Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Lasse Koskela. Kuva: Kotuksen arkisto.

Lasse Koskela toimi kirjallisuudentutkijana ja kriitikkona. Hän kirjoitti useita kirjoja kielen ja kirjallisuuden alalta.


rss Lasse Koskela

25.1.2011 18.36

Vanhuslaista vähäsen

Negatiivisuudeton tammikuuni jatkuu yhä. Siksi tervehdin ilolla sosiaali- ja terveysministeriön lainsäädäntöraadantaa, jota tehtäneen uhrautuvasti yötä päivää, työn tiimellyksessä ahertaen, kaikki voimat viimeisilleen pinnistäen. Että vaikka kaikki tuntuu olevan jo pelissä, niin mietitään, millä sen viimeisenkin tipan ottas irti ittestään ja valtionhallinnon tehokkuudesta.

Mutta klassikosta lähden liikkeelle. Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian ensimmäisen osan alussa Pentinkulman torpparit ja heitä vähäväkisemmät ovat kerääntyneet Koskelan Jussin kattotalkoisiin. Töiden jälkeen pidetään yllä small talkia, jonka yhteydessä kuullaan eräänlaisella kollektiivisella äänellä seuraavanlainen väestö- ja sosiaalipoliittinen kannanotto:

”Kyllä tästä joku valkeus täytys tulla. Muuton on elämä ihan kuitti. Mullakin on vielä moona maksettavana, vaikkei sillä, kai se ny vanhempansa hoitaa täytyy ilman moonaakin ja sopimuksia, mutta kun ei tahdo omaankaan pöytään kaikin ajoin löytyä mitään.”

Talkoiden keskustelu käydään syyskesällä 1885. On ilo nähdä, että tehokas valtiovaltamme on viipymättä tarttunut Linnan trilogiassa esitettyyn haasteeseen. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan vanhuslakia, jonka ensimmäinen luonnos tehtiin 1974. Laki ei vielä ole voimassa, sillä se kaipaa ”valtavirtaistamista”, sanoo sosiaalipalveluyksikön johtaja Reijo Väärälä Suomen Kuvalehdessä (no 1, 7.1. 2011).

Tämä ”virtaviivaistamisen” tarve johtuu siitä, että ensteks pitäs ”ikäihmisten asemaa tarkistaa kaikessa lainsäädännössä”. Että ei ole lakia, kun ensin pitäisi tarkastella kaikkia muita lakeja. Koiraverolaissakaan ei kai vanhusten asemaa ole otettu mitenkään huomioon. Ensin pitäisi siis saada muun muassa koiraverolaki ja sadat muut lait kuntoon. Sitten ruvetaan miettimään, pitäisikö vanhusten saada riittävästi vaippoja. Eikä semmosta lakia muuten ole vielä Ruotsissakaan. Kuivatelkoot vanhukset nyt vain niitä käytettyjä vaippojaan pattereiden päällä, kyllä täällä painetaan täysillä lainsäädäntötyötä.

Pidän lujasti kiinni negatiivisuudettomasta tammikuusta. Hienoa, STM, hienoa! Kyllä siittä varmaan hyvä tulee. Ei kannata hosua. Tiedetäänhän se, mitä hosumalla tulee…

Mutta rupee meneen vähän henkilökohtaiseksi. Vanhenen. Ja niin vanhenet sinäkin, Reijo Väärälä, Suomen Kuvalehden kuvasta päätellen – parta on harmaa meillä molemmilla. Että koittasit pitää kiirutta. Kun sen vanhuslain luonnos esiteltiin vuonna 1974, minä sain kuorma-auton ajokortin. Siitä on 37 vuotta.

Nähdään Kustaankartanon vanhainkodissa. Toivon, että meillä menee hyvin. Katotaan sitä koiraverolakia sitten myöhemmin. Jooko?

Yritän kestää negatiivisuudettoman tammikuuni kunnialla loppuun. Joskus tekee kyllä tiukkaa, kun katselee esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön koottuja selityksiä, jotka on ihan ns. perseestä. Onneksi olen ammatiltani fiktion tutkija – töitä riittää.


Palaa otsikoihin | 10 puheenvuoroa | Keskustele

26.1.2011 9.23
Kielipuoli-Koskelan fani
Jaksaa jaksaa
Hyvä Koskela! Tiukkaa se tekee, mutta onneksi on enää viitisen päivää kestettävänä. Jaksaa jaksaa! Helmikuu tulee kyllä - ja minkäs teeman sensori sille mahtaa valita?
28.1.2011 21.51
Vuonna 2040 eläkkeelle.
Missä pointti?
Blogisti oli lähtenyt kirjoittamaan niin tunteet pinnassa, että täytyi kaivaa SK 1/2011 esiin ja etsiä, mikä miehen noin on tuohduttanut. Koska Väärälän haastatteluteksti ei antanut mitään viitteitä siihen, mikä siinä Koskelaa riepoo, on pakko päätellä, että nyt on kyseessä kirjoittajan henkilökohtainen ongelma. Koskelan tekstin fokus oli niin kaukana Kuvalehden haastattelun teemoista, että hänet ärsyttänyttä asiaa ei kyllä ulkopuolinen pystynyt alkuperäisestä haastattelusta löytämään.

