Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Minna Suni. Kuva: Kotuksen arkisto.

Minna Suni
selvittelee Jyväskylässä työkseen maahanmuuttoon liittyviä kielikysymyksiä. Osa näkökulmista ja hajahavainnoista päätyy tänne kierrätykseen.

Minna Suni

24.5.2010 12.37

Suomalais-ugrilaiset pois tossun alta!

Viimein on tullut loppu jalkoihin jäämiselle.

Vesa Heikkinen on blogissaan tuonut viime päivinä taajaan terveisiä  Kielitieteen päiviltä. Tässä vielä hiukan lisää. Torstain pääpuhujana noilla päivillä oli nimittäin professori Anneli Sarhimaa Mainzin yliopistosta, ja hän kertoi tänä keväänä käynnistyneestä ELDIA -hankkeesta (European Language Diversity for All), jota hän koordinoi.

                                            *   *   *

Suomalais-ugrilaiset kielet ovat tupanneet jäämään jalkoihin eurooppalaisessa kielipolitiikassa ja kielentutkimuksessa. Jopa virallisista EU-maiden kielitilanteen kuvauksista ovat välillä tyystin unohtuneet muut kuin germaaniset, romaaniset ja slaavilaiset kielet. Viimein on tullut loppu tälle jalkoihin jäämiselle ja unohtelulle! Euroopan komissio on myöntänyt reippaasti rahoitusta laajaan 3-vuotiseen ELDIA-hankkeeseen, jossa tutkitaan nimenomaan sellaista eurooppalaista monikielisyyttä, jossa on mukana jokin vähemmistöasemassa oleva suomalais-ugrilainen kieli.

ELDIA-hankkeessa tavoitetaan monikielisyyden moninaisuus ennennäkemättömällä tavalla. Mukana on sekä suuria että hyvinkin pieniä suomalais-ugrilaisia kieliä niin uusina kuin vanhoinakin vähemmistökielinä. Osalla kielistä on vahva status tai jopa kansalliskielen asema jossakin maassa ja osalla ei niin missään. Toisilla on vakiintunut kirjoitusjärjestelmä ja toisilla vasta kehittymässä oleva. Osa kieliyhteisöistä on saanut uutta verta maahanmuuton myötä ja osa potee anemiaa maastamuuton takia. Hankkeen tavoitteena ei ole haavojen ja konfliktien kaivelu, vaan jaetun toimijuuden ja todellisten kielivalintojen tarkastelu.

Millainen siis on unkarin käyttöala Sloveniassa? Entä seton Virossa tai pohjoissaamen Norjassa? Kuinka käy laatuun karjalan kielen käyttö Suomessa tai Venäjällä? Miten erilaista on elellä vironkielisenä Suomessa kuin Saksassa? Onko toista toimia suomeksi Pohjois-Norjassa kuin Ruotsissa? Millainen mahtaa olla meänkielisten tai vöron puhujien kieli-identiteetti eri ikäryhmissä?

Muutaman vuoden kuluttua kaikki tuokin kaiketi tiedetään. Eikä siinä kaikki! Hankkeessa on sitouduttu myös kehittämään vähemmistökielten elinvoimaisuusbarometri, jolla kieliyhteisöjen elinvoiman tai henkitoreissaan olemisen astetta voidaan arvioida yhdenmukaisin kriteerein kautta maailman.

Tällainen hanke tekee epäilemättä näkyväksi sen, että kielivähemmistöihin kuuluvat eivät ole jotain outoa kieltä omissa nurkissaan sokeltavia kummajaisia, vaan nykyajan yhteiskunnissa sujuvasti toimivia monikielisiä kansalaisia, joilla on notkeat resurssit ja identiteetit.

ELDIA-hankkeen verkkosivut (myös mm. meänkielellä!)
ELDIA Facebookissa


Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei kommentteja