Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Lasse Koskela. Kuva: Kotuksen arkisto.

Lasse Koskela toimi kirjallisuudentutkijana ja kriitikkona. Hän kirjoitti useita kirjoja kielen ja kirjallisuuden alalta.


rss Lasse Koskela

21.11.2013 13.23

”Suomi pui hiilinieluja Varsovassa”

Joskus otsikko tosiaan pysäyttää niin kuin tuo, jonka laitoin otsikoksi. Se on peräisin Helsingin Sanomista (19.11.2013).

Puida-verbi on vanhaa agraarisanastoa, joka tunnetusti saa nykysuomessa uutta ja entistä abstraktimpaa käyttöä. Hiili on sekin vanha sana, samoin nielu. Niistä on nyt sitten rakennettu otsikko uutiselle, joka käsittelee Varsovan ilmastoneuvotteluja. Suomi pyrkii saamaan itselleen edullisemman tavan metsien hiilinielukyvyn laskentaan, kertoo HS. Hauska muodoste hiilinielukykykin.

Jostakin syystä Suomi pui hiilinieluja Varsovassa hiukan vaikuttaa kielikorvaani. Mitä mahtaa olla tuloksena, kun nielu puidaan? Nielurisoja, ruokatorven alkupään pätkiä? Patologi varmaan tietäisi. Ei ehkä patologikaan, koska kyse on hiilinielusta.


Palaa otsikoihin | 9 puheenvuoroa

22.11.2013 7.57
ABC
Pysäyttävää?
Minne olit liikkeellä ja millä vauhdilla, kun otsikko pysäytti sinut?

Meinaan että jos ruvetaan jokaista sanontaa pohtimaan sen kirjaimellisimman merkityksen pohjalta, niin sillehän ei loppua ole.

Ei puimisella ole useimmille ihmisille mitään yhteyttä viljan puimiseen. Vai koska viimeksi olit riihessä, tai edes katsomassa, kun leikkuupuimuri pui? Puida-verbin esiintymistä noin 99,99 % tarkoittaa käsittelemistä yleensä, joten miksi yksittäiseen hiilinielun puimiseen pitäisi puuttua?

Juuri nyt Google löytää hakusanalla ”pui” ensimmäisenä sivun ”Kevan hallitus pui Ailus-vyyhtiä”. Pitäisikö tässä pysähtyä ja ruveta puimaan ja pohtimaan sitä, mitä syntyy, kun vyyhti (tai erityisesti vyyhdiksi keritty ihminen) puidaan? Minä kyllä pysähdyn enemmän miettimään populismin määrää, tai oikeastaan määrättömyyttä.

Puimisen kielikuvista kai latistunein, siis se, miten hallitus budjettiriihessä pui budjettiesitystä, jaksaa joskus vielä naurattaa. Kuvitelkaapa mielessänne tummiin pukuihin pukeutuneet ministerit, silinterihattu päässä, huhkimassa kuumassa ja pölyisessä riihessä ja mäiskimässä budjettikirjoja varstalla muutaman tunnin ajan.
22.11.2013 10.38
Lasse Koskela
ABC:lle
Jos aivan tarkkoja ollaan, oli toinen käteni viemässä kahvikuppia kohti suutani (ja siellä odottavaa nielua), toinen käteni kääntämässä Hesarin sivua. Otsikko pysäytti nämä liikkeet.

Olen vallan hyvin tietoinen siitä, että monien sanojen aikaisemmat kirjaimelliset merkitykset muuttuvat. Joskus vain tuloksena on niin hupaisa yhdistelmä, että siihen kiinnittää huomiota.
23.11.2013 9.51
E Arantes
Kiinnostavaa
Jos olisi ollut pitkäjänteinen ja keräillyt talteen eri vuosilta, vuosikymmeniltä, kiinnostavia ilmaisuja, niin ehkä niistä olisi saanut kerättyä eräänlaista yhteiskuntamme kulkutarinaa. No hetki sitten "pysäytti" minut kaksi peräkkäistä kielen käyttöä, yksi otsikko ja yksi mainos. Ne loivat omaan mieleeni pari kuvaa, ei niinkään varsinaista kulkutarinaa.

Lakonuhkatilanne Finnairilla. HS. muistaakseen otsikoi, että "Lentoliikenteessä pahoja ongelmia". Mieleni luki otsikon "Lentoliikenne paha ongelma". MTV myös "herätti" minut mainoksellaan "Lentävät lähdöt". Mieli alkoi "mutustella" mainoksia bussi- ja raideliikenteeseen.
25.11.2013 19.46
William K
Nielunpuintia
Kyllä blogisti Koskela tässä nielunpuinnissa taitaa olla oikealla asialla, niin kuin hän yleensäkin on. Siinä syntyy raakaa jälkeä -- on sitten joskus ollut riihellä tai ei. Ja kuka nyt enää klupuriihestä omakohtaista tietääkään? Olennaista asiassa silti on, että käytettyjen kielikuvien pitäisi jotenkin vastata todellisuutta johon ne viittaavat. Mitä enemmän abstraktiotasoa nostetaan, sitä vähemmän lukija ymmärtää, mistä oikein puhutaan. Hiilinielu ja semminkin hiilinielukyky ovat ajattelussa jo sen tason termejä, ettei niihin puimista juuri sopisi seata. Toisaalta onhan pohtiminenkin alun perin riihitykseen liittyvää toimintaa; siinä vain on tapahtunut sellainen eriytyminen, että viljaa pohdetaan mutta asioita pohditaan. Suomen kieli on jännittävä olio; pieneen kätkeytyy suurta.
27.11.2013 22.35
ABC
Pohdintaa
Mikähän lienee William K:n pointti? Koskela on iskenyt harhaan, tosin vain noin 180 astetta harhaan. Turha sitä on puolustella.

