Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Minna Suni. Kuva: Kotuksen arkisto.

Minna Suni
selvittelee Jyväskylässä työkseen maahanmuuttoon liittyviä kielikysymyksiä. Osa näkökulmista ja hajahavainnoista päätyy tänne kierrätykseen.

Minna Suni

28.9.2010 23.45

Miksi tutkia?

Eikö olisi parempi, että asioille kerta kaikkiaan vain tehtäisiin jotakin?

Etnisten suhteiden neuvottelukunta järjesti eilen maahanmuuttopaneelin Helsingissä, ja kaikki puolueet saivat tilaisuuden kertoa kantojaan. Keskeiset aihepiirit, joita lehdistö tilaisuudesta poimi, olivat – yllätys, yllätys – kieli ja työelämä. Työllistymisen edellytyksenä on riittävä kielitaito, ja kielikoulutus on tuotava lähemmäs työelämää. Myös lasten kielikoulutukseen tarvitaan kohennuksia: mm. valmistavan opetuksen lyhyys ja tukiopetusresurssien riittämättömyys olivat esillä.

Teen tutkimusta näiden teemojen kimpussa, ja siksi se tietysti lämmittää, että niille heruu tilaa ja näkyvyyttä medioissa. Joskus ymmärrystäkin - näin olen ymmärtänyt.

Medioiden seuraajasta voi tuntua, että asiathan ovat jo melkein järjestyksessä, kun niistä kerran on jo alettu puhua ja kirjoittaa tuohon sävyyn. Tarvitseeko niitä vielä tutkiakin? Eikö olisi parempi, että asioille kerta kaikkiaan vain tehtäisiin jotakin?

Jotakin on kyllä tehty. Eikä vain jotakin, vaan paljonkin ja joka puolella. Lukemattomissa kehittämishankkeissa on toden totta testattu toimintamalli jos toinenkin määräaikaisen rahoituksen turvin. On ollut paikallisia pilottihankkeita ja alueellisia kokeiluja. On rakennettu verkostoja, joissa ilman muuta on ollut mukana ”keskeisiä toimijoita eri sektoreilta”. Ne kaikki on raportoitu – mikä minnekin. Harmi vain, että sen kaiken raportoidun tiedon ja kokemuksen kokoaminen yhteen ei ole ollut kenenkään vastuulla. Siksi vaikuttavuuden laita on usein ollut niin ja näin.

Jo siihen tarvitaan tutkimusta, että olemassa oleva tieto ja kokemus kootaan ja käydään kriittisesti läpi. Uusikaan tieto ei tule tyhjästä.

Moni mutka olisi jäänyt tekemättä, jos tutkimusta olisi päästy tekemään enemmän ja aiemmin. Toisaalta moni tutkimus olisi jäänyt tekemättä, jos asiat tosiaan olisivat niin suoraviivaisia kuin miltä ne äkkiseltään näyttävät.

Käsi ylös jokainen, joka esimerkiksi tietää, miten uusi kieli opitaan ja miksi niin.


Palaa otsikoihin | 4 puheenvuoroa | Keskustele

30.9.2010 12.08
oppilas
kerro, miten
Niin, miten uusi kieli opitaan ja miksi niin?
Kerro meille asiasta kiinnostuneille.
30.9.2010 14.46
Minna S.
kertoisin, jos
... olisi jokin valmis ja yksiselitteinen vastaus.

Olen tätä kieltämättä tutkinut ja aion tutkia vastakin, koska selvyys se vaan pakenee selville ottajaa. Asian monimutkaisuus yleensä paljastuu vasta tutkimustyön edetessä.

Ne vastaukset, jotka arjessa tarjoutuvat, eivät tosiaankaan riitä pitkälle. Siis tyyliin "kieli opitaan niin, että joku opettaa" tai "kieli opitaan painamalla sanoja mieleen".

Tutkijana katselen asiaa nyt sosiokognitiiviselta kannalta: miten sosiaaliset ja kognitiiviset puolet kytkeytyvät kielenoppimisessa yhteen tai ehkä jopa ovat yhtä? Voisinkin yrittää kirjoittaa siitä tänne jossain välissä juttua vähän lähemmin - kiitos virikkeestä! Ei mikään helppo tehtävä kyllä.

Tutkimus avaa uusia näkökulmia, mutta harvoin se löytää mitään ehjää, lopullista totuutta. Sitä ehjää ja lopullista silti usein odotetaan. Siis ikään kuin vain sellaisesta voisi olla esim. käytännön hyötyä.
1.10.2010 0.49
Jukka K. Korpela
Näennäistutkimusta
”Etniset suhteet” ja vastaavat ovat tyyppiesimerkki asioista, joita nyky-yhteiskunnassa ei saa oikeasti tutkia. Oikea ”tieto” on jo hallussa, joten enintään sitä vahvistava ”tutkimus” on sallittua.

Kuinkahan usein ”tutkimusta” vaativat jo tietävät Oikean Tuloksen, joka ”tutkimuksen” pitää tuottaa?
1.10.2010 9.25
Minna S.
linkkejä kiinnostuneille
Hei,
etnisiä suhteita tarkasteli laaja Suomen Akatemian tutkimusohjelma SYREENI, joka päättyi v. 2003. Tietoa ohjelmasta (mm. tutkimushankkeet ja niiden julkaisut) on koottu tänne: http://www.joensuu.fi/syreeni/index_f.html.

Mitä näennäistutkimusteemaan tulee, niin tutkimuseettiset kysymykset ovat kyllä tiedeyhteisöissä yhä tiukemmassa seurannassa. Tutkimusten toteutuksessahan on sitouduttava hyvään tieteelliseen käytäntöön, johon kuuluu mm. kohta "tutkimus on suunniteltu, toteutettu ja raportoitu yksityiskohtaisesti ja tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten edellyttämällä tavalla". Täältä lisätietoa tästä teemasta kiinnostuneille:
http://www.tenk.fi/HTK/index.htm