Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Lasse Koskela. Kuva: Kotuksen arkisto.

Lasse Koskela toimi kirjallisuudentutkijana ja kriitikkona. Hän kirjoitti useita kirjoja kielen ja kirjallisuuden alalta.


rss Lasse Koskela

27.1.2014 14.58

Puppugeneraattorin perussanasto ja musaa päälle

Olen läsinyt eli sairastanut ja kuunnellut radiota. Alkaa pikkuhiljaa pänniin.

Nykysuomen sanakirjassa on muistaakseni parisataatuhatta sanaa. Poliitikot, yritysjohtajat, työmarkkinapamput ja taloustieteilijät pärjäävät siihen nähden aika suppealla sanavarastolla. Kun kuuntelee radiota ja kuulee eri puhujien suusta samana päivänä kymmenettä kertaa samat sanat, alkavat puhujat kuulostaa koomisilta, vaikka he kovin tosissaan ovatkin.

Tässä perussanasto: agenda, aidosti, aikaikkuna, finanssikriisi, globaali, haastava, haasteellinen, huippu-, innovaatio, isossa kuvassa, kansainvälinen, kilpailukyky, kriisitietoisuus, kulurakenne, kustannus, markkina, pitkässä juoksussa, rakenneuudistus, sektori, sopeuttaa, sukeltaa, tehostaa, uudistus, -vaje.

Osaamalla järjestellä näitä sanoja erilaisiin järjestyksiin pääsee eduskuntaan, hallitukseen ja unelmatapauksessa Euroopan parlamenttiin.

Mutta tulee radiosta muutakin. Sunnuntaina 26. tammikuuta 2014 tuli Yle Radio Suomesta muun muassa Lempimusiikkia, Suomi soi, Iskelmäradio,  Pop eilen – toissapäivänä,  Kissankehto – Susanna Vainiola, Musiikkia lepopäivän ratoksi, Tähtisumua, Rocktoimittajan iltapäivällinen, Rock ’n’ roll -ilta, Levylautakunta. Näissä kaikissa ohjelmissa paitsi levylautakunnassa juontaja puhuu hetken ja soittaa sitten levyn.

Juontaja puhuu hetken ja soittaa sitten levyn. Juontaja puhuu hetken ja soittaa sitten levyn. Juontaja puhuu hetken ja soittaa sitten levyn. Juontaja puhuu hetken ja soittaa sitten levyn. Juontaja puhuu hetken ja soittaa sitten levyn. Juontaja puhuu hetken ja soittaa sitten levyn. Juontaja puhuu hetken ja soittaa sitten levyn. Juontaja puhuu hetken ja soittaa sitten levyn.

Oletteko muuten huomanneet, että media on murroksessa?


Palaa otsikoihin | 14 puheenvuoroa

27.1.2014 23.13
Tiera
Haasteellinen aihe
Muotisanat tehostavat aidosti käyttäjiensä kilpailukykyä, koska niitä viljelemällä voi antaa itsestään kuvan ajan hermolla olevana asiantuntijana vaikkei aiheesta paljoa ymmärtäisikään.

Oma inhokkini on haastava/haasteellinen. Niitä käytetään niin paljon väärin kaunistellen kuvaamaan asioita, joita oikeasti kuvaisi jokin ihan muu suomen kielen sana. Haastava-sanalle olisi oikeaakin käyttöä, mutta en kehtaa sitä itse enää juuri lainkaan käyttää, kun se alkaa olla niin pilattu ja merkitykseltään sotkettu. Enkä ole keksinyt sille synonyymiakaan.

Minun alallani joka projektissa pitää olla kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, koska sellaisia pitää olla, koska sellaisia pitää olla. No kuka sitten sellaiseksi kelpaa? Suomalainen, joka on asunut puolet elämästään eri puolilla maailmaa ja puhuu sujuvasti neljää eri kieltä, ei kelpaa kansainväliseksi. Yhdysvaltalainen, joka ei puhu sanaakaan muuta kuin äidinkieltään eikä ole eläessään astunut synnyinmaansa ulkopuolelle, on "kansainvälinen". Sanaa käytetään siis tarkoittamaan ulkomaalaista tai ulkomaista, ikään kuin ulkomaisuudessa muka olisi jotain kielteistä, mitä pitäisi kaunistella.