Miksi kummassa sanontojen pitäisi ”jotenkin vastata todellisuutta johon ne viittaavat”? Eihän William K:kaan näytä tuntevan sellaista ”todellisuutta” eli sanontojen alkuperäisiä konkreettisia merkityksiä, kun höpisee ”riihityksestä”. Se nyt viimeistään kertoo. että riihtä ei ole nähty aikoihin. Ja ilmaus ”viljaa pohdetaan” taitaa olla joltain toiselta planeetalta.

(Pohtiminen tarkoitti alkujaan puidun viljan puhdistamista. Tällaista merkitystä eivät modernit ”suomen kielen sanakirjat” enää tunne, vanhasta Nykäsestä se vielä löytyy. Tätä aihetta sopii märehtiä lähinnä sellaisten, jotka voivat rehellisesti kertoa olleensa pohtimassa viljaa.)

Oikeasti kiinnostava kielikuva tässä on moderni, tietysti englannista apinoitu ”hiilinielu”. Jos siitä ei ole mitään sanottavaa, on turha puida ja pohtia toissijaisia kielikuvia.
30.11.2013 20.36
tätsykkäope
sanapareista ja todellisuudesta
Joskus kuitenkin käy niin että sanaparin kuvaus todellisuudesta suorastaan pelottaa. Näin kävi esimerkiksi silloin kun matkalla ajaessani kohti mökkipaikkakuntaa kuulin uutisista että "bensa-asemien määrä supistuu lähitulevaisuudessa räjähdysmäisesti". Tämä herätti huolestuttavia mielikuvia samalla kun silmä etsiytyi vaistomaisesti seuraamaan bensamittarin alenevaa viisaria. Kuinka menetellä jos tankkaamassa ollessa bensa-asema yhtäkkiä räjähdysmäisesti supistuu olemattomiin? Onko kenties kyseessä jonkinlainen musta aukko johon autoilija itsekin voi autonsa kanssa pahaa aavistamatta humpsahtaa? Toivoa sopiikin, etteivät kaikki huolimattomasti laaditut kielikuvat kerro todellisuuden oikeasta laidasta vaan pysyvät taruina. Kenties niistä juontuvat sitten ne kuuluisat urbaanit tarut..
2.12.2013 21.45
Lasse Koskela
ABC:lle
Tuskin maltan odottaa, että William K. vastaa sinulle, hyvä ABC.

Väittely siirtyy siinä hiukan teitin välillä tapahtuvaksi, mutta katselen sitä ilolla, joka nykyään on suomen kielen lautakunnan päätöksen mukaan kirjakieleen hyväksytty ns. tavan adessiivi, ja otaksun, että olet lyönyt kirveesi kiveen, haukkunut väärä puuta, ajanut panssarisi miinaan muttet vielä ole lyönyt hanskojasi naulaan.

Tunnen William K:n pätevyyden sekä leksikologiassa että kielihistoriassa.

Jos kielikuvat ovat tosiaan täysin irrallaan todellisuudesta, johon ne viittaavat, päädytään sitten perin hurmaaviin ilmaisuihin:

"Ajan hammas, joka on alati valava öljyä jokaiselle laineelle, on lopulta kasvattava nurmen näidenkin arpien ylle."
3.12.2013 21.02
Pätevä
Pätevyys?
”William K”:n pätevyydestä hehkuttaminen olisi jotenkin mielekästä, jos edes kerrottaisiin, kuka William K. on.

Minäkin voisin kertoa, että tiedän ABC:n olevan erittäin pätevä ja terävä kaveri, joka tunnetaan kansainvälisestikin, mutta enpä nyt kerro. Eihän sellaistakaan kannattaisi kenenkään uskoa.

Minusta kyllä alkuperäinen kirjoittaja voisi itse vastata kritiikkiin eikä vetäytyä William K:n seän taakse. Siirtyminen tavan adessiiveihin ja jo viime vuosisadalla puhkikuluneisiin vitseihin vaikuttaa lievästi sanoen koomiselta.
4.12.2013 12.20
Lasse Koskela
Pätevälle
Mikäs Pätevää mättää? Blogikirjoituksessani toin esille sen, että erään otsikon ilmaisut kuulostivat korvissani hupaisilta.

Riihitykseen keskustelu laveni sitten Willam K:n kommentissa, johon ABC vastasi. Minä puolestani ilmaisin olevani kiinnostunut siitä, mitä Willlam K. vastaa ABC:lle.

Varsinainen asiani olen tuonut esiin eikä minulla ole tarvetta laajemmalti syventyä riiheen liittyvään sanastoon.