ei ole helppoa. Uusiessamme opintovaatimuksia Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden oppiaineessa olemme päätyneet seuraavanlaiseen listaan niistä kirjoista, joiden me ajattelemme kuuluvan kirjallisuudenopiskelijoiden yleissivistykseen.

Kalevala

Fredrika Runeberg: Fru Catharina Boije och hennes döttrar

J.L. Runeberg: Fänrik Ståls sägner

Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä

Minna Canth: Työmiehen vaimo

Juhani Aho: Papin rouva

L. Onerva: Mirdja

Eino Leino: Helkavirsiä I

Maria Jotuni: Rakkautta

F.E. Sillanpää: Hurskas kurjuus

Joel Lehtonen: Putkinotko

Aari Hellaakoski: Jääpeili

Aino Kallas: Sudenmorsian

Hella Wuolijoki: Niskavuoren naiset

Aila Meriluoto: Lasimaalaus

Edith Södergran: Samlade dikter

Väinö Linna: Tuntematon sotilas

Eeva-Liisa Manner: Tämä matka

Veijo Meri: Manillaköysi

Pentti Saarikoski: Mitä tapahtuu todella?

Hannu Salama: Juhannustanssit

Paavo Haavikko: Puut, kaikki heidän vihreytensä

Marja-Liisa Vartio: Hänen olivat linnut

Saa kommentoida!


Palaa otsikoihin | 36 puheenvuoroa

25.3.2010 16.28
Ripsa
?
Hyvä lista. Mutta tämähän on vasta appron tenttilista? Tai ehkä se kasa kirjoja jotka ovat pääsyvaatimuksena?
25.3.2010 18.37
Late
Entäs nykykirjallisuus
Ugh. Olen lukenut.

Kaanon päättyy siis 1960-lukuun? Huonostipa on mennyt sen jälkeen.
25.3.2010 22.21
olli löytty
perusopinnoissa
jep, tämä lista luetaan perusopinnoissa. pidemmällä opinnoissa on sitten valinnaisuutta. klassikkolistaa pohdittaessa ideana oli valita ne kirjat, jotka AINAKIN on tunnettava.

uudempia kirjoja ei tähän listaan laitettu siksi, että kaanon muodostuu tai muodostetaan jonkinlaisen historiallisen prosessin tuloksena. tämä opintovaatimuksiin laadittu lista on ymärrettävä osaksi tuota samaista prosessia, samoin kuin tässä mahdollisesti käytävä keskustelu kirjoista, joita listalta puuttuu tai jotka eivät siihen kuulu.

mainittakoon vielä sekin, etttä ko. opintokokonaisuuden yhtenä ideana on laittaa opiskelijat pohtimaan sitäkin, miksi juuri näitä kirjoja pidetään klassikoina. ja mistä ihmeestä tämä tarve määritellä kaanoneita oikein tulee!
25.3.2010 22.25
ripsalle vielä
pääsykokeissa ei vaadita minkäänlaisen kaanonin tuntemusta.

tänä vuonna turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden pääsykokeisiin pitää lukea yksi kaunokirjallinen teos, arne nevanlinnan marie. itse toivon että se muistetaan tulevaisuudessakin.
26.3.2010 8.41
Late
Ollille
Virkistävää nähdä, että ylioppilastutkintolaitakunnan äidinkielen jaoksen jäsen ei tunne tarvetta käyttää isoja kirjaimia kirjoitetun kielen normien mukaisesti. Hän edustaa siis hyvin asiakkaitaan.
26.3.2010 13.40
olli löytty
isot kirjaimet
hei siis mihin me niitä tarvitaan? eihän niitä ole puheessakaan!
26.3.2010 19.39
Ollille
siis hei
Tossa kirjotuksessa niillä on fuktio, vai mitä olli
29.3.2010 16.53
Kielimies
Piittaamattomuus on päivän sana
Kirjoitetun kielen normeista piittaamattomat ottavat lukijan huomioon yhtä huonosti kuin takapuskurissa roikkujat edellä ajavan. "Minä saan kirjoittaa miten haluan, ja sinä saat ymmärtää tai olla ymmärtämättä." Mitäpä sitä turhaan ajattelemaan viestinnän tehokkuutta ja ymmärrettävyyttä. Helppohan se on roikkua toisen puskurissa, jos kukaan ei roiku omassa puskurissa - ainakaan vielä.
29.3.2010 18.46
olli löytty
onko tämä kommentti kirjakieltä?
jos tuo kielimiehen yllä oleva kommentti koski valintaani kirjoittaa repliikkini ilman virkkeen aloittavia isoja kirjaimia, haluan sanoa seuraavaa:

kirjaielen normien rikkomisen tarkoitus on tässä muistuttaa siitä, että tekstini on keskustelua. Laatiessani blogitekstiäni harkitsen sanojani tarkkaan, mutta kun osallistun tällaisessa kommenttiosioissa käytävään keskusteluun, kirjoitan nopeasti, ikään kuin puhuisin.

