Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Lasse Koskela. Kuva: Kotuksen arkisto.

Lasse Koskela toimi kirjallisuudentutkijana ja kriitikkona. Hän kirjoitti useita kirjoja kielen ja kirjallisuuden alalta.


rss Lasse Koskela

9.11.2010 19.24

Tanssii Semantiikan Kanssa

Suomen kieli on rappiolla. Yleissivistys on kadonnut. Hiljainen on kylätie.

Ei kun nääs semmonen asia, että mää olij jokunev vuasi sittet tunnetussa helsinkiläisessä tanssiravintolassa. Illemmalla. Siä oli semmonen tiskijukka, likka kyllä, joka soitti tota musiikkia.

No mää menin sittes silles sanoon että paneskil laittaen pari tangoo, että tämmönev Virtaih Hiakkarannan tanssilavalla vunktionaalisen tanssitairon oppinu maalaispoikakin innostuu. Ei sev väliä. Voim mää laittaaki, sano plikka.

Oroteltiin siinä tunniv verran.  Ei tullut tangoo. Mää sittek kysyyn siltä likalta että no eksää soitakkaas sitä tangoo. Se sano että soitihham mää. Mää kysyn että mites nii? Se sano että toi ”Rilaila”.

Mää vallar repesin. Pirin sillel likalle luennon siittä, että ”Rilailan” (”Kaihrinta vasten näiv variojel liittyvän yhteen / kaihrin toi peittäny akkunaa or rakkaimpain. / Luaanaaan on toinen / syrämmein toppaavan tunsin kus sen nähräs sain jne”) tahtilaji on kuus kahreksasosaa. Se mikään tango ole. Jos sitä jokskim meikäläiseks tanssilajiks sanos nin se olis valssi.

Ans kattoo. Pianaikaan sej jälkeen toi Sauli Niinistö, joka puhemiäs on, oli menossa Seinäjoelle avaan tangomarkkinoita ja se muisteli iltapäivälehressä kaiholla (joka muuton nykyjään on ton suamen kiäelel lautakunnah hyväksymä nin sanottu tavan aressiivi - että älkää ny opet sitä enää allevviivakko) tangoo ”Hopeinen kuu”. Ja päälle päätteeksi sittek kohta oli äirinkiälen kokeessa tangoaiheinen tehtävä. Joka toinen kokelas pani mainiten tiätysti ”Hopeisen kuun”.

Kyä on touhua. ”Hopeinen kuu” nääs on hiras voksi (slow fox) – ei sittet tangoonpäinkän. Siinon semmonen triolikomppi että jos haluaa väänteleer ruveta nin valssi siittä helpommin tulee.

Om meinaan menny suamalaisten yleissivistys vallam mettään. Mitään tieretä enää. Sanojem merkityksiäkää. Suamen kansan sukupuutto siittä tulee. Sev verran on tango suvujjatkamisessa auttanu.

Jumankauta mua huvita kohta mikään.

Semmosta tiatoo tuli sitte, että toi olis vaikee lukee. No mää suamensin. Tässä:

Eräitä havaintoja suomalaisten nykyisestä yleissivistyksestä erityisesti tarkasteltuna semantiikan kannalta.

Eräänä iltana joitakin vuosia sitten vietin iltaa tunnetussa helsinkiläisessä tanssiravintolassa. Musiikista vastasi naispuolinen äänilevyjen soittaja.

Menin tiedustelemaan häneltä voisiko hän soittaa kaksi tangoa, jotta tällainen Virtain Hiekkarannan tanssilavalla funktionaalisen tanssitaitonsa oppinut maalaispoikakin innostuisi. Voin kyllä soittaa, nainen sanoi.

Odottelimme tunnin ajan, mutta tangoa ei tullut. Menin kysymään naiselta, että eikö hän soitakaan tangoa. Kyllä minä soitin, sanoi nainen. Minkä tangon? minä kysyin. ”Delilahin”, hän sanoi.