Kehotan virittämään vastaanottimen vaihteeksi Ylen ykköselle. Sieltä juontajat eivät lörpöttele turhia musiikkiohjelmissa (toivekonsertteja lukuunottamatta), ja välissä tulee asiallisia puheohjelmia, joissa voi hyvällä onnella kuulla muitakin sanoja kuin nuo luettelemasi.
28.1.2014 1.43
Sivupersoona
Juontaja puhuu
Ohjelmissa on kuitenkin eroja siinä, mitä juontaja puhuu levyjen välissä. Jotkut juontajat puhuvat puuta heinää säästä, päivän tapahtumista ym. Toiset kertovat taustoja soittamistaan levyistä. Jälkimmäiseen luokkaan kuuluu mm. Pop eilen - toissapäivänä, jota kuuntelen mielelläni suunnuntaiaamupäivisin lattea särpiessäni.
28.1.2014 21.06
Näin se
vain on
"Yhdysvaltalainen, joka ei puhu sanaakaan muuta kuin äidinkieltään eikä ole eläessään astunut synnyinmaansa ulkopuolelle, on "kansainvälinen". "

Kansainvälisyys = pakkoenglantia.
28.1.2014 21.10
Kyllästynyt
Ohjelmien nimistä mieleen:
Muusiikin perusteella Radio Suomi saisi oikeastaan vaihtaa nimensä Radio Amerikan Ääneksi tai Radio Pakkoenglanniksi; ihan jo kuluttajansuojan vuoksi.
28.1.2014 21.31
Asiantuntija
Juontaja soittaa levyn?
Ei se juontaja taida kovin monta puheenvuoroa saada esimerkiksi tunnin mittaisessa ohjelmassa, jos hän koko levyllisen sitä musiikkia soittaa juontojensa välissä.

Minä kun luulin, että puheiden välissä soitetaan aina yksi musiikkikappale kerrallaan, ei koko levyä.
29.1.2014 12.41
Projektori
Tieralle

Hyvinpä kirjoitit: "Minun alallani joka projektissa pitää olla kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, koska sellaisia pitää olla, koska sellaisia pitää olla."

Olet riivatun oikeassa.

Mutta nou hätä. Jostakin Reuna-Euroopan yliopistosta löytyy kyllä sähköpostitse aina innokas jatko-opiskelija, joka voidaan ottaa tutkimushankkeeseen kiintiökansainväliseksi.

Ei tuon kaukaisen kaukaisen jatko-opiskelijan tutkimusaihe mitenkään liity projektiimme, mutta kyllä se sinne saadaan upotettua kun käytetään oikeaan tutkimushankejargonia.

Toinen suuri kansainvälisyyden varasto piilee kaukaisten yliopistojen emerita- tai emeritusprofessoreissa.

Ontariosta tai Michiganista voi vallan hyvin löytyä jopa suomalaistaustainen eläkeläinen, joka suostuu mielellään projektiin (josta hän ei mitään ymmärrä, mutta eipä tarvitsekaan). Tarvittaessa he ovat erinomaisia myös virantäytöissä lausunnonantajina (kun on ihan kansainvälinen arviointi sitten).

Yksi ulkomaalainen projektin jäsenenä tekee projektista kansainvälisen. Ehkä näissä oloissa kehkeytyy uusi ammattikin: päätoiminen kansainvälinen, joka on käytettävissä tutkimushankkeiden kansainvälistämiseen. Merkkejä tästä on kyllä jo olemassa.

Kotimaassaan kansainvälinen tutkija ei tietenkään voi olla kansainvälinen. Suomalainen, kansainvälisesti tunnettu tutkija Suomessa suomalainen ei ole kansainvälinen - kansainvälinen kun tosiaan tarkoittaa ulkomaalaista. Suomalaisen kansainvälisen tutkijän täytyy siis etsiä hankkeeseen joku ulkomaalainen.

Voisin kertoa kiintiökansainvälisen roikuttamisesta mukana tutkimushankkeessa erinäisiä hauskoja juttuja - mutta jos toisella kertaa...
29.1.2014 12.43
Lasse Koskea
Sivupersoonalle

Juu, kyllä noista ohjelmista jotkin ovat ihan hauskoja kuultavia, en minä sitä sano.

