Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Lasse Koskela. Kuva: Kotuksen arkisto.

Lasse Koskela toimi kirjallisuudentutkijana ja kriitikkona. Hän kirjoitti useita kirjoja kielen ja kirjallisuuden alalta.


rss Lasse Koskela

28.10.2013 8.34

Skandaaliuutinen: suomalainen romaani ei innosta kuvalehteä

Julistus vessapaperirullassa.

Suomen Kuvalehti yllättää numerossaan 43. ”Tyhjää tekstiä”, julistaa kannen kuva, ja sanomaa alleviivaa se, että julistus on vessapaperirullassa. Pienempi otsikko täydentää: ”Miten kotimaisesta kaunokirjallisuudesta tuli tasapaksua.”

Itse jutun otsikointi jatkaa samaa linjaa: ”Romaani sairastaa”, ”Yhdeksän syytä, miksi kotimainen proosa ei innosta.” Lehti on ottanut asiakseen todistaa, että kotimaiset romaanit ovat huonoja.

Kylläpä on totaalistava ja asenteellinen pohjustus kirjallisuutta käsittelevälle artikkelille. Jutussa haastateltavat asiantuntijat esittävät sentään onneksi vivahteikkaampia näkemyksiä.

Kirjoituksen väitteet eivät oikein saa tukea viime aikojen kirjallisesta kehityksestä. Suomalaisen proosan lajikirjo on kymmenen viime vuoden aikana monipuolistunut, kun kirjallisuuteen on ilmaantunut uusia genrejä tai aikaisemmin vähälle edustukselle jääneet genret ovat voimistuneet.

Uusia tai asemiaan vahvistaneita genrejä ovat muun muassa chick lit, fanifiktio, fantasia, tieteiskirjallisuus, eräät dekkarilajit, nuorten aikuisten romaanit ja eräät hybridigenret – onpa saatu yksi kiss and tell -romaanikin. Nimekemäärän lisääntyminen on lisännyt romaanin variaatiota, vaikka eniten onkin lisääntynyt keskinkertainen tai heikohko romaanituotanto.

Pitkäaikaiset tilastot osoittavat, että kirjamaailmassa on eräitä tilastolukuja, jotka näyttävät pysyvän aika vakioina. Vuoden kirjasadosta noin kaksi prosenttia on markkinoilla vielä kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Noin kaksi prosenttia sadosta vuosikymmentä kohti jää elämään steadysellereinä.

”Yhdeksän syytä, miksi kotimainen proosa ei innosta”, kirjoittaa kuvalehden toimittaja Riitta Kylänpää. Ketä ei innosta? Vaikka Kylänpäätä ei innostaisikaan, monia muita kyllä innostaa, sen osoittavat kaunokirjallisuuden myynti- ja lainausluvut.

Kirjallisessa elämässä on semmoinenkin tilastolaki, että aina silloin tällöin joku ilmoittaa suureen ääneen suomalaisen kirjallisuuden olevan huonoa. Joskus suureen ääneen puhujalla on enemmän perusteita sanoilleen, joskus vähemmän. Kylänpäällä perusteita on vähän, intoa sitäkin enemmän.

Huonosta kotimaisesta kirjallisuudesta valittavat olettavat usein, että ulkomailla julkaistaan parempaa kirjallisuutta. Ei julkaista. Muissa maissa on melko sama tilanne kuin Suomessa: hyviä teoksia ilmestyy vähän, keskinkertaisia paljon, huonoja melko paljon.

Kotimaisen kirjallisuuden saa tietysti näyttämään keskimäärin huonolta, jos hakee sille vertailukohteita maailmalta. Siellä on nimittäin valinnanvaraa niin paljon, että hyviä kirjoja voi luetella sadoittain.


Palaa otsikoihin | 12 puheenvuoroa | Keskustele

28.10.2013 9.54
Vieno Kauno
Lukuja
Olisi kiva tietää, puhutaanko mitattavissa olevista trendeistä tai mutusta.

Kustantajien tilastojen mukaan vuonna 2012 painetun kaunokirjallisuuden kokonaismyynti oli −4,2 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Liekö jossain eritelty kotimaisen kaunokirjallisuuden osuutta ja sen jakautumista?

Näyttäisi siltä, että siinä hallitsevassa asemassa on muutama menestyvä viihdekirjailija ja että suurin osa kotimaisesta kaunosta julkaistaan pieninä painoksina, jotka myyvät huonosti. Mutta jos asiasta kirjoitetaan varmoja mielipiteitä julkisilla foorumeilla, niin luulisi, että asiasta on tietoakin.
28.10.2013 18.23
Lasse Koskela
Vieno Kaunolle
Yritin sanoa, että suomalainen romaani innostaa ostajia ja lukijoita sunnilleen yhtä paljon kuin ennenkin.

Mitään ratkaisevaa ei siis ole tapahtunut.

"Mutta jos asiasta kirjoitetaan varmoja mielipiteitä julkisilla foorumeilla, niin luulisi, että asiasta on tietoakin", kirjoitit.

