Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Laura Niemi Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Laura Niemi
 on toiminut kielenhuoltajana ja kouluttajana Kotuksessa. Hän on kiinnostunut paitsi kielenhuollosta myös puhutusta kielestä ja vuorovaikutuksesta. Iltaisin hän mieluiten neuloo.


rss

20.1.2015 12.08

Kokonainen lause ei mahdu, koska merkkimäärä

Laura Niemi

Yleiskielessä koska-konjunktio aloittaa sivulauseen. Verkon ja somen teksteissä näin ei välttämättä ole.

Minut merkittiin jokin aika sitten Facebookissa erääseen keskusteluketjuun, jonka aiheena oli tällainen verkon ja sosiaalisen median teksteissä yleinen rakenne:

Jätin treenit väliin, koska flunssa.

Tällaisissa virkkeissä koska-konjuktio ei aloitakaan täydellistä sivulausetta, kuten yleiskielessä, vaan pilkun jäljessä on ainoastaan substantiivi-ilmaus.

Keskustelu alkoi Nyt.fi-sivuston kolumnin otsikosta Yle-veroni saa vaikka triplata, koska Pikku-Kakkonen. Keskustelijoilla oli kiinnostavia havaintoja ja käsityksiä rakenteen alkuperästä ja merkityksestä. Yksi tiesi kertoa, että sen alkuperä on erään autonvalmistajan mainoksessa. Mainoksen teksti oli pitänyt mahduttaa pieneen tilaan, minkä takia se oli muotoiltu tähän tapaan: ”Osta auto, koska nopea, koska kaunis ‒ ‒.” 

Toinen taas arveli, että koska-rakenne juontaa juurensa englannista. Kolmannen mielestä se on yleistynyt siksi, että lehdistö yrittää levittää tekstejään somessa ja suosii siksi somekieleen sopivia rakenteita.

Monet kommentoijat olivat sitä mieltä, että rakenne on ärsyttävä ja tarpeeton, koska ”suomessa olisi jo ihan hyvät vastineet takia ja vuoksi”. Myös postpositiot vuoksi ja takia voivat kuitenkin joskus kerätä ympärilleen hankalia substantiivirakenteita. Siksi yleiskielessä selkeämpi vaihtoehto on usein kokonainen koska-konjunktiolla alkava sivulause, kun halutaan ilmaista syy-seuraussuhdetta. 

Ehkäpä koska flunssa -rakenne on yleistynyt siksi, että se on sivulauseen kaltainen mutta silti yhtä tiivis kuin takia- ja vuoksi-ilmaukset. Lyhyys taas sopii otsikoihin tai vaikkapa Twitter-päivityksiin, joissa sanottavaansa saattaa joutua tiivistämään. Koska-rakenteella voi ilmaista syy-seuraussuhteen napakasti silloin, kun kokonainen sivulause veisi liikaa merkkejä.

Luulen, että rakenne on alkanut sapettaa joitakuita, koska se on yleistynyt ja se esiintyy verkon ja somen teksteissä varsin tiuhaan. Ärsyttäviä eivät ole välttämättä kielen rakenteet ja ilmaukset sinänsä vaan pikemminkin se, missä yhteyksissä ja kuinka paljon niitä käytetään. Kun uudet ilmaukset ja rakenteet leviävät ja yleistyvät, ne eivät tunnu enää raikkailta vaan kuluneilta ja kliseisiltä. 

Keskustelussa nousi esiin myös muutamia suopeampia ja jopa innokkaita kannanottoja: ”On hienoa että syntyy uusia merkitysvivahteita kantavia rakenteita, joilla jollain yksinkertaisella tavalla onnistutaan ilmaisemaan jotain uutta.” 

Rakenteessa ei ole minunkaan mielestäni mitään ärsyttävää, vaan pikemminkin se kertoo kielenkäyttäjien luovuudesta ja suomen kielen elinvoimasta. Erään kommentoijan sanoin: ”Mutta kieli elää ja kehittyy, vaikka sitten somen tarpeisiin, ja hyvä niin, vaikka jotkut rakenteet olisivatkin ärsyttäviä liian usein toistettuina.”


