Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Laura Niemi Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Laura Niemi
 on toiminut kielenhuoltajana ja kouluttajana Kotuksessa. Hän on kiinnostunut paitsi kielenhuollosta myös puhutusta kielestä ja vuorovaikutuksesta. Iltaisin hän mieluiten neuloo.


rss

4.8.2014 10.02

Järjestelmä edellä

Laura Niemi

Vaikuttavatko sosiaalisen median tekniset rajoitteet nimien kirjoitusasuun?

Kävin Twitterissä kiinnostavan keskustelun heinäkuisen SuomiAreena-tapahtuman nimen kirjoitusasusta. Kummastelin tviitissäni, miksi jälleen kerran on keksitty nimi, joka on oikeinkirjoitussuositusten vastainen. Mitä vikaa olisi Suomi-areenassa?

Eräs keskustelija kommentoi, että ehkä nimen osat on kirjoitettu yhteen siksi, että nimi toimisi aihetunnisteena sellaisenaan esimerkiksi Twitterissä. Näkökulma on kiinnostava. Nykyään monet Twitter-käyttäjät tviittaavat ahkerasti erilaisista tapahtumista. Tapahtumanjärjestäjät ovat kenties myös huomanneet, että somenäkyvyys tarjoaa hyviä mahdollisuuksia markkinointiin. 

Jos tapahtuman nimessä olisi käytetty suosituksen mukaisesti yhdysmerkkiä, Twitter ei tunnistaisi jälkiosaa aihetunnisteen osaksi. Silloin tviittaajat myös käyttäisivät todennäköisesti monenlaisia tunnisteita ja kaikki tviitit eivät näkyisi saman tunnisteen alla, mikä voisi ehkä olla haitaksi tapahtuman imagolle.

Jossain mielessä ymmärrän sen, että välimerkit poistetaan tapahtuman nimestä, jotta se toimisi aihetunnisteena. Samalla olen kuitenkin huolissani siitä, muuttavatko erilaiset sosiaalisen median sivujen tekniset rajoitukset vähitellen sitä, miten kielenkäyttäjät oppivat nimiä koskevat oikeinkirjoitussäännöt. 

Hyvän virkakielen toimintaohjelmassa puhutaan siitä, että virastojen tekstintuotantoon tarkoitetut tietojärjestelmät ja valmiit tekstimallit rajoittavat usein kirjoittajan mahdollisuuksia kirjoittaa selkeää ja ymmärrettävää tekstiä. Vastaavasti Twitteriäkin voidaan pitää yhdenlaisena teknisenä järjestelmänä, joka joskus hankaloittaa oikeinkirjoitussääntöjen mukaisen tekstin kirjoittamista.

Virkakielen toimintaohjelmassa otetaan kantaa siihen, että virastojen tietojärjestelmät pitäisi kehittää sellaisiksi, että esimerkiksi nimiä pystyy taivuttamaan tekstiyhteyden vaatimalla tavalla. 

Voisikohan sosiaalisen median palveluiden teknisiä rajoitteitakin joskus muuttaa niin, että erilaiset linkit ja hashtagit tottelisivat myös suomenkielisten nimien astevaihtelusääntöjä? Olisi myös hienoa, jos tunnisteisiin voisi lisätä luontevasti taivutuspäätteen tai yhdysmerkin.

P. S. Kannattaa muistaa, että kielenkäyttäjällä on aina oikeus kirjoittaa yritysten nimet oikeinkirjoitussääntöjen mukaisesti, vaikka yritykset itse suosisivat yleisohjeiden vastaista kirjoitusasua. Suositus koskee myös tuotenimiä ja tapahtumien nimiä. Kannattaa tutustua suomen kielen lautakunnan yritysnimisuositukseen vuodelta 2000.

Hyvän virkakielen toimintaohjelma


Palaa otsikoihin | 8 puheenvuoroa

4.8.2014 11.27
Timo
Twitter-suomea?
Yhdysmerkki on vain yksi osa Twitter-tunnisteiden ongelmista suomen kielessä. Koko palvelu perustuu englantiin, jossa sanoja ei ylipäänsä taivuteta kovinkaan paljon. Siksi ajaudumme pahoihin ongelmiin, jos kirjoitamme vaikkapa, että "#eurovaalit:eissa yksi ehdokas nousi äänimäärältään selvästi toisten yläpuolelle" tai "@mikko:n viimeviikkoisen esitelmän voi katsoa Youtubesta". Ei tämmöistä tietenkään tule hyväksyä. Edes Twitter ei ole kieliopin yläpuolella.
4.8.2014 15.43
Matti Sunell
Usalaisissa firmoissa tuskin vaivaudutaan miettimään muiden kielten taivutusta. Jos haluamme taivuttaa esim. Twitterin aihetunnisteita tai käyttäjätunnuksia tyylikkäästi, on käytettävissämme lähinnä vippaskonsteja. Tunnisteeksi tai tunnukseksi voi vaikka valita sanan taivutuksessa muuttumattoman osan, esim. #eurovaal, @mik tai @lauraniem. Tähän sitten lisätään muuttuva osa erotinmerkin jälkeen. Ja jos oikein nokkela haluaa olla, erottimena voi käyttää jotakin näkymätöntä merkkiä.

