Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Lasse Koskela. Kuva: Kotuksen arkisto.

Lasse Koskela toimi kirjallisuudentutkijana ja kriitikkona. Hän kirjoitti useita kirjoja kielen ja kirjallisuuden alalta.


rss Lasse Koskela

2.9.2009 9.58

Välihuomautus: ”Parhaat” lukiot eivät ole tehokkaimpia

Helsingin yliopistossa tehty väitöskirja todistaa sen, mitä sensorit ovat kauan uumoilleet.

Tanja Kirjavainen tutki väitöskirjassaan Essays on the efficiency of schools and student achievement suomalaisten lukioiden tehokkuutta. Ylioppilaskirjoituksissa parhaiten menestyneet lukiot pärjäsivät tehokkuudella mitattuna vain keskinkertaisesti. Tärkein hyvää ylioppilaskirjoitusmenestystä selittävä tekijä on hyvä menestyminen peruskoulussa.

Niinpä. Jos lukioon valkataan peruskoulusta yli yhdeksän keskiarvon saanet oppilaat, on menestys yo-kokeissa miltei väistämättä hyvä. Ei noin hyviä oppilaita pilaa mikään. Vanhempien hyvä sosioekonominen asema on toinen vaikuttava tekijä: hyväosaisten tenavat menestyvät paremmin ensin peruskoulussa ja sitten lukiossa.

Koulun resursseillakaan ei Kirjavaisen mukaan ole juuri mitään vaikutusta tehokkuuteen. Monen koulun mahtipontiset satsaukset uusiin opetusteknologisiin vehkeisiin kaunistavat siis vain vuosikertomuksia, eivät tuloksia. Tulosten kannalta tärkeämpää on se, että koulussa on hyvä ilmapiiri ja että myös heikommista eli nykykielellä hitaammista oppijoista huolehditaan.

Kirjavaisen tutkimuksen tulokset tukevat niitä havaintoja, joita olen äidinkielen sensorin työssäni tehnyt. Olen monena vuonna kiinnittänyt huomiota siihen, että äidinkielessä menestyneiden joukkoon on tullut pienen paikkakunnan pieniä lukioita. Selitys lienee tässä: pieni lukio ei käytännössä ole luokaton lukio, koulussa on vain yksi äidinkielen opettaja, joka voi seurata oppilaan kehitystä lukion alusta yo-kirjoituksiin asti. Tämmöinen pitkä opettaja-oppilassuhde on tärkeä erityisesti kirjoittamisen harjoittelussa. Jos tämä ainoa opettaja on hyvä ja innostava, tulokset ovat hyviä ja lukio ilmeisen tehokas, koska sisään otettujen oppilaiden lähtötaso ei ole kovin korkea. Käänteisiäkin esimerkkejä kyllä on. Jos se ainoa opettaja on… miten tämän nyt sanoisi..  siis vaikka kehityskeskustelun tarpeessa, ovat tulokset heikkoja.

Kovin työ tehdään niissä lukioissa, joihin otetaan oppilaita 5-6:n keskiarvolla. Siinä tarvitaan todella tehokasta opetusta, jotta heikosti motivoitunut ”hitaampi oppija” saadaan hinatuksi ylioppilaaksi. Kunnia niille, joille se kuuluu.


Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele

2.9.2009 10.14
JV
Ihminen ensin
Kiitos tärkeästä jutusta! On ollut muutenkin hienoa havaita, että opiskeluilmapiiriin ja opiskelijan jaksamiseen on alettu kiinnittää julkisuudessa enemmän huomiota. On puistattanut kuulla juttuja kärkisijoita kilpailevista superlukioista, joissa on väärän tuottavuusajattelun sokaisemana tuotettu masennuksia, syömishäiriöitä ja loppuunpalamisia hyvien arvosanojen kylkiäisenä ja sijasta.
2.9.2009 14.35
La
Niinpä
Lehtien listaamat keskiarvot ja millintarkat vertailut eivät paljon kerro. Motivoitunut opettaja ja monotoninen opettaja eroavat kuin päivä ja yö.