Koskelan Linna-lainaus on ihan kiva ele kirjallisuusmieheltä, vaikka 1800-luvun lopun maaseudun syytinkijärjestelmän ja tulevaisuuden vanhustenhuollon rinnastus onkin eri vuosituhansilta. Mutta jatkossa Koskela ei tekstissään edes päässyt Väärälän haastattelun olennaisempiin ajatuksiin, vaan jäi sekoilemaan jotain omiaan koiraveroista ja vaippojen kuivaamisesta.

Koskelaa korpeaa ilmeisesti se, että vanhuspalvelulain valmistelu on kestänyt jo kohta nelisenkymmentä vuotta. Mitäpä luulisitte, olisiko 1970-luvulla valmistunut laki enää mitenkään relevantti tänä päivänä? Kun yhteiskunta on aivan eri kuin 40 tai edes 20 vuotta sitten, on turha mäylätä siitä, miksei meillä ole vaikkapa 1980-luvulla valmistunutta lakia.

Ja sen rinnalle, että Koskela ennakoi tulevaisuuttaan Kustaankartanon vanhainkodissa, hänen ehkä kannattaisi miettiä, mitä muita vaihtoehtoja hänellä aikanaan on.

Tulevaisuuden vanhustenhoito ei ole mitään yli sadan vuoden takaista järjestelyä vanhana isäntänä lasten nurkissa. Osuvampi on Väärälän esittämä malli yhteiskunnan muuhun toimintaan ja palveluiden yhteyteen sijoitetuista vanhusten asumismuodoista. Eiköhän Koskelakin viihtyisi vanhana paremmin päästessään viikoittain helposti pistäytymään kantapubissaan ja voidessaan asua omassa kodissaan viimeiset vuotensa.

Koskela, laita ensi kerralla aseen jyvä kohdalleen ennen kuin lähdet jahtiin. Eikä sitten räiskitä ympäriinsä, vaan ammutaan vasta kun kohde on varmistettu oikeaksi. Vaikka tähtäimessä olisikin suomalaisen byrokratian kaltainen kelpo saalis. Jooko?

29.1.2011 10.49
Koskela
Pontti
Pointti on tässä: Minusta on melko erikoista ja sangen vaikeasti perusteltavaa se, että jotakuta lakia on valmisteltu 37 vuotta. Tähän yritin tähtäintä laittaa.

Jos laki olisi saatu esimerkiksi 1970-luvulla, sitä olisi kaiketi päivtetty jo useaan kertaan. Ei se silti tarpeeton olisi ollut: olisi sentään ollut se vanhuslaki.

Ei kuulosta oikein vakuuttavalta se, että ei tarvitse säätää tarpeellista lakia, koska maailma muuttuu. Niin muuttuu, ja milloin sen lain sitten voisi säätäää. Silloinko kun muutos lakkaa?
1.2.2011 15.33
Daisy
Alatyyliä
Joo-o. Oikein suomalaiskansalliseen tapaan - kovaa kritiikkiä vailla ensimmäistäkään viittausta johonkin asiapitoiseen aihetta käsittelevään. Että osuisi se kritiikin kärki edes sinnepäin. Ja ihan tällaisen opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen tutkimuslaitoksen virallisilla sivuilla. Ei tyylipisteitä.
1.2.2011 19.36
Koskela
Daisylle
No jos Sinusta on ihan normaalia, että jotakin lakia sorvataan luonnoksen jälkeen 37 vuotta, niin minkäs minä sille.

Minä puolestani toivoisin hiukan rivakampaa käsittelyä.
1.2.2011 21.35
Kritikoija
Jaa-a
"Alatyyliä
Joo-o. Oikein suomalaiskansalliseen tapaan - kovaa kritiikkiä vailla ensimmäistäkään viittausta johonkin asiapitoiseen aihetta käsittelevään. Että osuisi se kritiikin kärki edes sinnepäin. Ja ihan tällaisen opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen tutkimuslaitoksen virallisilla sivuilla. Ei tyylipisteitä."


Kritiikki: "Alatyyli" on silkkaa hyperbolaa viitattaessa tähän blogiin.

Viittaus: Kielitoimiston sanakirja 2.0: "alatyyli karkeuksia sisältävä kielellinen ilmaisutyyli".

