Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Olli Löytty. Kuva: Heini Lehväslaiho.

Olli Löytty
työskentelee tutkijana Turun yliopistossa historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella. Hän on Ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen jaoksen jäsen. Syksyllä 2011 häneltä ilmestyi kokoelma esseitä otsikolla Kulttuurin sekakäyttäjät (Teos). Kuva: Heini Lehväslaiho.


Olli Löytty

31.1.2011 18.49

Hojo, hojo!

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on jotain vikaa, kun tohtoritkaan eivät ymmärrä pankin tiedotteita.

Pankin henkivakuutusosasto on lähettänyt tietoa siitä, paljonko olen viime vuonna pulittanut vapaaehtoisia eläkemaksuja. Kirje alkaa terhakasti:

”Jos vakuutussäästönne tai osa siitä on tiliotekautena ollut sijoitettuna vakuutuksen korkoluotto-osaan, maksetaan tälle säästön osalle 2,50 & laskuperustekorko sekä vuosittain jälkikäteen vahvistettava asiakashyvitys.”

Virke tuo mieleen televisiossa pyörivän mainoksen, jossa kaksi miestä keskustelee asiakkaan edessä hepreaksi. (En tietenkään ole varma, että kieli on juuri hepreaa, mutta niin voi asiayhteydestä päätellä.)

En muista, mitä tuotetta tai palvelua spotissa mainostetaan, mutta ideana on havainnollistaa, miltä erityiskieli kuulostaa kieltä taitamattoman korvissa. Vastaavia kokemuksia minulla on liki päivittäin. Jaksan hämmästellä suomalaisen koulutusjärjestelmän kehnoutta: miten on mahdollista, että kirjallisuudentutkimuksesta väitellyt henkilö ei ymmärrä juuri mitään pankin (tai Kelan tai verohallinnon) lähettämästä tiedotteesta?

Kun televisiomainoksen asiakas saa kuulla tarjolla olevasta ymmärrettävästä vaihtoehdosta, hän nousee ylös tuolistaan ja lausahtaa hepreanpuhujille: Hojo hojo. Tuolla ilmaisulla mainoksen käsikirjoittaja on kielellistänyt koko lailla jäännöksettömästi sen vapauden tunteen, kun päättää lopettaa vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksamisen.


Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa

1.2.2011 10.08
Ymmärtäväinen
Minä ymmärsin
Minä ymmärsin tiedotteen. Ihan kokonaan. Mutta olenkin tehnyt töitä sekä vakuutusyhtiöille että pankeille. Mutta ymmärsin toki myös asiakkaan ymmärtämisvaikeuden.
Tiedotteen ilmaisu on täydellisen eksakti ja sen muuntaminen tavalliselle kielelle olisi hyvin vaikeaa. Vaan tottahan kaiken viestimisen lähtökohtana tulisi olla vastaanottajan kielellä viestiminen.
Tässä tapauksessa voitaneen kuitenkin olettaa, että asiakkaan tulisi tuntea hankkimansa vakuutustuote ja sen ominaisuudet, joten ihan selkokieleen ei olisi tarvetta turvautua. Parantaa toki voisi ja paljon. En kuitenkaan itse aio edes yrittää, sen verran vaikeaa se epäilemättä olisi.
7.2.2011 22.05
Keski-ikäinen akka
"Toimittakaa lomake tiedoillasi täydennettynä"
Jos on pakko käyttää tavalliselle ihmiselle lähes käsittämätöntä sanastoa, niin eikö virke edes voisi olla lyhyt? Useampaan osaan pilkottu, ei neljä riviä pitkiä.

Kela alkaa nykyään olla aivan ylittämätön epäselvyydessään. Kirjeissä, joita Kelalta saan - olen aikuisopiskelija - putiikki vuorotellen teitittelee, vuorotellen sinuttelee minua. Tämä on kuitenkin vain pintataso. Syvätasolla ongelma on se, että en saa mitään tolkkua siitä, mitä Kela minulta vaatii. Olen keski-ikäinen akka, joka on pyöritellyt kaikenmaailman lippua ja lappua työkseen vuosia, ja minun jos kenen pitäisi ymmärtää, mitä papereissa seisoo. Mitä Kelan tai vastaavien kieli on koulujakäymättömän mielestä, kun tällainen melkein-maisteri valkokaulusduunari ei niitä ymmärrä?
8.2.2011 16.59
L
minäkin ymmärsin...
...että kirjeen ilmaus on "täydellisen eksaktia", jotta siihen ei jäisi ainuttakaan porsaanreikää. Toisin sanoen asiakaalla ei ole mitään mahdollisuuksia tulla myöhemmin valittamaan, että tehän lupasitte, sanoitte näin ja nyt kävikin näin.

Porsaanreiättömään kapulakieleen turvautuminen ei ehkä sinänsä ole vielä kauhean vaarallista. Huolestuttavaa olisi, jos alan asiantuntija, joka väittää ymmärtävänsä vietin sisällön, ei osaisi selittää sitä selkokielellä asiakkaalle.
18.2.2011 14.38
Antti Markki
Mitä tehdä?
On kyllä yllättävää mitä koulussa nykyään opetetaan. Jos ei saa kunnon opetusta niin mitä pitäisi tehdä? On ymmärrettävää, että kaikki ei ole tarpeellista, mutta olisihan se kiva jos tietäisi miten selvitä tilanteissa jotka vaativat hieman "erikoisemman" kielen ymmärtämistä. Eikö olisi hyvä jos ymmärtäisimme mitä pankin papereissa lukee ilman, että joudumme etsimään tiedot jostain opuksesta. Olisi hyvä jos hallitus älyäisi, että koulujen opetus sisältöä pitäisi uudistaa. Muuten me jakaannumme eri kieliryhmiin huomaamattamme. Kohta huomaamme että lääkäri ja pankkiiri eivät ymmärrä toisiaan, eikä myyjä ymmärrä heitä kumpaakaan.
20.2.2011 11.46
L
Olisi kiva jos koulussa opetettaisiin kansalaiset vaatimaan selkokielinen selitys viranomaisilta, jos nämä välttämättä haluavat leikkiä tärkeää ja suoltaa käsittämätöntä tekstiä.

(Ihanteellista tietysti olisi, jos koulussa kasvatettaisiin tulevia viranomaisia, joiden ainoa tapa voida päteä ei olisi asioiden esittäminen käsittämättömällä kapulakielellä.)