Tämä ei tietenkään ole käytännöllistä. Paras siis kirjoittaa suomenkielisiä lauseita ja lisätä tunnisteet erikseen loppuun.
4.8.2014 23.00
Tuit tuit
Monenlaista nimiasiaa
Tuossa oli niin monta eri asiaa nimistä, että pieni ja keskisuuri mieli meni vähän sekaisin ja jutun pointti jäi ymmärtämättä.

Mutta kun lopussa mainitaan yritysnimisuositus, niin tekee mieli kysyä, onko yhtään esimerkkiä yrityksestä tai laitoksesta, joka omissa teksteissään johdonmukaisesti käyttäisi yleisohjeiden mukaisia kirjoitusasuja kaikista yrityksistä.

Ja jos ruvetaan mestaroimaan vieraskielisiäkin nimiä suomenkieliseen asuun, niin miksi tyydytään korjaamaan YouTube Youtubeksi eikä esimerkiksi Sun putkeksi?
5.8.2014 1.01
Vanhoilla mennään
Onko ongelma?
Ei tuosta tule ongelmaa jos ei siitä sellaista tee. Miksei tunnistetta käytetä otsikon tapaan?

Timon esimerkit:
#eurovaalit: Yksi ehdokas nousi äänimäärältään selvästi toisten yläpuolelle
@mikko: Viimeviikkoinen esitelmä katsottavana Youtubesta.

Tai niin kuin Matti Sunell esittää, tunnisteet loppuun.
5.8.2014 8.59
Terhi Ainiala
KoeHelsinki
Hyvä puheenvuoro, kiitos Laura! Veikkaan, että yhä useammat tapahtumat kantavat vastaavia nimiä. Helsingin juhlaviikoilla on KoeHelsinki, pop-up-kaupunki Kansalaistorilla. "Kaupunki on ensimmäinen sosiaalinen alusta - Twitter ennen Twitteriä", toteaa paikan arkkitehti. Fyysinen maailma voi siis jäljitelläkin Twitteriä tai ainakin muistuttaa siitä. Nimet ovat osa tämän kuvan rakentamista.
5.8.2014 10.15
Anna
Ajoitus ei täsmää
Suomi-areena ja Twitter ovat molemmat aloittaneet heinäkuussa 2006, joten en usko Twitterin teknisten rajoitteiden vaikuttaneen Suomi-areenan nimen valintaan.

Tunnisteiden ja merkkimäärän kanssa kikkailu onkin sitten oma taiteenlajinsa. Aplodit sille, joka saa väännettyä twiittinsä sujuviksi.
5.8.2014 23.31
Matti Sunell
(Miksi muka kommentilla pitäisi olla oma otsikko?)
Kas, arvatenkin jutun kirjoittaja on omaa Twitter-tunnustaan valitessaan ajatellutkin sen taivutettavuutta.
6.8.2014 10.15
Oikeamielinen
Oikeus?
"Kielenkäyttäjällä on aina oikeus kirjoittaa yritysten nimet oikeinkirjoitussääntöjen mukaisesti". Näinköhän? Jos esimies on käskenyt noudattaa tiettyä kirjoitusasua, niin oikeuslaitos taitaa kyllä olla sitä mieltä, että niin on toimittava. Sanoi suomen kielen lautakunta mitä tahansa.

Käytännössä esimies (tai työn tilaaja tms.) ei välttämättä erikseen sano mitään. Onpahan vain firman omat säännöt, joissa ei välttämättä edes erikseen sanota, että erisnimien kanssa ei pelleillä eikä niitä ruveta "korjailemaan". Mutta jos joku pelleilee, niin siitä kyllä huomautetaan, ja jos se ei tehoa niin...

Ja jos taas joku vapaa-aikanaan tai vapaana yrittäjänä kirjoittelee tekstejä, niin siinähän ei tarvitse saada keneltäkään eikä miltäkään jotain oikeutta kirjoittaa niin tai näin.

Mitä siis moinen kirjoittamisen oikeus merkitsee?