Kritiikki: Blogissa eli tässäkin tapauksessa lähinnä verkkokolumnissa saa ja pitää käsitellä jotakin aihetta vain omasta näkökulmastaan. Pitää siis esittää olevansa oikeassa, vaikkei olisikaan. Ennen kaikkea pitää herättää ajatuksia - puolesta ja vastaan. Kuivia asia-artikkeleita voi lukea sitten muualta.

Viittaus: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolumni

Lisäksi yleinen suomalainen totuus: "Kyllä niitä sanojia aina riittää, mutta ku pitäs itte tehä, niin ei tuu mittään."



2.2.2011 17.33
Vuonna 2040 eläkkeelle.
Tehdäänkö hyvin vai nopeasti?
Edellinen kirjoittaja käsittääkseni ylisti Koskelan tyyliä. Aivan varma en voi olla, koska hän käytti peräti hienoja sanoja, eikä sivistyssanakirja nyt sattunut työmatkalle mukaan.

Olen varsin eri mieltä hänen kanssaan. Henkilöön käyvä vittuilu harvoin johtaa mihinkään positiiviseen. Sillä vain provosoidaan keskustelu alatyyliseksi.

Koskela oli vetänyt herneen nenäänsä lainsäädännön pitkästä valmistelusta, ja osoitti siitä kritiikkinsä yksisilmäisesti yhtä lainvalmistelijaa kohtaan. Joka alkuperäisen tekstin mukaan puhui mietittyjä näkemyksiä aivan eri asioista kuin siitä, mihin kriitikko silmänsä iski. Ei hyvä, Koskela. Ei oikeudenmukaista, ikä edes hauskaa.

Kansalaisena, joka työssään joutuu jatkuvasti soveltamaan muutaman hallinnonalan lakeja (ympäristö- ja rakennuslainsäädäntö, sosiaali- ja terveysala, elintarvike- ja tullilainsäädäntö mm.) arvostan eniten sitä, että lait ovat selkeitä ja huolellisesti laadittuja. Se, onko lain valmisteluun kulunut vuosikymmen vai viisi, on sivuseikka.

Katsotaan vaikka jätevesiasetusta, paljonkohan senkin kanssa hosuminen hyödytti? Kun taas mielestäni hyvin laadittu ja toimiva laki on nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki. En tiedä kauanko valmistelu kesti, mutta aika hyvä tuli. Lakia pitää valmistella niin kauan että siitä tulee hyvä. Siinä se.

Voisin kuvitella kirjallisuusmiehen arvostavan sitä, että teksti laaditaan huolella. Mutta ei, nopeus se on Koskelalle tärkeää!

Yksikään vanhus ei ole Suomessa jäänyt hoitamatta sen takia, että asiaa koskeva lainsäädäntö olisi puuttunut. Kyllä nykyisistäkin laeista löytyy ohjeistus eri elämäntilanteisiin, vaikka ei yhdessä vanhuspalvelulaissa -tai mikä siitä laista nyt aikanaan tuleekaan.

Koskelalle vielä peräkaneettina voisin toivottaa, että olosuhteisiin katsoen olisi suotavaa, ettei hän suomen kielen tantereilla kuria pitäessään potkisi asiansa hoitavien ammattilaisten pakkeja nurin. Asiaa tuntemattomalla besservisseröinnillä hän ei saa aikaan muuta kuin yleistä vitutusta.
3.2.2011 13.18
Jouni Kemppi
Lex-Ikon
"arvostan eniten sitä, että lait ovat selkeitä ja huolellisesti laadittuja. Se, onko lain valmisteluun kulunut vuosikymmen vai viisi, on sivuseikka."

Juu, minäkin olen vakaasti sitä mieltä, että mm. lex-Nokiaa, lex-Karpelaa ja muita lex-ikoneja olis voinut miettiä muutaman vuosikymmenen pidempään. Piruako sitä hosumaan. Jos kaikkia lakeja mietittäisiin vähintäin tuo 37 vuotta niin maamme olisi varmasti apljon aprempi paikka elää.
3.2.2011 14.30
Koskela
Nimimerkille Vuonna 2040 eläkkeelle

Otaskin nyt ihan rauhallisesti ja mieti. En ole kehottanut hosumaan enkä hutiloimaan lainvalmistelussa.

Mutta olen edelleen vakaasti sitä mieltä, että jos lakiluonnoksen antamisesta on 37 vuotta, niin se on yleisen elämänkokemuksen perusteella liian pitkä aika ja on omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta lainsäätäjän kykyyn laatia lakeja kohtuullisessa ajassa.
3.2.2011 15.16
Vuonna 2040 eläkkeelle.
Koskela pystyy parempaankin
Koska Lasse Koskela osaa kirjoittaa paljon paremminkin kuin yllä olevan löysän rykäisyn, on mielestäni häntä kohtaan loukkaavaa yrittää etsiä tuosta tekstistä erityisiä arvoja.

Paremmin ensi kerralla.