minusta tämä on hieno keksintö. nyt ei tarvitsisi muuta kuin saada koko kieliyhteisö noudattamaan samaa käytäntöä.
29.3.2010 21.59
erppa
ymmärrettävyydestä
tästähän tuli nopeasti vallan erilainen keskustelu, kuin tuosta postauksesta olisi päätellyt mutta silti hyvin kiinnostava - onnittelut Olli rohkeudestasi rietastella oikeakielisyysasioissa täällä Kotuksen sivuilla!

olen joskus itsekin miettinyt, mitä noilla virkkeenalkuisilla isoilla alkukirjaimilla tekee, kun välimerkit jo informoivat virkkeen vaihtumisesta. tuo ymmärrettävyysargumentti on aina mainio keppihevonen normien puolustamisessa, piti se todellisuudessa paikkaansa tai ei. hankaloittaako virkkeenalkuisten isojen kirjaimien puute todella varsinaisesti ymmärrettävyyttä tai luettavuuttakaan? loukkaako se pikemminkin tuttuihin sääntöihin takertuneitten ihmisten suvaitsemattomia kieliasenteita? onko tässä paljon vaihtelua erilaisten lukijoiden kesken?

kyllä ärsyyntyminenkin tietysti voi mennä ymmärrettävyyden tielle silloin, kun lukija ei pysty harmitukseltaan keskittymään viestin sisältöön. mutta onko se silloin kirjoittajan vai lukijan (ärsyyntyjän) vika? kiitos Olli hyvästä keskustelunavauksesta!
29.3.2010 22.41
Kielimies
Silti kirjoitettua kieltä
Kyse on silti kirjoitetusta kielestä, jota tuotettaessa ei ole mitään syytä poiketa normeista - varsinkaan tällaisessa foorumissa. Puheen translitterointi voisi olla eri asia, mutta tässäkin blogissa keskustelun kieli noudattelee pitkälti kirjakielen normeja. Siinä mielessä alkukirjainkonvention rikkominen on lähinnä huvittavaa. Keskustelunomaisuus ilmenee kyllä muilla tavoin, esim. sananvalinnoilla, virkepituudella ja puhekieleen kuuluvilla aineksilla.
30.3.2010 10.15
Jykä
Käsittämätöntä kapinointia
Erppa: vertaapa itse, niin näet:

Alkuperäinen versio:

"olen joskus itsekin miettinyt, mitä noilla virkkeenalkuisilla isoilla alkukirjaimilla tekee, kun välimerkit jo informoivat virkkeen vaihtumisesta. tuo ymmärrettävyysargumentti on aina mainio keppihevonen normien puolustamisessa, piti se todellisuudessa paikkaansa tai ei. hankaloittaako virkkeenalkuisten isojen kirjaimien puute todella varsinaisesti ymmärrettävyyttä tai luettavuuttakaan? loukkaako se pikemminkin tuttuihin sääntöihin takertuneitten ihmisten suvaitsemattomia kieliasenteita? onko tässä paljon vaihtelua erilaisten lukijoiden kesken?"

Oikeakielinen versio:

"Olen joskus itsekin miettinyt, mitä noilla virkkeenalkuisilla isoilla alkukirjaimilla tekee, kun välimerkit jo informoivat virkkeen vaihtumisesta. Tuo ymmärrettävyysargumentti on aina mainio keppihevonen normien puolustamisessa, piti se todellisuudessa paikkaansa tai ei. Hankaloittaako virkkeenalkuisten isojen kirjaimien puute todella varsinaisesti ymmärrettävyyttä tai luettavuuttakaan? Loukkaako se pikemminkin tuttuihin sääntöihin takertuneitten ihmisten suvaitsemattomia kieliasenteita? Onko tässä paljon vaihtelua erilaisten lukijoiden kesken?"

