Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Olli Löytty. Kuva: Heini Lehväslaiho.

Olli Löytty
työskentelee tutkijana Turun yliopistossa historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella. Hän on Ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen jaoksen jäsen. Syksyllä 2011 häneltä ilmestyi kokoelma esseitä otsikolla Kulttuurin sekakäyttäjät (Teos). Kuva: Heini Lehväslaiho.


Olli Löytty

27.10.2011 11.50

Hakemuskieli on säädetty lupaamaan liikoja

En tunne ketään, jonka mielestä rahoitushakemusten laatiminen olisi erityisen inspiroivaa puuhaa. Se on sääli, sillä tutkimuksen suunnitteleminen voisi olla mukavaakin.

Syyskuu oli yliopistoissa kiireistä aikaa, sillä kuun lopussa päättyi hakuaika useaan apurahaan ja määräaikaiseen tutkijantoimeen. Jostain syystä pahin paine pakkautuu aina viimeisiin päiviin.

Vaikka tutkiminen itsessään on mitä kiehtovinta puuhaa, tutkimussuunnitelman kirjoittaminen saattaa tuntua lannistavalta. Luulen, että yksi syy piilee tekstilajissa. Tutkimussuunnitelmassa pitää olla virtaviivainen, varmaotteinen ja määrätietoinen. Siinä mennään eikä meinata.

Hakemuskielessä minua kiusaa suorasukaisuus, yltiöoptimistisuus. Siinä luvataan tehdä, suorittaa, selvittää, ratkaista. Tutkija ehkä haluaisi pehmentää ja esittää varauksia: pyrin suorittamaan, yritän ratkaista, koetan parhaani mukaan selvittää. Usein jo hyvän kysymyksen keksiminen on tutkijan kannalta merkittävä tulos, mutta sitä on vaikea markkinoida tieteellisenä innovaationa. Rahoitushakemukseen varaukset saati ylenmääräiset pohdiskelut eivät sovi, sillä ne eivät vakuuta rahan myöntäjiä.

On kuitenkin vaikea kertoa preesensissä jostakin sellaisesta, jota ei ole vielä tehnyt. Tutkimusta suunnitellessaanhan ei voi vielä tietää, mihin tutkimuskysymys johtaa ja miten alkuvaiheessa hyvältä tuntunut metodi käytännössä soveltuu kysymyksenasetteluun. Ehkä aineistokin pitää rajata ihan toisella tavalla kuin alun perin ajatteli.

Hyvän tutkimuksen ominaisuuksiin sisältyy itsensäkorjaavuus: jos alkuperäinen kysymyksenasettelu osoittautuu vinoksi, sitä on syytä oikoa. Siitä huolimatta tutkimussuunnitelma on laadittava ikään kuin tietäisi varmasti, miten tutkimus tullaan toteuttamaan. Kieleen se jättää ympäripyöreyttä, suuria lupauksia, jotka kaikuvat onttouttaan.


Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa

27.10.2011 22.23
ollako vai eikö olla
ehkä tutkin, ehkä en
Kai myös apurahan myöntäjä sentään tajuaa, että hyvän tutkimuksen ominaisuuksiin sisältyy itsensäkorjaavuus. Kuka idiootti jakelisi apurahaa sellaisen kysymyksen tutkimiseen, johon vastaus tarjotaan jos apurahahakemuksessa?

Ehkä hakemusta laativan tutkijan on vain hyväksyttävä se, että hakemukseen kuuluu tietty määrätietoisuus, ja tajuttava itsekin, että apurahan myöntäjä odottaa varmaankin kaikesta huolimatta aitoa tutkimusta, ei ennalta arvaillun tutkimustuloksen toteuttamista.

Huolensa kullakin, hoh hoijaa.
28.10.2011 9.16
olli löytty
Ehkä valitan, ehkä en
"Huolensa kullakin, hoh hoijaa."

Tarkoitukseni ei ollut valittaa. Teinpähän havainnon. Meidän, jotka laadimme säännöllisesti tutkimussuunnitelmia, on hyvä silloin tällöin omistaa ajatus sille, että tutkimussuunnitelma on omanlaisensa tekstilaji. Mitä paremmin sen tuntee, sitä helpompi sellainen on kirjoittaa.

Se, että tekstini tuli tulkituksi valituksena, kertonee jotain tekstilajista nimeltä blogimerkintä.