Menetin malttini. Pidin naiselle luennon siitä, että ”Delilahin” (”Kaihdinta vasten näin varjojen liittyvän yhteen /  kaihdin tuo peittänyt ikkunaa on rakkaimpain. / Luonaan on toinen. / Sydämein kuolevan tunsin kun sen nähdä sain.”) tahtilaji on kuusi kahdeksasosaa. Se ei siis ole tango. Mikäli sen haluaisi sovittaa meille suomalaisille tutuksi tanssilajiksi, kyseeseen tulisi lähinnä valssi.

Jonkin ajan kuluttua tästä tapahtumasta puhemies Sauli Niinistö oli menossa Seinäjoelle avaamaan tangomarkkinoita, ja hän muisteli iltapäivälehdessä kaiholla (joka nykyään on Suomen kielen lautakunnan hyväksymä niin sanottu tavan adessiivi – opettajien ei siis enää tarvitse alleviivata sitä) tangoa ”Hopeinen kuu”. Lisäksi pian sen jälkeen oli äidinkielen kokeessa tangoaiheinen tehtävä, ja useat kokelaat mainitsivat ”Hopeisen kuun”.

Tällainen on harmillista. Hopeinen kuu näet on hidas foksi (slow fox) – se ei siis lainkaan muistuta tangoa. Triolikomppinsa vuoksi se on helpoimmin sovitettavissa valssiksi.

Suomalaisten yleissivistyksen taso näyttää laskeneen. Merkittävät asiat saattavat jäädä tietämyksen ulkopuolelle. Tämä saattaa vaarantaa maamme kansainvälisen kilpailukyvyn, sillä tangolla on ollut suuri merkitys kansamme elinvoiman lisäämisessä.

Hyvänen aika, tämähän lannistaa minut lähes aloitekyvyttömäksi.

Suom. / traduit par / translated by / tolkad av / auf dem hämen von / suam. Lasse Koskela


Palaa otsikoihin | 13 puheenvuoroa

10.11.2010 12.14
Erkki
Mainio juttu...
...kerta kaikkiaan, ja hyvä esimerkki siitä, miten vaikea on lukea puhekielistä tekstiä, vaikkapa tuntee murteitakin.
10.11.2010 19.46
Koskela
Tä?
Kyä maar tota nyp pitäs helppoo lukee olla. Meinaam pohjoshämettä joka kaiken parempi ilmasumuato on... ja vilosovisiin pohrintoihin ihan ylivoimane...

11.11.2010 10.29
Erkki
Aenae on hittaampoo...
Voephan se olla nuinnii, vuan voep olla toesinnii... vaekka tiällä savom puolessa suattaa olla pikkusen erj meeninki huastamisen ja vilosohvian suhteen. Mutta siitä piän kiinni, jotta aenae hittaampi on ottoo tolokkua kirjutuksesta, oljpa tuo sitte hämettä eli savvoo, ku iha sitä ylleistä kirjutuskieltä tavatessa.
11.11.2010 18.35
Leila
Voi hyvänen aika. En varmasti merkinnyt punakynällä Hopeista kuuta. Vaikka muistaakseni tangoista kirjoitti vain yksi tyttö ja hänkin sai paremman tekstin aikaiseksi aineistoista. Onneksi siis sensori ei lukenut tangoainetta, nimittäin pari kertaa olet, Lasse, minunkin oppilaideni aineet tarkistanut. En kyllä muista oliko toinen kierros juuri tuo. Mistä näitä tällaisia muistaisi.