Yhtä typerää olisi kysyä, miksi esim. Aku Ankan puhekuplissa, tv-tekstityksissä ja romaanien repliikeissä noudatetaan oikeinkirjoitus- ja välimerkkisääntöjä.

Sain kerran eräältä eläkevakuutusedustajalta sähköpostiviestin, jossa ei ollut isoja alkukirjaimia ja jossa oli lisäksi yhdyssananavirheitä. Se oli viimeinen niitti sille, että peruutin jo tekemäni sopimuksen. Jos vielä joskus saan yhtä lapsellisesti kirjoitetun viestin, huomautan varmasti, että kannattaisi kiinnittää huomiota viestinnän laatuun. Tyylitaju tuntuu olevan nykyään kortilla.











30.3.2010 10.24
Silmäilijä
Kokoero auttaa hahmottamisessa
Iso kirjain virkkeen alussa parantaa ymmärrettävyyttä, koska se auttaa hahmottamaan virkerajan. Myös välimerkit tietysti auttavat asiaa, mutta alkukirjain on siinä tukena. Myös kauttaaltaan isokirjaimista tekstiä on hankalampi hahmottaa juuri siksi, että virkeraja ei hahmotu niin hyvin. Tätä korostetaan esim. ohjeissa selkokielen tuottajille.
Sinänsä omasta mielestäni ei haittaa, jos täällä kommenteissa kirjoittaa, kuten Löytty kirjoittaa, mutta puheenomaiseksi en kyllä koskaan luonnehtisi kieltä, joka perustuu visuaalisuuteen. Kyllä kai kirjoitettuakin kieltä on monenlaista!
30.3.2010 13.54
olli löytty
lisää kirjaimia näyttöpäätteellä
olin jo ajatellut palata ruotuun ja pyrkiä taas kirjoittamaan kirjakieltä, mutta nimimerkki kielimiehen seuraava kommentti pakottaa jatkamaan: "Kyse on silti kirjoitetusta kielestä, jota tuotettaessa ei ole mitään syytä poiketa normeista - varsinkaan tällaisessa foorumissa."

tämä on tosiaankin kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ylläpitämä blogi. siksi tämä on kerrassaan erinomainen foorumi keskustella vaikkapa juuri kirjoitetun kielen erilaisista normeista.

yritän vielä selittää, mihin normien rikkomisella pyrin. kirjoitan päivittäin useita sähköpostiviestejä. usein reagoin nopeasti johonkin käytännölliseen asiaan, ja saatanpa laittaa viestiin vain ja ainoastaan yhden sanan, esim. kansainvälisen ok-kuittauksen.

jos rupeaisin viestiä oikein laatimalla laatimaan ja miettimään kirjakielen normeja, työtehoni laskisi huomattavasti. kuvittelen ettei vastaanottaja pohdi sen enempää puhekielisyyttäni vaan on tyytyväinen nopeaan vastaukseeni.

joskus jopa jätän aivan tahallaan ja harkitusti korjaamatta viestiini sisältyvät kieli- ja lyöntivirheet, jotta vastaanottaja oivaltaa minun kirjoittaneen viestini nopeasti, kuin välihuudahduksena käymäämme keskusteluun. kirjakielen normeja rikkova kieli voidaan tässä mielessä ajatella tyylikeinoksi, jonka muoto kantaa tiettyä viestinnällistä sisältöä.
30.3.2010 15.16
Silmäilijä
Kielenhuolto ottaa vaihtelun huomioon!
Totta puhut, tämä on oikea paikka tälle aiheelle, vaikka lähteekin sivuraiteille blogin teemasta. Myös selityksesi on hyvä: joskus siis voidaan kirjoittaa noinkin. Hiukan surullinen olen sen sijaan Erpan näkemyksestä, jonka mukaan olisi erityisen rohkeaa kirjoittaa "normienvastaisesti" juuri Kotuksen sivuilla. Yksi kielenhuollon perusjutuista on se, että kielenhuolto kohdistuu lähinnä kirjoitettuun kieleen ja siitäkin vain osaan. Blogikirjoitusten kommenttien kieliasu ei todellakaan ole kielenhuollon ydinaluetta. Kielenhuolto ei kohtele kaikkea kielenkäyttöä samalla tavalla, vaan siinä otetaan huomioon, että eri yhteyksiin sopii erilainen kieli.
30.3.2010 15.42
Kielimies
Ennen osattiin jo ala-asteella
"jos rupeaisin viestiä oikein laatimalla laatimaan ja miettimään kirjakielen normeja, työtehoni laskisi huomattavasti. kuvittelen ettei vastaanottaja pohdi sen enempää puhekielisyyttäni vaan on tyytyväinen nopeaan vastaukseeni."

