Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Olli Löytty. Kuva: Heini Lehväslaiho.

Olli Löytty
työskentelee tutkijana Turun yliopistossa historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella. Hän on Ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen jaoksen jäsen. Syksyllä 2011 häneltä ilmestyi kokoelma esseitä otsikolla Kulttuurin sekakäyttäjät (Teos). Kuva: Heini Lehväslaiho.


Olli Löytty

17.10.2010 12.51

Kansansähköhammasharja

Saksassa kansa on ruma sana.

Vedän Kölnin yliopiston suomenopiskelijoille kurssia, jonka yhtenä aiheena on kansankuvaus suomalaisessa kirjallisuudessa. Kurssin aluksi laitoin opiskelijat keskustelemaan ryhmissä kansan käsitteen merkityksistä arkipuheessa, politiikassa, historiankirjoituksessa ja mainoksissa. Olin tuuminut, että suomen kansa ja saksan Volk ovat koko lailla samansisältöisiä käsitteitä ja että keskustelu ohjautuisi helposti Herderiin ja muihin suomalaisuusliikettä innostaneisiin saksalaisajattelijoihin.

Innokas (mutta ilmeisesti pari keskeistä historiantuntia lintsannut) opettaja sai kuitenkin pian huomata, että Saksassa Volk on vaikea sana: Joko se kuulostaa auttamattoman vanhanaikaiselta tai sitten se tuo kiusallisella tavalla mieleen natsihallinnon. Siksi sitä ei juurikaan käytetä politiikassa.

Mainoksissa kansaan toki vedotaan Saksassakin. Bild-lehti on lanseerannut erilaisia kansantuotteita, kuten kansansähköhammasharjan. Vaikka lehteä ei lue kukaan – kuten opiskelijat ironisesti totesivat – kansalle suositellut tuotteet käyvät hyvin kaupaksi. Asian vakavuudesta kertoo jotain se, että kansanautoksi lehti valitsi Volkswagenin.

Saksassa mainostajat voivat siis puhutella ihmisiä kansana, mutta poliitikot eivät. Ulkopuolisen on vaikea kuvitella, miten asetelma vaikuttaa yksilön kokemukseen omasta jäsenyydestään kansakunnassa. 


Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei kommentteja