Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Laura Niemi Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Laura Niemi
 on toiminut kielenhuoltajana ja kouluttajana Kotuksessa. Hän on kiinnostunut paitsi kielenhuollosta myös puhutusta kielestä ja vuorovaikutuksesta. Iltaisin hän mieluiten neuloo.


rss

19.11.2013 11.06

Ventistä decafiin

Laura Niemi

Starbucksissa kahvia tarjoillaan kansainvälisesti.

Helsingin keskustaan avattiin viime viikolla maailman suurimman kahvilaketjun Starbucksin kahvila. Avajaishypeä mediasta seuratessani mieleeni pulpahti taannoinen käyntini Helsinki-Vantaan lentoaseman Starbucksissa.

Vein syyskuussa lomamatkalle lähdössä olevat vanhempani lentokentälle ja piipahdin samalla ostamassa maitokahvin. Keskustelu tilaukseni vastaanottaneen baristan kanssa kulki jokseenkin näin:

Minä: Yks kaikkein isoin latte, kiitos!
Barista: Anteeks?
Minä: Yks kaikkein isoin latte.
Barista: Siis venti?
Minä: Ää… en mä tiiä, joo kai?
Barista: Kiitos!

Viikkoa myöhemmin hain vanhempani lentokentältä. Lento oli myöhässä, joten suuntasin odotellessani jälleen Starbucksiin. Tilasin tällä kertaa kofeiinittoman kahvin. Keskustelu eteni seuraavasti:

Minä: Saako teiltä kofeiinittomia kahveja?
Barista: Anteeks?
Minä: Niin saako teiltä kofeiinittomia kahveja?
Barista: Joo, toki saa!
Minä: Kiva. No yks venti-latte kofeiinittomana.
Barista: Eli yks decaf venti-latte!

Kun sain kahvini hetken kuluttua tiskin toisesta päästä, kahvin valmistanut barista huikkasi: ”Venti-decaf-latte Lauralle!”

Käyttämäni suomenkieliset ilmaukset kaikkein isoin ja kofeiiniton vaihtuivat lyhyen keskustelun kuluessa vieraskielisiksi ilmauksiksi venti ja decaf. Käytin kahvia tilatessani suomea, koska ajattelin, että siten vuorovaikutus sujuu sujuvimmin. Baristakin kuulosti olevan äidinkieleltään suomenkielinen. Siitä huolimatta minulle tuli olo, että olen sivistymätön suomalainen, joka ei osaa vieraita kieliä ja siksi nimeää haluamansa kahvin väkisin suomeksi, vaikka kukaan muu ei ymmärtäisi sitä. Tunsin olevani kuin kielitaidoton ulkomailla.

Ymmärrän kyllä, että Starbucks haluaa ylläpitää ja vahvistaa brändiään ja tarjota mahdollisimman yhtenäistä palvelua kahvilan sijainnista ja maasta riippumatta. Työntekijöitä on varmaan ohjeistettu käyttämään tiettyjä sovittuja nimityksiä myytävistä kahveista, minkä myös käsitän.

Mietityttämään jäi sen sijaan se, että kun minä asiakkaana käytin suomenkielisiä vastineita, keskusteluun syntyi monen puheenvuoron mittainen korjausjakso. Sen aikana jouduimme neuvottelemaan baristan kanssa, mitä minä tarkoitan ja mitä hän tarkoittaa, sekä ratkaisemaan keskusteluun syntyneen ongelman.

Minulle jäi asiointitilanteesta vaikutelma, että barista ei oikein ymmärrä minua, vaikka olemme molemmat suomenpuhujia. Vai eikö kofeiiniton-adjektiivin käyttö kerro siitä, että haluan kofeiinittoman kahvin? Ja luulisi, että superlatiivimuotoinen ilmaus kaikkein isoin viittaa melko selvästi siihen kaikkein isoimpaan kokoon eikä esimerkiksi toiseksi isoimpaan.

Toki voi olla, että ongelma syntyi keskusteluun siksi, että barista ei kuullut, mitä sanoin. On myös mahdollista, että edelläni oli ollut paljon vieraita kieliä puhuvia asiakkaita, joiden jälkeen hänen oli hankala ajatella jälleen suomeksi.

Joka tapauksessa jotain kertoo se, että jälkimmäisellä asiointikerralla en enää uskaltanut tilata suomeksi kaikkein isointa lattea. Sen sijaan edelliskerrasta viisastuneena käytin ventiä, jotta en kokisi oloani enää nolatuksi ja jotta tilaus onnistuisi ruuhkaisella tiskillä sujuvammin.