Uskomatonta tekstiä - varsinkin, kun ottaa huomioon kirjoittajan alan! Varsinkin virkkeenalkuinen alkukirjainkonventio on ainakin minulle iskostunut sen verran tiukasti selkäytimeen jo ala-asteella, että ei sitä tarvitse erikseen pohtia missään viestinnässä. Tuskin kukaan autonasentajakaan korjaa vapaa-aikanaan omaa tai naapurin Pekan autoa tieten tahtoen huonommin kuin töissä. Eikö juuri meidän (itse olen kääntäjä) kielenkäytön ammattilaisten pitäisi näyttää esimerkkiä eikä lähteä kaiken maailman pintavirtausten vietäviksi?

Entäpä sitten lukijoiden ja vastaanottajien työteho ja huomioon ottaminen? Minä en kuvittele mitään, vaan tiedän, että hyvä kielenkäyttö toimii ikään kuin käyntikorttina. Millaisen kuvan asiakkaat saisivat, jos kirjoittaisin sähköpostit pienillä alkukirjaimilla ja yhdyssanavirheitä täyteen? Ensivaikutelman voi antaa vain kerran.
30.3.2010 15.57
Kielimies
Kirjoitetun kielen perussäännöt = peruskäytöstavat
Jos unohdetaan hetkeksi pelkät normit, kyllä terveen maalais- tai kaupunkilaisjärjen pitäisi sanoa, miten esim. alkukirjaimia käytetään. Näissä keskusteluissa ei tarvitse kirjoittaa täydellistä kieltä, mutta on kylläkin syytä noudattaa esim. alkukirjainta koskevia perussääntöjä. Ihan niin kuin "kiitos" ja "anteeksi" kuuluvat käytöstapojen kirjoittamattomiin perussääntöihin.
31.3.2010 10.28
olli löytty
kiitos ja anteeksi
"Uskomatonta tekstiä - varsinkin, kun ottaa huomioon kirjoittajan alan!"

kieliasioissa olen monessa suhteessa vanhanaikainen ja kannatan sydämeni kyllyydestä sitä, että esimerkiksi julkaistavaksi tarkoitettu teksti on huoliteltua ja miksei myös perinteisessä mielessä norminmukaista. mutta sen verran tekee mieli tässä vielä jankata (pienin kirjaimin), että kirjoitettukin kieli mahdollistaa monenlaisia tyylejä, joilla kaikilla on omat norminsa ja estetiikkansa.
31.3.2010 11.10
Silmäilijä
Jatkoa sivujuonelle...
Olisiko Kielimiehellä ja Löytyllä nyt kaikkiaan näkemysero siitä, millainen tämä kommenttikanava on luonteeltaan? Toinen näkee sen jonkin verran asiallisempana, julkisena foorumina, toinen rennompana, chattityyppisenä paikkana? Olisiko tämä lähellä ns. makuasiaa, josta ei absoluuttista totuutta löydy? Oma kiintoisa aiheensa olisi toki se, missä määrin kunkin kielenkäyttäjän olisi otettava vastuuta kielenkäytöstään. Jos yritykset esim. rikkovat alkukirjainnormeja nimissään, olisivatko ne valmiit siihen, että koko alkukirjainsysteemi muutettaisiin - että suomessa esim. alettaisiin kirjoittaa kaikki substantiivit isoin kirjaimin tms.?
31.3.2010 12.32
Pauliina
Saramago tekee sen toisin
Vuoden 1998 nobelisti Jose Saramago tekee saman toisin Joissakin kirjoissaan hän ei käytä välimerkkejä lainkaan Sitä on aluksi aika hämmentävää lukea mutta sadan sivun jälkeen siihen alkaa tottua Toinen asia on se että Saramagon virkkeet ovat hyvin pitkiä ja polveilevia ja se tekee Saramagon tekstistä vaikean Ehkä välimerkeistä olisi apua mutta välimerkittömyys yhdistettynä pitkiin virkkeisiin sai minut pinnistelemään ja keskittymään Suosittelen välimerkitöntä lukukokemusta
31.3.2010 13.16
Jouni Kemppi
"julkaistavaksi tarkoitettu teksti on huoliteltua ja miksei myös perinteisessä mielessä norminmukaista. "

Jaa, jossei nyt kuitenkaan ihan aina tarvitsisi olla norminmukaista ja huoliteltua (Olemma tässä käyttänyt kuukauden illat siihen että saisin 5 sivua tekstiä näyttämään juostenkustulta).

