Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Laura Niemi Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Laura Niemi
 on toiminut kielenhuoltajana ja kouluttajana Kotuksessa. Hän on kiinnostunut paitsi kielenhuollosta myös puhutusta kielestä ja vuorovaikutuksesta. Iltaisin hän mieluiten neuloo.


rss

26.5.2014 16.56

”Oltiin Jarkkon kanssa #lätkämatsi:ssa”

Hämärtävätkö sosiaalisen median kirjoitustavat käsitystämme siitä, miten sanoja pitäisi taivuttaa?

Joskus kuulee huolestuneita mielipiteitä siitä, että sosiaalinen media köyhdyttää suomen kieltä ja sen ilmaisuvoimaa. Minä kuulun siihen koulukuntaan, jonka mielestä some pikemminkin elävöittää suomea ja tuo siihen uusia rekistereitä ja vivahteita. Etenkin Twitterissä kirjoittaminen vaatii kirjoittajalta myös tiivistämistä, joka kehittää kielellistä ilmaisua ja nokkeluutta.

Yhdestä asiasta olen ollut kuitenkin hieman huolissani. Hämärtääkö somekirjoittelu käsitystämme siitä, miten sanat taipuvat? 

Facebookissa taivutetaan henkilönnimiä usein suosituksen vastaisesti silloin kun toinen käyttäjä merkitään eli linkitetään omaan julkaisuun. Nimi kirjoitetaan perusmuodossa ja taivutuspääte lisätään suoraan perusmuotoiseen sanavartaloon, ja astevaihtelusäännöt eivät toteudu. 

Olen törmännyt esimerkiksi taivutusmuotoihin Samppan, Riikkalle tai Anttilta. Taivutuspääte lisätään perusmuotoiseen nimeen ilmeisesti siksi, että Facebook ei enää tunnista käyttäjää eikä tee nimestä linkkiä, jos toisen k:n, p:n tai t:n jättää pois.

Twitterissä sen sijaan perusmuotoisen sanavartalon ja taivutuspäätteen väliin lisätään usein kaksoispiste, yhdysmerkki tai heittomerkki silloin, kun sana halutaan merkitä aihetunnisteeksi, tähän tapaan:

”Olen järkyttynyt tästä #yliopistoisku’sta!”
”#Siivouspäivä:än osallistui satoja kaupunkilaisia.”

Voiko käydä niin, että kielenkäyttäjien mielessä alkaa hämärtyä hiljalleen se, kuuluuko sanan vartalon ja taivutuspäätteen väliin merkki vai ei? Olen nähnyt jo muutamia blogikirjoituksia, joissa esimerkiksi paikannimiä taivutettaessa on käytetty kaksoispistettä ilman sen suurempaa syytä.

Twitterissä turvallisinta on muuttaa koko tekstin rakennetta niin, että aihetunnisteeksi merkitsemänsä sanan voi kirjoittaa perusmuodossa. Aihetunnisteen voi kirjoittaa myös tviitin loppuun perusmuotoisena, jos merkkimäärä riittää.

Etunimen taivuttamiseenkaan ei onneksi tarvitse katsoa mallia Facebookista, vaan suositusten mukaiset taivutusmuodot voi tarkistaa Kotuksen vastikään julkaistusta etunimien taivutushakemistosta.

Etunimien taivutusluettelo


Palaa otsikoihin | 7 puheenvuoroa | Keskustele

26.5.2014 22.11
Niklas
Tiedä häntä
En olisi noista ensin mainitusta astevaihtelusääntöjen vastaisista taivutuksista kovinkaan huolissani: Olen lounaismurteen puhujana aina taivuttanut mainittujen kaltaiset, normitetussa kielessä kestovaihtelun alaiset, sanat (puheessa!) ilman astevaihtelua (vahvassa asteessa), eikä siitä ole ongelmaksi asti koskaan vaivaa ollut. Kuulunpa minäkin niihin, jotka uskovat sosiaalisen median ainoastaan laajentavan suomenkielisten kielirekisterejä.

Sen sijaan olen kyllä kiinnittänyt huomiota siihen, ettei vierasperäisten paikannimien (ja muiden erisnimien) taivutuksessa tavattavan heittomerkin käyttöä taivutuspäätteen edellä oikein aina hallita: Kun on kerran Renault'n ostanut, ostaa kaiketi myöhemmin - analogisen johdonmukaisesti - myös *Volkswagen'in. Tosin en tiedä, kuinka paljon tästä voi sosiaalista mediaa syyttää. Voihan se tietysti jouduttaa kielenkäytön muuttumista. Vem vet... Voihan olla, että sadan vuoden kuluttua kaikkiin vierasperäisiin erisnimiin liitetään taivutuspääte heittomerkin kera. Tosin sitten on kyllä heittomerkin funktio tietysti vesittynyt kerta kaikkiaan. Mielenkiintoista siis seurata, mihin tässä ollaan taivutuksen kanssa matkalla!
27.5.2014 15.48
Sensori
Ei kaikki ole somen vika:a
Vaikeudet genetiivin kirjoittamisessa ovat sensoreille tuttuja. Jo vuosien ajan on ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen suorituksissa nähty se, että varsinkin nimissä genetiivin pääte lisätään kaksoispisteen avulla - etenkin jos nimi ei ole aivan suomalainen (Lars Sund:in romaani tässä tulee ensiksi mieleen).