Rilailan sentään olisin alleviivannut, kai.
11.11.2010 18.55
Koskela
Nou hätä, Erkki
Mää panin suamentaen koko jutun. Kato tosta yläpualelta. Savoks en kyä pysty kääntää. Taka voim mää tiätysti yrittää. Muta katotaan suameksi ensi.
12.11.2010 10.32
Erkki
Kelpo suomennos
Kiitos suomennoksesta, savonnusta ei enää tarvita (vaikka kiintoisaa olisi nähdä sekin). Mutta jospa kääntäisin oman aiemman puheenvuoroni yleiskielelle, vapaasti:

Kyllähän pohjoishämäläiset omaa murrettaan hyvin ymmärtävät, mutta Savossa puhutaan ja ajatellaan vähän eri tavalla. Joka tapauksessa on hitaampaa lukea ja ymmärtää kirjoitusta, olipa se hämeen, savon tai muuta murretta, kuin lukea yleiskielistä tekstiä.
12.11.2010 20.33
Koskela
Erkille
Vuan voesikko vähä täsmenttöö? Että mitä savvoo? Elikkä minkä seuvun savvoo? Sehä Kettus-Late niitä erittejl monellaista. [Noen muutes sannoo noi vonneetikot tosta lieuntumisesta, että olis jii siiinä ensimmäesenä.]

Voesiham mie tuota koettaannii, vaikka mie puhunnii ja kirjotannii savvoo vahavalla hämäläesellä aksentila.

Haitanneeko tuo mittää jos kokkeilennii? Suettais männä hyvinnii taekka olla mänemättäkkii?

... se nyh hääppösesti menny. Kettusen kartat esiin sittev vaa.


13.11.2010 11.35
Erkki
Siitä vuan!
Kokkeele tok! Jotta mitä savvoo? Sehän se olj pohjossavo minunnii ensjmäene äejinkielj, vuan osannenko ennee panna liuvennuksiakaa oekeesiim paekkoin? Pahasti sattu savolaeseen korvaan nuo ronomiinit ”noi” ja ”tosta” tuossa sinun äskösessä puhheessa. Ee meellä päen kukkaan sano nuin. Ja oljhan tuossa muitae ootooksia, vua olokoon...
14.11.2010 13.46
Koskela
Erkile

Tämä selevensi. Ruppeen kahtelemmaan Kettus-Laten karttoo pojssavon kohilta. Lissään ylleiskeminnaattio ja tärräätän sekkaan pajr ertyiskeminaattioo... Hyvä siit sillai tulloo...
15.11.2010 10.42
Eero Voutilainen
Oikeem murteen kinkkinen kysymys
Noi Kettus-Laten kartatha on tietty jo aika vanhaa savoo. Mut ehkä se on tarkotuski. Koko "oikeem murteen" ajatuski on kyl musta aika vaikee: kenem murre (tai keidem murteista yleistetty apstraktio) siin oikeestaan oletetaan oikeeks?

Yleensä oikeem murteem malli on kai ollu 1800-luvul syntyneis mummois ja paapois, jokka ehittiij just haastatella ensimmäisilles savikiekoille ja nauhoille ja jokka ei ollut koskaar reissannu muualla tai kuunnellur radioo tai katellut telkkaria. Mut semmosii taitaa olla nykyää aika vähä.

Ja niidenkim murre oli varmaan niidev vanhempiem mielest aika modernia.
15.11.2010 14.36
Koskela
Eerolle
On se ninkin. Mutta on sitä sentään yks oikee murre. Tolla Hämeessä. Mualla ne or rappeutunu.
15.11.2010 16.58
Savvoo
Ei ou rappeutunna
Menepä Kuopion amiskaan (= ammattikouluun) kuuntelemaan, miten siellä puhutaan. Siellä on oppilaita Tervosta, Rautalammilta ja Tuusniemeltä. Ei ole koulupojan murre kovin pahasti rappeutunut.
Koskelalle: Myö ei mietä käytetä.
16.11.2010 8.54
Koskela
Savolaesele
Kyä mää nyl luavutan. Se Kettus-Karttakih hukassa. Jos mun pitää Savossa käyrä nim mää otan tulkin mukaan. Mikkelinkös jäläkeen se passintarkastus on?