Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Lasse Koskela. Kuva: Kotuksen arkisto.

Lasse Koskela toimi kirjallisuudentutkijana ja kriitikkona. Hän kirjoitti useita kirjoja kielen ja kirjallisuuden alalta.


rss Lasse Koskela

24.12.2010 15.22

Tiedoitus

Kotuksen blogista tiedoitetaan.

Hyvät lukijat!

Omasta, ja rohkenen toivoa, että muittenkin/muidenkin Kotuksen blogin kirjoittajien, puolesta[ni] toivotan Teille, hyvät lukijat, erinomaisen hyvää joulua. Ja jään vartoilemaan palautetta siitä, voiko sanaa ”erinomainen” käyttää noin. Kyllä muuten voi.

Lasse Koskela


Palaa otsikoihin | 10 puheenvuoroa | Keskustele

25.12.2010 14.53
tiptap
Ainakin mieluummin kuin Eniromaisen hyvää joulua. Hyvää joulua vaan Koskelalle[kin]!
25.12.2010 15.15
Entinen virtolaistyttö
Tiedoitus
Yrittiköhän virtolaispoika hämätä, kun ei kirjoittanut tiedoitukselle vaihtoehtoista muotoa? Vai eikö se enää olekaan tiedotus?
Leppoisaa joulupäivää!
26.12.2010 7.59
KSH
Näyttää voitavan
Ja sanaleikeistä puheen ollen, ei minun ja monen muunkaan varustamiseen tiedolla tiedoittamista oikein sovi yrittääkään. Olisi syytä yrittää hienovaraisempia mielen muokkauskeinoja.
26.12.2010 10.45
Jukka K. Korpela
Trollaannutaan yhdessä
Minusta oli ilmiselvää, että otsikko ”tiedoitus” oli vedätystä eli trollausta eli lukijoiden provosoimista ärsyyntymään ja vastaamaan, mieluiten kiihkeästi. Vasta luettuani ”Entisen virtolaistytön” kommentin aloin miettiä, kuinka moninkertaisesti Koskela halusi trollata. Trollaajahan voi naureskella partaansa sekä katsellessaan kiihkeitä vastauksia että huomatessaan, että useimmat huomaavat vain pienen osan trollauksesta.

Tämä antaakin aiheen pieneen kilpailuun: kuinka monta trollausta kukin löytää tuosta lyhyestä tekstistä? Seuraavaan listaan kymmenen ilmeisintä, jotta kilpailijat voivat keskittyä vaikeampiin kysymyksiin. On pieni mahdollisuus, että osa virheistä ei olekaan trollausta vaan vahingossa syntyneitä.

1) Hyperkorrekti tiedoitus pro tiedotus. (Toki i:llisen asun voi selittää myös vanhahtavaksi. Yhtä kaikki se toki on tällaisessa kontekstissa ja sensorin kirjoittamana trollausta.)

2) Sisällöltään absurdi otsikko: tiedotuksesta muka on kyse, mutta otsikko ei edes vihjaa tiedotuksen asiasisältöön. Lisäksi sisältö ei tietenkään ole lainkaan tiedote vaan pintatasolla toivotus ja tarkoituksen tasolla trollausta.

3) Alaotsikko ”Kotuksen blogista tiedoitetaan”, jossa paitsi toistetaan hyperkorrekti i myös harrastetaan vanhan paperikielen agenttirakennetta. Ennen saatettiin sanoa ”ulkoasiainministeriöstä tiedotetaan” pro ”ulkoministeriö tiedottaa”, eli ensin piilotettiin tekijä 4. persoonan muodolla ja sitten kuitenkin tuotiin tekijä esiin vieraita kieliä matkivalla elatiiviagentilla. Menettelyn omituisuus tulee ehkä selvimmin esiin, kun muistetaan, että tiedottaa-verbin yhteydessä elatiivi ilmaisee tiedottamisen aiheen, siis mistä (asiasta) tiedotetaan.

4) Pöhökielen ilmaus ”omasta puolestani”.

5) Edellä mainitun ilmauksen sisään kiilattu pitkä ilmaus, joka tekee rakenteen tolkuttoman raskaaksi ja sitä paitsi kirjoitetussa kielessä muodoltaankin virheelliseksi. Puhekielessä voi väliin kiilautua lause (”rohkenen toivoa”), joka ei millään normatiivisten kielioppien tuntemalla tavalla nivoudu osaksi virkettä, mutta kirjoitetussa asiaproosassa se olisi melkoinen kömmähdys jos ei olisi trollausta. Tässä muuten esimerkki tilanteesta, jossa lauseenvastike (”toivoakseni”) pelastaisi virkkeen edes muodollisesti oikeaksi.