Mutta saman ohjelmatyypin toistuminen noin monta kertaa samana päivänä on kyllä aika puuduttavaa.
30.1.2014 9.11
Laura Kataja
musiikkijuonnot
Nimimerkille Asiantuntija: Levy se on singlekin, ja sanan käyttö merkityksessä "yksittäinen musiikkiesitys" taitaa olla varsin yleistä.

Tuo ohjelmatyyppi jossa soitetaan kevyttä musiikkia ja lässytellään niitä näitä välissä on kyllä ollut yleinen jo pitkään. Ainakin 1980-luvulla jo maanvaiva. Nykyään ei juuri tule kuunnelluksi kun useimmiten istuu tietokoneella, mutta muistan aikoinaan kun yritin löytää "vastahälyä" opiskelun taustaksi ja kun kyllästytti kuunnella samoja kasetteja, niin yritti sitten radiota. Ja meinasi räjähtää juontajille jotka lässyttivät pitkään tyhjää musiikin välissä. Lyhyt juonto ei ajatusta katkaissut, pitkä pälätys sen sijaan kyllä (ja kyse ei ollut ohjelmista joissa olisi nimenomaan kerrottu musiikista, sellaistahan olisi sitten varta vasten kuunnellut eikä yrittänyt käyttää peittämässä kaupunkiasunnon hälyääniä, vaan ties mistä julkkisjuoruista).
30.1.2014 10.21
Vt. projektori
Projektorille
"Kansainvälistymisen" pakko aiheuttaa joskus hupaisia tilanteita:

Osa viranhakijoista on tehnyt tutkimuksensa suomeksi. Silti on saatava aikaan "kansainvälinen" arviointi. Siispä lausunnonantajaksi etsitään joku ulkomaalainen. Tämä ulkomaalainen ei tosin tunne suomalaista alan tutkimustraditiota eikä osaa suomea, mutta hän on kansainvälinen.

Toisinaan kyllä ihmettelen, millä tavalla nämä "kansainväliset" saavat lausuntonsa aikaiseksi. Hakijoiden tutkimusten lukemiseen ei kylläkään mene aikaa, kun ei suomea osaa lukea. Mutta miten saada säällisen näköinen lausunto tehdyksi? No, useimmiten tämä "kansainvälinen" kirjoittaa aika ympäripyöreän lausunnon.
18.2.2014 20.45
Ahvena
Puppugeneraattorin perussanastosta

Mutta mihin Koskelalta unohtuivat "tahtotila", "tulokulma", "kehys-" ja "puite-"?
19.2.2014 10.50
Lasse Koskela
Ahvenalle

Voi juku! Olet ihan oikeassa.

Ilman "tahtotilaa" ja "tulokulmaa" ei saa kunnon puppua aikaiseksi. Kuinka saatoin noin tärkeät sanat unohtaa!

Puite- ja kehys-alkuiset sanat ovat nekin tärkeitä. Joskus voisi kai vaihtelun vuoksi käyttää myös karmia. Onhan ovessakin karmit. Eli hallitus pitää karmiriihen ja tekee pokalakeja (ex analogia ikkunan pokat).
19.2.2014 15.29
Laura Kataja
Karmit
Ei, kyllä nyt alkaa jo olla liian karmivaa tämä kielenkäyttö!
23.2.2014 20.19
Frida K
Vielä yksi unohtui!
Viranomaisena haluan muistuttaa sanasta valinkauha, jossa valmisteilla olevat asiat ovat. Se ei ole uudissana. Jo 1990-luvun lopulla sanottiin, että asia on vielä valinkauhassa. Suomeksi siis, ettei tästä mitään tule.
24.2.2014 15.30
Lasse Koskela
Frida K:lle

Juu. Luulin tosin, että valinkauha olisi jo vähän unohtumaan päin.

Mutta että valinkauhasta ei muka tule mitään! Jo toki tulee. Valinkauhassa nääs ainekset ovat sekaisin. Niinpä valinkauhasta seuraava vaihe on valuvika.

Tässä olisi ainekset uuteen loruun: Valinkauhasta valuvika, valuviasta himmeli, himmelistä sote jne.