Onneksi Helsingissä on edelleen paljon muitakin kivoja kahviloita, joissa tilaaminen sujuu ilman ongelmia, jos kertoo haluavansa vaikkapa ison latten. Starbucksiin voi mennä silloin, kun kaipaa vähän kansainvälisempää meininkiä.

P.S. En ole ihan varma, miten venti- ja decaf-sanat pitäisi yhdistää latte-sanaan. Decaf-venti-latte? Venti-kokoinen decaf-latte? Oikeinkirjoituksenkin kannalta helpointa olisi varmaan puhua yksinkertaisesti kofeiinittomista ja isoista lattekahveista.


Palaa otsikoihin | 16 puheenvuoroa

19.11.2013 13.50
Kaisa Kyläkoski
Ulkomaisen analyysin (http://consumerist.com/2012/05/09/how-starbucks-trained-us-all-to-use-its-silly-lingo-and-why-it-improved-customer-service/ ) mukaan baristat toistavat "oikeita" termejä, jotta asiakkaat oppivat niitä käyttämään, minkä jälkeen palvelu sujuu mahdollisimman nopeasti.
19.11.2013 16.13
Esko
Kahvien nimet
Kuulemma Starbucks maksaa hollantilaiselle tavaramerkkienhallintayhtiölleen yli puolet jokaisen myydyn annoksen hinnasta korvauksena ko. tuotteen nimen käytöstä. Hollannissa tämä tulo on verotonta. Siksi on tärkeää että ei myydä mitään "iso kahvi" -tyuppisiä tuotteita.
19.11.2013 20.40
Aasiakas X
Järki käteen
Asiakas on kuitenkin aina oikeassa: jos ei saa (edes tilata) kahvia selevällä suomen kielellä, voi yhtä hyvin kantaa eurosensa viereiseen kuppilaan.
19.11.2013 20.53
Urpu
Kakskytä
Vai että "barista"? No, kai se on suomea.

Sanojen yhdistämisestä sanoisin, että jos juoman nimi on (säälittävästi) decaf-latte ja asiakas todella haluaa venti-kokoisen decaf-latten, tulee tilata venti decaf-latte. Mutta kuten kuvasta näkyy, se kuulostaa typerältä.

Käytäntö on siksi idioottimainen, että minä en lausu sanaa "venti" yhdelläkään Starbucks-tiskillä. Jopa Amerikassa sanon "large". Ihan sama, jupiseeko "barista" siihen että oh you mean a venti. Minusta kaikkien pitäisi tehdä samoin, eli tästä lähtien muotoilette selvällä suomella "kofeiiniton iso latte, kiitos"!

Ps. Lattehan on jo suomea, mutta siihen ei missään nimessä pidä soveltaa astevaihtelua tyyliin "laten"!
19.11.2013 21.45
Oikean kahvin ystävä
Ulkomailla paremmin
Pitääpä ilmeisesti asioida Starbucksissa vain ulkomailla. Kyllä siellä minua on palveltu ihan normaalilla englannilla yrittämättä korjata sanojani. Ongelmana on ollut lähinnä kuppikokojen skaala, joka on tuntunut jotenkin omituiselta, mutta siinä auttaa, kun pyytää myyjää näyttämään erikokoisia kuppeja. Sitten selvitäänkin elekielellä.

Kofeiinittoman kahvin pyytämiseen minulle ei ole tullut tarvetta, sen enempää kuin alkoholittoman Kossun tai lihattoman pihvin.
20.11.2013 9.54
Agricocacola
Onko asiakkaalla opittavaa?
Samastun täydellisesti käyntikokemuksiisi. Olisin itsekin hämmentynyt, koska vuorovaikutus selvästi tökkäsi molemmilla kerroilla samaan pulmaan: asiakkaan "ymmärtämättömyyteen".

Vaikuttaa tosiaan siltä, että Starbucksin menettelytapoihin kuuluu vaivihkaa koulia asiakkaitaan, jotta he omaksuvat kahvilan brändiin kuuluvat nimitykset. Ne ovat toki kansainvälisiä ja sinänsä näppäriä, mutta ei suomalaiselle myyjälle pitäisi tuottaa vaikeuksia palvella asiakkaita normaalilla suomen kielellä.
20.11.2013 11.05
Antti
Rohkeasti vain suomeksi
Kiitos hyvin kirjoitetusta blogauksesta! Asun itse Ranskassa ja kuulun Starbucksin vakiokävijöihin.