6) Vinoviiva, tuo umpisavolainen välimerkki (kaikki vastuu sisällöstä siirretään lukijalle). Tässä se ilmeisesti on eli-sanan vastineena; kielitoimiston oppaiden mukaan merkitys on ”tai”.

7) Hakasulkeet. Niitähän ei tavallisessa tekstissä pidä käyttää lainkaan, paitsi lainauksissa osoittamassa lainaajan tekemää selventävää lisäystä (kielitoimiston uusimpien sekavien ohjeiden mukaan myös poistoa) sekä erilaisissa erikoistehtävissä. Vaihtaminen normaaleihin sulkeisiin ei paljoa auttaisi, koska kirjoittajan todellinen tai teeskennelty epävarmuus sananvalinnasta (”puolesta” vai ”puolestani”?) ei tietenkään saa johtaa siihen, että molemmat vaihtoehdot jollain tapaa heitetään lukijan silmille.

8) Hyperkorrekti versaalialkuinen teitittely ”Teille”. Versaalialkuinen Te-pronomini kuuluu tietenkin vain hyvin muodollisiin tilanteisiin yhdelle ihmiselle kirjoitettaessa.

9) Konelainausmerkit: "erinomaisen" pro ”erinomaisen”. Epäilen tätä tahattomaksi trollaukseksi, koska tällainen väärien välimerkkien käyttö on erittäin tavallista Kotuksen blogissa.

10) Tarpeeton, ehkä vanhaa raamatunsuomennosten tyyliä jäljittelevä tai parodioiva virkkeen aloittaminen ja-sanalla.
26.12.2010 17.56
Akka K. Jurpela
Erinomaisesti voi!
Minustakin oli ilmiselvää, että trollaaja aivan tahallaan, vaikka onhan olemassa pieni mahdollisuus, että tahattomasti, käytti yhtä kaikki hyperkorrektia kieltä tiedotteessaan, joka olikin toivotus, mutta hallitsee myös vanhan paperikielen, pöhökielen,
kiilaamisen, umpisavolaiset välimerkit myös tarkoituksen tasolla, suomennetut raamatut/Raamatut ja jos hänen koneestaan tulee tuollaisia lainausmerkkjä, niin minkäs hän sille sitten voi.





27.12.2010 12.01
sihvonen
Korpela ainakin trollaantui täysin...
3.1.2011 12.32
Kiinnostuin
Kysymys Korpelalle
Mihin Kielitoimiston ohjeeseen viittaat seuraavassa kohdassa:

"Hakasulkeet. Niitähän ei tavallisessa tekstissä pidä käyttää lainkaan, paitsi lainauksissa osoittamassa lainaajan tekemää selventävää lisäystä (kielitoimiston uusimpien sekavien ohjeiden mukaan myös poistoa) sekä erilaisissa erikoistehtävissä."
3.1.2011 14.35
Jukka K. Korpela
Sekava ohje
Nimimerkille ”Kiinnostuin”:
Viittasin ohjeeseen, joka on Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaan uusimmassa, 7. painoksessa (2009) sivulla 41:
”Ajatusviivat voi merkitä hakasulkeisiin etenkin silloin, kun on poistettu kokonainen virke tai useita virkkeitä.”

Oppaassa ei ole mitään selitystä sille, miksi niin tehtäisiin, mutta ilmeinen selitys on amerikkalainen esikuva. Eikö ” – – ” enää riitäkään osoittamaan poistoa? Miksi se kirjoitettaisiin hakasulkeisiin, kun hakasulkeet muuten osoittavat lainauksissa lainaajan tekemää lisäystä tai kommenttia? Miksi tällaista käyttöä ei lainkaan mainita hakasulkeiden käytön kuvauksessa (s. 211).
7.1.2011 17.44
Ei sodittu
voi voi
Jo vain sanaa "erinomainen" voi käyttää "noin", jos mieli tekee eikä järki päätä pakoita. Kuka muka kieltäisi, Kotusko?
Erittäin hyvän älyvapaa kysymys kyllä.
8.1.2011 12.35
Koskela
Edellisen johdosta
Ei kiellä Kotus. Monet muut kyllä tahtoisivat kieltää. Olen kuullut monen urputtavan erinomaisen tuommoisesta käytöstä. Se on hämäläistä kielenpartta ja saattaa särähtää itämurteisten puhujien korvaan.