Niinpä.
29.10.2013 11.59
Maaria Pääjärvi
Taustaa
Keväällä Kylänpää kirjoitti tällaisen jutun SK:n blogiinsa: http://suomenkuvalehti.fi/blogit/kohtaamiset/onko-romaaneista-tullut-jotain-liian-pitkastyttavaa-ja-liian-seisahtunutta

Siinä hän siteeraa pitkällisesti Kunderan, Austerin ja Coetzeen ajatuksia nykyromaanin tilasta ja vielä melkoisen kritiikittömästi. Vanhat mestarit tuomitsemassa nykymenoa on sellainen kuvio, jonka voisi jopa kyseenalaistaa.

Minustakin suomalainen romaani on tällä hetkellä melkoisen monipuolista. Kuten Koskela sanookin, ulkomainen ei ole lähtökohtaisesti parempaa kuin kotimainen.

Lisäksi suomalaisen proosan tilasta ja proosan taiteesta on ylipäätään käyty paljon keskustelua viime vuosien aikana ja tekeillä on vaikka mitä mielenkiintoista.

Minusta Kylänpää on vaan esittämässä kysymystään pahasti jälkijunassa eikä ole myöskään tehnyt taustatöitään kunnolla - muutoin hän olisi törmännyt dynaamiseen ja muuttuvaan lajiin, joka jaksaa kiinnostaa monenlaisia lukijakuntia.
29.10.2013 19.04
Toinen kriitikko
Pari sanaa
Erikoista Suomen Kuvalehden jutussa oli Kylänpään fanaattisuus todistaa suomalaisen romaanin huonoutta.

Haastateltavat olivat suhteellisuudentajuisempia. Mutta minkäs he tekevät kun toimittaja otsikoi, kärjistää ja kontekstuaaalistaa omituisesti kaikki sitaatit?

Vikaa taitaa olla enemmänkin kirjallisuuden vastaanotossa, ts. lukemisen tavassa ja kirjallisuudesta kirjoittamisessa. Tässä tapauksessa siis Suomen Kuvalehdessä.
29.10.2013 21.31
Vieno Kauno
Pudotusta
Minusta −4,2 % on aika selvä muutos. Ja minun mutuni sanoo, että kotimaisen osuus on pikemminkin laskenut kuin kasvanut.

Jos faktoja ei ole selvillä, on perusteetonta myös väittää, että uomalainen romaani innostaa ostajia ja lukijoita sunnilleen yhtä paljon kuin ennenkin.
30.10.2013 13.54
Lasse Koskela
Vieno Kaunolle
Sanoo nyt mutusi mitä sanoo. Sekö faktaa?

Ja vaikka pudotusta olisi nelisen prosenttia, ollaan silti historiallisesti katsoen ja potentaaliseen lukijakuntaan eli väestömäärän suhteutettuna hyvällä tasolla.

31.10.2013 1.20
Rakentaja
Ei ole Kuvalehtikään mitä ennen.
Kuvalehden jutussa oli tosiaan omituisinta se, että kuvituksesta oli lehden kanteen valittu se kaikkein kärjistävin kuva, ja otsikointi ja toimittajan asenne oli selvästi ristiriidassa haastateltujen mielipiteiden kanssa.

Samaa olen huomannut viimeaikoina Suomen Kuvalehden jutuissa muutenkin. Yritetään tehdä myyvempiä juttuja vaikka sitten kärjistämälläkin. Otsikointi on mitä sattuu, suhteessa jutun sisältöön.

Olen tuosta ajatellut, että kun olen jo vanhempi kuin lehden toimittajat, kai se on ihan maailmanjärjestykseen kuuluvaa, että nykypäivän lehtien kirjoitustapa tuntuu epäkypsältä.
31.10.2013 1.45
Vieno Kauno
Faktaa
−4,2 % on faktaa. Peräsin tietoja kotimaisen kirjallisuuden osuudesta, niiltä, jotka vakaumuksen syvällä rintaäänellä sanovat jotain kotimaisen kaunokirjallisuuden suosiosta. Onko siis todellakin niin, että siitä kinataan ilman että kukaan osapuoli voi oikeasti esittää objektiivista tietoa pohjaksi?

Se, että mitään muutosta ei ole tapahtunut, on sekin erityinen väite. Ja aika erikoinen väite, kun käytettävissä olevat faktat viittaavat vahvasti muuhun.
31.10.2013 13.14
Lasse Koskela
Vieno Kaunolle
Voi Vieno Kauno mikä sinua riipoo?

Jos on puhe siitä, innostaako suomalainen romaani lukijoita, niin kyllä se huomattavaa lukijamäärää innostaa ainakin siinä määrin, että romaaneja ostetaan, lainataan ja ilmeisesti luetaankin.

-4,2 prosentin lasku kaunon myynnissä ei ole katastrofi. Semminkin kun suomalaisen kaunon myynti on 1960-luvulta näihin päiviin nelinkertaistunut - vai oliko se kaksinkertaistunut. Ihan sama. Noususuhdanne on ollut pitkähkö ja jatkuva. Neljän prosentin muutos alaspäin ei tässä jatkumossa ole kovin merkitsevä. On tämä yleinen rahanpuutteen kausikin tässä meneillään.

