Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Olli Löytty. Kuva: Heini Lehväslaiho.

Olli Löytty
työskentelee tutkijana Turun yliopistossa historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella. Hän on Ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen jaoksen jäsen. Syksyllä 2011 häneltä ilmestyi kokoelma esseitä otsikolla Kulttuurin sekakäyttäjät (Teos). Kuva: Heini Lehväslaiho.


Olli Löytty

10.9.2010 14.24

Epäsosiaalinen tiede

Miksi tutkimus ei näy eikä kuulu julkisessa keskustelussa? Voisiko sen vuorovaikutustaitoja kohentaa?

Humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus näyttää Suomessa viihtyvän omissa oloissaan. Tutkijoilla ei selvästikään ole tarvetta kailottaa suureen ääneen tekemisistään. Syitä vaitonaisuuteen voidaan etsiä niin rakenteista kuin toimijoistakin. Tässä muutama näkökohta keskustelun pohjaksi:

1. Sosiaalisuudesta ei palkita. Puhe yliopiston ”kolmannesta tehtävästä” eli yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta on lähinnä juhlapuheiden kuorrutusta. Ansiopisteitä saa aivan muunlaisesta toiminnasta.

2. Esikuvien puute. Suomessa intellektuelli on kirosana ja päivystävä dosentti on pelle.

3. Yliopistoissa ei opeteta kirjoittamaan tutkimuksia. Kun tutkimuskirjoittamiseen ei kiinnitetä huomiota viestinnällisenä ja esteettisenä toimintana, se kääntyy sisäänpäin tutkimusyhteisön sisäiseksi keskusteluksi.

4. Tehokasvatus vie tuotteesta maun. Sen sijaan, että tutkijat oppisivat kirjoittamaan yleistajuista tekstiä, he oppivat laatimaan tutkimussuunnitelmia ja -hakemuksia.

5. Kaiken takana on pelko. Saanko lisää tutkimusrahaa/pätkätöitä? Paljastuuko tietämättömyyteni? Kuulostaako tämä naurettavalta?


Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa

10.9.2010 18.19
Koskela
Älä muuta sano
Minulle tämä esillä olo ja ns. yhteiskunnallinen vaikuttaminen on ollut pelkkää dismeriittiä virkani - ei kun siis työsopimussuhteeni -kannalta.

Siittä syystä harkitsen vakavasti irtisanoutumista Helsingin yliopistosta. Olletikin kun tein henkilökohtaisen talouden tuottavuusohjelman, jonka mukaan huonosti kannattavista työtehtävistä tulisi luopua.

Lasse Koskela
kirjastoamanuenssi
Helsingin yliopiston kirjasto

jk vaatitason 7 mukainen perusliksa on noin 1700 e/kk. BRUTTO!
10.9.2010 20.00
Ripsa
Paras vain tutkia
Minä aloitin kirjallisuustieteen opinnot Draamastudiossa vuonna 1965 ja sain FM-paperit vuonna 1995.

Se oli hyvä juttu. Yliopisto ei potkaissut pellolle, kävin välillä töissä tienaamassa rahaa seuraavaa sessiota varten ja sitten taas takaisin Verstaaseen. Se oli kivaa.

Rakastan yliopistoani ja olen erityisen kiitollinen siitä, että ensimmäiseenkään yritykseeni saada jokin virka tai muu työsuhde ei edes ikinä vastattu.
11.9.2010 12.08
Leila
Menee vähän ohi aiheen, mutta: miten suhtaudutte siihen, että Tampereen yliopisto hallintoaan ja organisaatiotaan muuttaessaan ottaa käyttöön uusien yksikköjen (mitä ihmeitä ne siis ovat, en tiedä?) käsitteen school.

Minun on vaikeaa suhtautua siihen vakavasti, sen verran englantia osaan. Mutta en ilmeisesti riittävästi, sillä oletan että school-sanalla on useita merkityksiä. Mutta että englantia. Mikä vika on tiedekunnassa? Kysyn vain.