Palaa otsikoihin | 8 puheenvuoroa

20.1.2015 12.47
YKoskaX
Lainaa...
"Y koska X" on suora laina englannin samankaltaisesta "Y because X" -rakenteesta. http://www.theatlantic.com/technology/archive/2013/11/english-has-a-new-preposition-because-internet/281601/

Mielenkiintoisinta tässä lainassa on, että se osoittaa yksinkertaisten rakenteiden siirtyvän hetkessä ja vaivattomasti kielestä toiseen. Eikä tämä ole tietenkään poikkeuksellinen laina, sillä suomen kieli kaikkine esimuotoineen on saanut samanlaisia lainoja germaanisista kielistä ainakin kolmen tuhannen vuoden ajan...
20.1.2015 15.10
Kersti Juva
englannistapa hyvinkin
Englannin kielssä vastaava käyttö because + nomini on saanut alkunsa tällä vuostuhannella, monien mielestä internetmeemistä "because race car", joka levisi automainoksesta vitsikkäänä vastauksena kysymykseen miksi. On vaikea kuvitella ettei suomen koska + nomini ei olisi suora käännös siitä. Aluksi se on sekä englannissa että suomessa ollut vitsikäs, mutta vähitellen vistikkyys kuluu pois. Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa siitä että ilmiö on hauska ja kertoo kielen ja sen käyttäjien elinvoimaisuudesta. (Googlaamalla "because race car" löytyy yllin kyllin tietoa aiheesta).
20.1.2015 15.20
Vesa Heikkinen
Havointoja jo vuodelta 2013
Kiitos! Tästä on ollut paljon keskustelua eri foorumeilla, esim. jo aiemminkin Kotus-blogissa keskustelua. Toin blogimerkinnässäni esiin Jenni Saarilahden ajatuksia (6.8.2013):

http://www.kotus.fi/kotus-blogi/vesa_heikkinen/koska_ja_etta_uudenlaisessa_kaytossa.10234.blog

Nyt tosiaan näyttää siltä, että ilmiö leviää nopeasti eri puolilla yms.
21.1.2015 12.30
Matti Sunell
Käsitän mieluusti, että tämän ilmaustyypin käyttäjä ironisoi. Tai sitten hän on se, joka tajuaa vitsin, kun muut ovat jo minuutteja sitten vaihtaneet puheenaihetta. Mutta olenkin ylimielinen ihminen, ja tämä puheenvuoroni muutenkin kuuluisi yhtä metatasoa alemmas.

Tässä näkyy (taas) kielellisen vitsailun vaara: ehkä jopa enemmistö kuulijoista luulee vitsiä neutraaliksi ilmaukseksi, ja se jää käyttöön. Ne, jotka tajuavat, turtuvat.

Jos haluaisin sanoa lyhyesti, sanoisin: "Jätin treenit väliin. Flunssa."
22.1.2015 10.08
Timo
Lyhyempää
Kuten Matti Sunell sanoo, koska-sanan voi jättää kokonaan pois, jos sähkösanomatyyli viehättää. Esimerkiksi tähän tapaan: "Treenit väliin: flunssa". Tällöin kaksoispiste implikoi syy—seuraus-suhdetta.
18.3.2015 16.05
Ilari
Englannistahan tuo
Ainakin omiin korviini ja silmiini rakenne tuli englanninkielisessä yhteydessä melkein kaksi vuotta ennen suomea. Käännöslainaksi olen sitä aina luullut.

Suosikkejani ovat aina yhtä vitsikäs, erityisesti englanniksi hyvin toimiva ”because reasons” sekä koko loppuosan jättäminen pois. <3
30.3.2015 8.34
Laura Kataja
koska...
Suomeksi tuo "because reasons" on aina ollut ytimekkäästi "sattuneesta syystä".
28.5.2015 12.04
Sara
Koska-konjunktion välttely
Koska-konjunktiota käytetään ärsyttävän vähän tilanteissa, joissa ilmaistaan syy-suhdetta. Se korvataan hyvin usein kun-konjuktiolla. Puhekielestä tapa on siirtynyt hallitsemaan myös kirjoitettua kieltä.

"En mennyt sinne, kun oli kiire."

Todella äklö ja laajalle levinnyt tapa.

Pelottaako ihmisiä ilmaista _syy_?

Koska-konjunktio saattaa monen mielestä olla vahva ja kantaaottava. Kun-konjunktio sen sijaan on pehmeä ja myötäilevä. Se ei ilmaise näkemysta ja kantaa niin voimakkaasti kuin koska.