28.10.2011 14.48
ollako vai eikö olla
Pakko protestoida.

Se, että minä tulkitsin juuri tämän blogin sisällön sävyltään hivenen valittavaksi, ei taatusti kerro mitään yleispätevää tekstilajista nimeltä blogimerkintä.

Kun kirjoittaja kerran kiistää valitusaikeensa, tulkintani blogin sisällöstä varmaan sitten kertoo korkeintaan jotain minusta itsestäni. Minä kun helposti tulkitsen sellaiset ilmaukset kuten "minua kiusaa" tai "... saattaa tuntua lannistavalta" epäkohtien esiin tuomiseksi.

Veikkaan, että juuri blogimerkintä on tekstilaji, jolle on aika vaikea löytää tiettyä lajityypillistä piirteistöä, vaikka tietysti kirjoittajan kannalta olisi mukavaa mieltää merkintöjen vähemmän imartelevat tulkinnat lajityypistä, ei sällöstä johtuviksi.
28.10.2011 16.03
Teknokraatti
Tekemisen kieleen ei kuulu epäröinti
Työhöni kun kuuluu mm. laatia työselostuksia ja selvityksiä, ensimmäisiä asioita mikä näitä hommia aloitellessa piti oppia on, ettei työmäärittelyissä käytetä konditionaalia eikä epäröintiä. Asiat kuvataan siten kuin ne tehdään, eikä lukijalle jätetä arvailun varaan mitä tehdään, ja voisiko tässä mahdollisesti olla vaihtoehtoja pohdittavana. Jos kuvataan vaihtoehtoisia toimintatapoja tai prosessin kulkuja, ne kaikki kuvataan samalla tavoin selkeinä toimintamalleina ilman epäröintiä, otsikkoina vaikka vaihtoehdot A, B, C...

Jokainen töitä tekevä kuitenkin tietää, että työn kuluessa suunnitelmaan voidaan tehdä muutoksia, mutta ne sitten kirjataan päivityksinä päätösten mukaan yhtä varmoin sanankääntein kuin alkuperäinen teksti.

Tällä on ihan selkeä yhteys siihen, tuleeko hommat todella tehtyä. Jos jo tutkimussuunnitelmassa epäröidään mitä tästä oikein tulee, ei hanke käytännössäkään etene.

Siis sanotaan selkeästi mitä tehdään, ja sitten tehdään joko se mitä on suunniteltu, tai sitten päivitetään suunnitelma ja toimitaan sitten sen mukaan. Ei siis hyviä aikomuksia vaan suorasanaisia toimintaohjeita.
28.10.2011 16.57
Utilisti
Ongelman vai ratkaisun täsmentäminen
Minäkin vähän ihmettelen, mistä varsinaisesti valitetaan. Tuntuu kuin valitettaisiin siitä, että rahoitushakemuksessa pitäisi muka esittää valmis ratkaisu.

Rahoittajan kannalta kai kohtuullista ja oikein on vaatia mahdollisimman hyvä selvitys siitä, mihin ongelmiin on tarkoitus etsiä ratkaisuja ja miten. Ja jopa siitä, millä perusteilla on luultavaa, että ratkaisuja löytyy.

Hakija ei varmaankaan halua luvata, että tuloksia tulee. Mutta kun rahoittajalla on paljon hakemuksia ja kun hänen pitää jotenkin huolehtia siitä, että rahat eivät mene hukkaanhan, niin jotenkinhan hänen pitää arvioida, mikä tutkimus saattaisi tuottaakin jotain.

Aika moni tutkimus on tehty vain sillä periaatteella, että tutkitaanpa jotain aihetta ja katsotaan mitä löytyy. Sellaisesta on vaikea kirjoittaa rahoitushakemusta, mutta ei varmaankaan mahdotonta.

Netissähän on tunnetusti ohjelmia, jotka suoltavat annetusta aiheesta aivan akateemisen ja vaikuttavan näköisen tutkimusraportin, josta vain alaa hyvin tunteva näkee sitä luettuaan, että sisältö on huuhaata. (Tosin parhaat ohjelmat osaavat sattuneesta syystä tuottaa vain tietotekniikan alaan kuuluvia tutkimuksia.) Kai joku on jo tehnyt rahoitushakemusgeneraattorinkin?