Riippuu nimittäin paljon siitä mitä ja missä julkaistaan. Joskus julkaisuissakin tarkoituksellisesti rikotaan normeja ja kielenkäytön konventioita.

Minäkin olen kirjoittanut kokonaisen kirjan jossa ei ole ainuttakaan isoa kirjainta tai pistettä ja pilkutkin on sijoiteltu vähän miten sattuu.

Mutta jos sen haluaa korjata niin siitä vain tuonne korjailemaan: http://fi.paskiihko.wikia.com/wiki/Testi_-_passivointi Sille saapi tehdä ihan mitä itse haluaa, siksihän sen wikiaan laitoin.

"että kirjoitettukin kieli mahdollistaa monenlaisia tyylejä, joilla kaikilla on omat norminsa ja estetiikkansa."

Juurikin näin.
31.3.2010 14.31
Late
Entäs se kaanon?
Näkyy sitten huomio kiintyneen viestin teknisiin omaisuuksiaan eikä sen asialliseen sisältöön, meinaan tohon kaanoniin...
31.3.2010 14.53
olli löytty
siis tietoteksteissä
"Jaa, jossei nyt kuitenkaan ihan aina tarvitsisi olla norminmukaista ja huoliteltua"

Juu, ajattelin sellaisia tekstilajeja, joita itse harrastan, tieto- ja tutkimustekstejä. Toisaalta, puhekielellä tai murteella kirjoitettu opinnäyte...
31.3.2010 17.47
olli löytty
latelle
kun katselen tuota viestiketjua ylöspäin, huomaan että juuri nimimerkki late johdatteli keskustelun sisällöstä muotoon, kaanonista pieniin kirjaimiin.

onko late tyytyväinen yllä olevaan kirjaluetteloon?
31.3.2010 20.09
Late
Ollille

Joo, ihan järkevältä kaanon näyttää, varsinkin kun näin viestisi, jossa kerrottiin, että nykyisemmät klassikot ovat omassa paketissaan.

Kovin otti tulta sitten toi reunahuomautukseksi tarkoittamani havainto noista isoista ja pienistä kirjaimista.
7.4.2010 0.22
Kielimies
Poikkeus vahvistaa säännön
"Kovin otti tulta sitten toi reunahuomautukseksi tarkoittamani havainto noista isoista ja pienistä kirjaimista."

Niin pitikin ottaa. Enemmän ihmetyttäisi ja huolestuttaisi se, että näin ei olisi käynyt. Eiköhän tämän foorumin asiallisuuden puolesta puhu tarpeeksi se, että kyseinen alkukirjainrikkomus on yksinäinen anomalia ja näemmä vielä häilyvä sellainen.

Tilanne on toinen esim. reaaliaikaisissa nuorten verkkokeskusteluissa, mutta niissä ei liiemmin piitata välimerkeistäkään, saati yhdyssanoista ja muusta oikeinkirjoituksesta.
9.4.2010 12.15
olli löytty
parannan tapani
"Niin pitikin ottaa. Enemmän ihmetyttäisi ja huolestuttaisi se, että näin ei olisi käynyt. Eiköhän tämän foorumin asiallisuuden puolesta puhu tarpeeksi se, että kyseinen alkukirjainrikkomus on yksinäinen anomalia ja näemmä vielä häilyvä sellainen."


Kiitän kieli Miestä, siitä että hän muistutti tällä Foorumilla vallitsevasta etiqetistä. Sori kaikille kenen kielitajua olen loukannut.
9.4.2010 14.45
Vesa Heikkinen
Olli, onhan meillä etiketti: "Jokainen taaplaa tyylillään."