Emme tiedä sitäkään, onko kaunon myynnin lasku osunut juuri romaaneihin. Kaikkiaan kaunokirjallisuutta kaikki genret mukaan laskettuna ilmestyi vuonna 2012 yhteensä 1930 kirjaa (luku Fennicasta tänään katsottuna).

Jos taas on puhe siitä, ovatko suomalaiset romaanit huonoja, liikumme vaikeasti mitattavalla alueella. En usko, että juuri suomalaiset romaanit olisivat erityisen huonoja. Uskoisin, että hyvyys - huonous -asteikolla liikumme samoissa suhdeluvuissa kuin muissakin maissa.

Luepas muuten pari Nora Robertsin romaania. Mieti niiden lukemisen jälkeen suomalaisten romaanien innostavuuta ja tasoa.

Minä lopetan Sinun kanssasi keskustelemisen tähän.
1.11.2013 20.26
Vieno Kauno
Ihan sama
En tiedä, miten keskustelun voi lopettaa, kun sitä ei ole aloitettukaan. Yleensähän ”Lopetan keskustelun tähän” tarkoittaa ’olen puhunut itseni pussiin’ tai ’minulla on jauhoja suussa’.

Sitähän minä vain ihmettelin, miten on varmoja näkemyksiä sellaisista ilmiöistä, joista ei kuitenkaan pystytä esittämään tosiasioita. Ilmaus ”vai oliko se kaksinkertaistunut. Ihan sama” on paljonpuhuva.

Se, onko suomalainen kaunokirjallisuus minusta hyvää vai huonoa, on ihan eri asia kuin, ovatko suomalaiset yleisesti innostuneita suomalaisesta kaunokirjallisuudesta. Jälkimmäistä voi tutkia myyntitilastoista, mutta se ilmeisestikään ei käy laatuun, koska se voisi järkyttää vakaumuksia. Mutta ilmeisesti kaikki ideologian vastaiset muutokset voidaan selittää ns. lyhyen aikavälin muutoksiksi.

Alkuperäinen viesti kuitenkin puhuu viime aikojen, viime vuosien muutoksista. Turha tähän on vetää sitä, että nykyisin ehkä myydään enemmän kirjoja kuin sata vuotta sitten.
4.11.2013 19.27
Lasse Koskela
Vieno Kaunolle vielä kerran
Mitä merkillistä yrität todistaa?

Sitäkö, että suomalaiset romaanit ovat huonoja? Vastaan: osa on, suurin osa keskinkertaisia, pieni osa hyviä. Normaali tilanne siis.

Sitäkö, että suomalainen romaani ei myyntitilastojen valossa innosta? Vastaan: eipä myyntitilastojen valossa innostanut Kalevalakaan.

Kalevalan ensipainos oli 500 kappalaletta, ja sitä ensimmäistä painosta riitti myyntiin kymmenen tai kaksitoista vuottaa (luku riippuu vähän laskutavasta, eli oliko Kalevalaa vielä kustantajan varastossa, lojuiko sitä vielä saatavilla Tohmajärven siiromaatavarakaupassa).


Myyntitilastojen valossa ei liioin Kiven Seitsemän veljestä innostanut. Se ilmestyi alun perin vihkoina eikä noiden vihkojen kokonaisuutta ole vieläkään löydetty mistään.


Jonkinmoinen merkitys Kalevalalla kumminkin näytää olleen. Samoin Seitsemällä veljeksellä. Vai kaipaatko tästä faktaa?

Minulla ei ole erityisempää vakaumusta sitä, innostaako suomalainen romaani. Monia näyttää innostavan, suurta osaa kansasta ei innosta.

Sellainen se kirjallisuuden tila yleensäkin on. Kansainvälisten myynti-, lainaus- ja lukuahkeruuden tilastojen perusteella suomalainen romaani innostaa väkilukuun nähden aika hyvin.

Melkoinen hajontahan kirjojen myynnissä on. Joitakin kirjoja myydään parisen sataa, toisia satatuhatta ja ylikin. Jokunen kirja siis innostaa ainakin sen verran, että se ostetaan. Useimpia taas ei osteta noissa mitoissa. Parinkymmenen vuoden aikana sitten nähdään, mikä on innostavuuden aste kahdessakymmenessä vuodessa.

4.12.2013 8.55
Henrik, Joel
Puheenvuoro
Opiskelijan näkökulmasta voimme sanoa, että osaltaan romaanien suosioon tai tässä tapauksessa vähäiseen suosioon vaikuttaa se, että romaanien tai kirjallisuuden luku ylipäätään ei ole mediaseksikästä nuorten keskuudessa. Paljon suositumpaa on katsoa vaikkapa isolla rahalla tuotettua Hollywood-filmiä. Tämä voi myös vaikuttaa tuleviin sukupolviin niin, että he etääntyvät kirjallisuudesta vanhempiaankin enemmän. Koulut ja toisen asteen oppilaitokset yrittävät palauttaa romaanien suosiota äidinkielen tunneilla niiden perusteelta tehtävien kirjallisuustehtävien avulla.