Ainakin täällä kassajonossa valtaosa asiakkaista käyttää sumeilematta ranskalaista vastinetta (le plus grand = isoin) ventin sijasta. Kerran tilatessani (poikkeuksellisesti) pienen cappucinon käytin sanaa petit (pieni), jonka barista vielä toisti varmistaakseen tilauksen menneen oikein.

Joten: puhukaamme vaan rohkeasti sillä kielellä, missä satumme asioimaan. Starbucksin kiiltokuvamaisen PR-koulutuksen vastikään läpikäyneet suomalaisbaristat oppivat vielä tavoille.
20.11.2013 13.10
Mikko
Tall kaakao?
Ulkomailla tilaan Starbucksissa aina tall hot chocolaten (kerran erehdyin sanomaan medium, ja sain kyllä kuulla siitä). Pitääkö Suomessakin tosiaan tilata tall hot chocolate, vai tall kaakao?

Venti latte kuulostaa vielä jopa suomalaisen suusta jotenkuten järkevältä (joskaan ei suomalaiselta), mutta tall kaakao kuulostaa pelkästään typerältä.
20.11.2013 20.21
Helposti vai vaikeasti
"Venti decaf latte" vai "isoin kofeiiniton kahvi arabian- sekä robustakahvin sekoituksella kuuman vaahdotetun maidon kanssa"
Meneekö joku mäkkäriin ostamaan hampurilaisen kahdella naudanlihapihvillä, cheddar-juustolla ja jäävuorisalaatilla? Ei, vaan pyytää Big Macin. Tuotenimi helpottaa asiakkaan ja asiakaspalvelijan välistä kommunikaatiota, sillä kaikilla meistä on subjektiivinen käsitys sanojen merkityksestä, joka on vahvasti kieli- ja kulttuurisidonnainen.

Jos pyydät Starbucksissa ison kofeiinittoman latten (kuten joku kommentoija ehdotti), saisit todennäköisimmin 16oz:n (n. 4,7 dl) "grande latte" -juoman haluamasi 20oz:n asemesta, koska iso tarkoittaa italiaksi grandea. Ymmärrän kyllä, että 'isoin' pitäisi jo ymmärtää. Silloin ei ole kuin yksi vaihtoehto kielestä ja kulttuurista riippumatta. Sen sijaan keskikokoinen ei välttämättä enää aukeakaan, sillä Starbucksista riippuen kokoja on kolme tai neljä. Suurin koko, venti, saa nimensä sen 20oz:n tilavuudesta (italiaksi venti = kaksikymmentä).

Samoin "latte" sana nopeuttaa asiointia, kun ei tarvitse pyytää kahvia kuuman vaahdotetun maidon kanssa yhdellä, kahdella tai kolmella arabian- sekä robustakahvin sekoituksella.

Aivan toinen kysymys onkin, pitäisikö vakiintuneille käsitteille, kuten "latte" ja "espresso", keksiä kokonaan suomenkieliset nimet. "Latte" itsessään tarkoittaa maitoa, mutta "cafe latte" taas tarkoittaa juomaa, jossa on noin neljännes espressoa ja kolme neljännestä kuumaa vaahdotettua maitoa. "Espresso" tarkoitaa kahvien yhteydessä "paineella tehtyä", tarkemmin 85-95 asteisen veden pakottamista 8-18 baarin paineella hienoksi jauhetun kahvijauheen läpi noin 20-30 sekunnin aikana. Ainoa helposti suomennettava osa on tuo "decaf" sana.

Jos siis haluaa asioida kokonaan suomeksi aiheuttamatta lisäkysymyksiä tulisi kahvin pyytäminen tehdä jotensakin seuraavasti: "Hei! Ottaisin yhden 20 unssin kofeiinittoman kahvin arabian- ja robustakahvin sekoituksella paineella tehtynä kuuman vaahdotetun maidon kanssa". Tämäkin suomennos on pelkistetty. Tai sitten voi pyytää: "Hei! Ottaisin yhden venti decaf latten."
20.11.2013 20.35
-
-
Tilaatko sitten McDonaldsilla sämpylän lihalla, perunoita ja mustan mehun? Sillä sitähän sinä tilaat.

Ne ovat tuotemerkkejä ja niiden avulla on tarkoitus erottua.