Kielimies, kiitos aktiivisuudestanne; rauhaa rauhaa rauhaa päälle maan, pliide.
14.5.2010 16.54
Maarit Nopsanen
Miksi Mirdja?
Nyt ei oikein tiedä, miten täällä omia ajauksiaan kirjantaisi, ettei loukkaisi kielimiehiä - eikä -naisia. Minusta Ollin tekstariteksti vaikuttaa selvemmältä kuin se, josta vain jätettiin ne isot alkukirjaimet pois. Siis puheenomainen tapa kirjoittaa on väljempi, ja silloin myöskään välimerkityksellä ei ole niin suurta väliä, mutta kauniin kesäpäivän kunniaksi en lähde tekstejä enempää anlysoimaan.

Olen aina ihmetellyt, miksi Mirdja kuuluu kirjallisuuden klassikoihin? Minusta se on niin typerryttävän naiivi. Vaikka se "moderni nainen" siinä nyt ensi kertaa saisikin vähän pitempää puheenvuoroa, on se kirjana sellainen, etten kovin pitkälle jaksanut sitä nuorenakaan lukea - joskus yritin vielä, mutta en vain pysty. Vai paraneeko se myös tekstinä jotenkin loppua kohden?

Voitteko valottaa, mikä tekee Mirdjasta klassikon? Muut listan kirjat ymmärrän kyllä.

kyselevi Helsingin kuvataidelukion äikänope :)
15.5.2010 13.00
Koskela
Midjasta
En ole muuten koskaan jaksanut lukea sitä loppuun.
On se niin moderni.

nimim. Kaksi kertaa yrittänyt Koskela
15.5.2010 20.21
Nopsanen
Koskela Lasse?
Onko Koskela Lasse? Vai haluatko pysyä nimerkin suojassa :)?
16.5.2010 10.13
Koskela
Nopsaselle
On kyllä.
Lasse Koskela
18.5.2010 22.44
Nopsanen
Hauskaa!
Koskelalle: En ole hämmästynyt, ettet jaksanut Mirdjaa. Onneksi nykyään on niin paljon parempia suomalaisia kirjoja ja kirjailijoita!
14.12.2010 23.53
Kuljeksin vain täällä päin ja ajattelin...
Pientä flirttiä vakavalla asialla ;D
Kieltä kuin kieltä on hienoa osata - jopa täydellisesti! Suomessa täydellisyyteen pyrkiminen lähentelee huippua!

Hienoa ja upeaa osata jotakin lähes täydellisesti, mutta hienompaa ja upeampaa on tehdä hallittuja tyylirikkoja tuohon täydellisyyteen (kuten em. pienet alkukirjaimet). Kielen osaamattomuus erottuu kyllä helposti, mutta kielellä sanoisinko "flirttailu" on uskalias tyylikeino, jota sen onnistuessa pakostikin ihailee: miksen itse keksinyt tehdä noin?

Itse näen asian niin, että ne jotka puolustavat kielioppisääntöjä henkeen ja vereen ovat toki oikeassa, mutta...hm...heiltä puuttuu rohkeutta mennä eteenpäin...mieluummin jäävät vahtimaan/tuomitsemaan niitä, jotka eivät heidän "tasolleen" yllä...;D.

Me muut kyllä hallitaan homma myös, mutta meillä on itsemme myöntämä vapaus ja kaikki keinot tehdä kielellä, sanoilla ja kirjaimilla ihan mitä vaan :D. Se on sitä luovuutta ja sieltä ne kirjallisuuden (tulevaisuuden) klassikot tulee... :D.





12.7.2011 20.04
Kristian
ihmetys
Olen kuullut, että ihmisillä on tapana puhua asian vierestä, mutta että laukataan kokonaan toisille laitumille...

Asiaan. Miten on mahdollista, että tuosta aikajanasta puuttuvat:

Volter Kilpi: Alastalon salissa
Pentti Haanpää: Noitaympyrä
Paavo Haavikko: Talvipalatsi

Ja mikäli 50:tä vuotta tuoreemmat teokset eivät opintosuunnitelmaan (tässä kohdin) mahdu, voidaan kyllä puhua todella pölyttyneestä laitoksesta, vaikka kuinka olisi kyse vain perusopinnoista. Ovatko nuo molempien Runebergien teokset tämän päivän mittapuulla merkittäviä vai onko tarkoitus korostaa kirjallisuutemme ruotsinkielistä alkuperää?
13.7.2011 9.28
Minua on aina kiinnostanut tietää, mikä ero on "viittäkymmentä vuotta nuoremmalla" ja "viisikymmentä vuotta nuoremmalla"? Mitä toi eka versio siis tarkoittaa?