Toisaalta vaikeuksia on kyllä myös taivutuksessa. Miten kirjoitetaan susi-sanan genetiivi? Näköjään susin tai susen.

Mikä muoto on susia? Monet kokelaat tarkoittivat sillä yksikön partitiivia (siis sutta), eivät monikon partitiivia (susia).

Kun tähän taivutussoppaan lisätään semanttista sekoa, saadaan selville se, että "renget eivät parittele isäbtien kanssa".

Ja nyt on parasta selittää. "Renki" on tässä kokelaan mielestä naispuolinen palkollinen (sana "palkollinen" tosin on hänelle tuntematon). "Paritella"-verbi taas merkitsee tässä naimisiin menemistä.

No, lopputulos kai on melko lailla oikein. Harvoinhan ne rengit isäntänsä kanssa noin tilastollisesti ottaen parittelivat eli nussivat.

Some en meni näistä ilmiöistä syyttämään. Pikemminkin kyse on siitä, että kokelaat eivät ole viettäneet aikaansa kirjakielen parissa. Kirjakieli on siten heille outo kielimuoto - niin kuin se kaikille on ennen kuin sen opettelee.
27.5.2014 22.30
Modernissimus
Nihil novi sub sole
Eipä tämä ole uusi ilmiö. 1920-luvulla suositeltiin, että vieraiden nimien taivutusmuodoissa käytetään heittomerkkiä osoittamaan, että i ei kuulu nimeen vaan on sidevokaali. Tätä sovellettiin jopa suomenruotsalaisiin nimiin: Lönnrot’ille, Snellman’ilta.

Eikä tässä ole mitään epäloogista. Turkin kielessä käytetään heittomerkkiä aina erisnimen ja päätteen välissä, ja se tuntuu toimivan hyvin ja auttaa sanojen hahmottamisessa. Tosin turkki on paljon suuremmassa määrin agglutinatiivinen kieli kuin suomi. Suomessa esimerkiksi kirjoitusasu Helsingi’stä näyttäisi hassulta. Mutta ehkä voisimme kirjoittaa Helsinki’stä ja jättää lukijan pääteltäväksi, millainen astevaihtelu sanassa esiintyy, jos se nyt on pakko ääneen lukea...
28.5.2014 11.58
Antiquissimus
Grammatice ante porcos
Nimimerkki Modernissimus on oikealla asialla, kun hän sanoo, että astevaihtelun voisi vastedes jättää kirjoituksesta merkitsemättä. Tässä on tosin erinomaisen mahdollisuus mennä askel eemmäs. Voisimme tästä lähin jättää kaikki taivutuspäätteet merkitsemättä.

Pienillä muutoksilla tämä kyllä onnistuu. Esimerkiksi näin: "Eilen Maija lähteä Helsinki Tampere." Kun sanajärjestys sovitaan vakioksi, ei enää ole tarpeen kirjoittaa pitkästi "Eilen Maija lähti Helsingistä Tampereelle". Lukija pystyy mainiosti täydentämään virkkeen Modernissimuksen tyyliin. Ja säästyyhän siinä kuusi merkkiä.
29.5.2014 2.19
Rationalistattaja
tehostamisen tiellä
Antiquissimus voisi leikata esimerkkilauseestaan vielä paljon lisää. Käytetään pelkkää taipumatonta sanavartaloa ja paikkakunnista kolmimerkkisiä lyhenteitä:
Eil Maija läh Hki Tre.
7.10.2014 10.29
Krista ja Ida
Haittaa ja hyötyä
Olemme myös kiinnittäneet huomiota tähän kyseiseen ilmiöön. Samaa mieltä olemme siinä, että esimerkiksi Twitterissä lauseiden tiivistäminen voi kehittää kielellistä taitoa. Toisaalta sosiaalisessa mediassa leviää runsaasti uusia sanoja ja ilmaisuja, jotka vaikuttavat erityisesti nuorten puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Nämä kaksi tuntuvatkin menevän sekaisin nuorilla. Nuoret voivat kehittää kielitaitoaan Facebookissa käyttämällä kiertoilmaisuja välttääkseen kielellisiä virheitä esimerkiksi nimien taivutuksissa.
7.10.2014 11.40
Aliisa, Sara ja Aino
Alakoululaisten älykännykät
Emme ole huolestuneita yläaste- ja lukioikäisten ja sitä vanhempien kirjoitustaidosta. Some on noussut pinnalle vasta viime vuosina, joten heille luulisi oikeinkirjoituksen olevan selvää. Mietimme pikemminkin ala-asteikäisten ja heitä nuorempien lasten oikeinkirjoituksen oppimista, sillä he kasvavat somen ympäröimänä ja oppivat helpommin kieliopillisesti väärää tekstiä. Lapset oppivat nopeasti ja suurin osa teksteistä, joita he lukevat, ovat peräisin somesta. Kouluissa kannattaisi alusta alkaen painottaa somekielen ja kirjakielen eroja, jotta ne eivät sekoittuisi.