Ja sitä naapuripaikan yrmeällä palvelulla saatua kahden euron tervalitkua ei voi edes kahviksi sanoa.
21.11.2013 18.29
Kyllästynyt
Kuten kahdesta viimeisestä kommentista jälleen kerran huomaamme: pakkoenglanti on perussuomalaiselle pyhä kieli jota ei saa arvostella.
24.11.2013 18.54
EM
McDonaldsiin minunkin piti tulla tapahtunutta vertaamaan. Asioin kyseisessä puljussa ehkä kerran puolessa vuodessa, ja joka kertaa toistuu tuo sama kokemus: myyjä puhuu kieltä, jota en ymmärrä. Ei mulle ole selvää, mitä eroa on quarterpounderilla ja jollain toisella hampurilaisella. Enkä tiedä tarkalleen, mitä tarkoittaa plussaaminen (tjsp), mutta koskaan ei kassahenkilö tarjoudu näitä termejä selittämään tai avaamaan. Isoilla lafkoilla on oma kieli, kanta-asiakkaat sen varmasti oppivat nopeasti, muut olkoon sitten ulkona.
24.11.2013 19.03
kahvikissa
kofeiiniton
Kofeiiniton kahvi on erinomainen vaihtoehto, jos tykkää kahvin/latten mausta mutta kofeiini valvottaa. Tällaisiakin kahvitarpeita voi olla.
24.11.2013 22.40
Jani Koskiin
Urpu: Ihe käytän kyllä lähinnä sanoja "maitokahvi" ja "kahvi maijola", mutta jos sannoo latte käyttäsin, niin ehottomasti miula ois siinä astevaihtelu (latte:laten) niin kunj kaikissa muissakkii vastoovan tyyppisissä sanossa. Keminaattalussiililoihen astevaihtelu taittaa vielä olla jären rotuktiivinen suomen kielessä. Ei tule mielleen yhtä ainutta sannoo, vaikka ois kuinka tuoressii laina, jossa ois miun huastiissanj astevaihtelematon tt:tt. Paihti tietysti sillonj kun huastan hämettä tahe eteläpohjanmuata, joissa on mettä:mettän jne. Tästä herässii nyt kysymys, jotta ovatkohaa hämäläiset ja eteläpohjalaiset keskimiärin itäsuomalaisista taipuvaisemppii taivuttammaan latte:latten, koska heijän kielessään on jo olemassa sanoja, joissa on astevaihtelematon tt:tt, ja siten astevaihtelemattommuus uuvessakkaa sanassa ei tuntus niin ouvolen...
25.11.2013 8.17
Laura Kataja
Kyllästyneelle ja muillekin
Tässä tapauksessa ei taida kyse olla edes pyhästä pakkkoenglannista vaan pyhästä lampaanlatinasta (vai lampaanitaliaako tuo lienee).

Hampuraisvertaus on sikäli väärin, että niissä purilaispaikoissa on yleensä kuvat annoksista ja nimet vieressä. Jolloin oudompikin osaa pyytää haluamansa.

Sanassa "latte" ei kyllä oikeasti ole paljon enempää tietoa kuin sanassa "maitokahvi" (no, eivät tarkoita samaa,), siihen ei sisälly tuota jonkun väittämää tietoa itse kahvin laadusta, esimerkiksi.

K.o. puljuun kun en ole eksynyt, niin en tiedä, onko siellä lueteltu saatavlilla olevat annokset ja niiden sisältö jonkinmoisella tarkkuudella, jolloin tavaramerkkislangissa olisi ehkä järkeäkin (kts. tuo purilaisesimerkki).

Jos ketju edellyttää että asiakkaita "palvellaan" vain siansaksaksi, niin puhukoot siansaksaansa ihan keskenään...
4.12.2013 8.55
Riku, Saima ja Antti
Vaikka ulkomainen kahvilaketju tulee Suomeen, pitäisi sieltä saada silti suomen kielistä palvelua. Vika ei mielestämme ole suinkaan asiakkaan kielitaidossa vaan ilmeisesti kahvilan puolella. Myyjien pitäisi ottaa avoin asenne asiakkaitaan kohtaan.

Työpaikoilla on usein oma slanginsa, mutta tarkoittaako se, että asiakkaiden täytyy osata taipua myös kyseiseen kieleen? Emme koe yleisesti vieraan kielen käyttämistä Suomessa ongelmaksi, mutta palvelua on aina mukavinta saada äidinkielellään.