Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Lasse Koskela. Kuva: Kotuksen arkisto.

Lasse Koskela toimi kirjallisuudentutkijana ja kriitikkona. Hän kirjoitti useita kirjoja kielen ja kirjallisuuden alalta.


rss Lasse Koskela

19.1.2012 20.25

Piste

Lupailin viimeksi juttua sanasta ”myös”, mutta Ilta-Sanomat teki pisteestä tärkeämmän.

IS uutisoi 19.1.2012, että poliisin pilkkaamisesta on syntynyt kohu (ks. myös kirjoitustani ”Kuvan koira ei liity tapaukseen”, kohta kohu). MTV3 on kuulemma pilkannut poliisia.

MTV3:n uutisten ns. kevennyksessä oli otettu esiin Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen tiedote, jossa oli IS:n mukaan 110 sanaa ”ilman ainoatakaan pistettä”.

Uutisen perättömyys paljastuu jo siihen liittyvästä kuvasta: poliisin tiedotteen perässä on piste. Ei sitä siis ole kirjoitettu ”ilman ainoatakaan pistettä”.

IS puhuu koko uutisensa ajan tiedotteen pitkistä lauseista. Ei poliisin tiedotteessa kuitenkaan ole pitkiä lauseita: siinä on monta lyhyttä lausetta ja lauseenvastikkeita. Niistä koostuva virke tosin on aika pitkä.

IS ei siis tiedä, mikä on lause ja mikä on virke. Lauseen perässä kun on piste vain silloin, kun kyseessä on yksilauseinen virke. Virkkeen perässä on aina piste, lauseen perässä ei suinkaan aina  ole (ks. edellä sanomaani). Virke koostuu yhdestä tai useammasta lauseesta.

Piste pannaan virkkkeen perään. Lauseen perään toisinaan pannaan pilkku, toisinaan ei. Lisätietoa Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta.

Hauska nähdä, miten IS elämöi asialla josta se ei mitään tiedä. Eihän se kyllä ole ensimmäinen kerta.

Poliisin kommentti tähän ”kohuun” oli muuten tosi hyvä. Veti pisteet kotiin kuusi–nolla, vaikka siinäkin pisteitä oli vain yksi. Pisteitä kun tarvittiin muualla. Ikävä tapaus, että kommentti kuulemma poistettiin poliisin sivuilta.


Palaa otsikoihin | 16 puheenvuoroa

19.1.2012 21.44
Täh?
Siis kuinka?
Mistä jutuista tässä puhutaan?

Olisiko kohtuullista, että kerrottaisiin edes, mistä tiedotteesta ja mistä uutisista on kyse? Jos niitä ei ole netissä, niin edes perinteiset lähdetiedot, kiitos.

Mitä lauseeseen ja virkkeeseen tulee, niin onkohan niiden eron repostelu tässä olennaisinta? Taitavat kielitoimiston sanakirjatkin niiden eron suhteellista aika lailla.
20.1.2012 9.18
Olennainen
Mistä väärä lause-sanan käyttö johtuu?
Lause- ja virke-sanojen käytöstä käyn vuosittain keskustelua yläkoululaisten kanssa. Se, että joka vuosi seitsemäsluokkalisten mielestä piste pannaan lauseen perään, johtuu yksinkertaisesti siitä, että näin heille on alakoulussa opetettu. Kun kysyn asiaa alakoulun opettajilta, vastaus on vuosikymmenet ollut sama: no niin lukee alakoulun kirjoissa. Eikö nyt joku teistä siellä pääkallonpaikalla voisi edes yrittää vaikuttaa kustantajiin ja alakoulun kirjojen tekijöihin ja kouluttaa opetttajankouluttajia, jotta ei tarvitsisi loppua kouluaikaa käyttää - huonolla menestyksellä vielä - termisekaannuksen selvittämiseen!
20.1.2012 13.45
Olennurpu
.etsipiste.
Hyvää IS:n kohu- uutisessa oli se, että kuvan tiedote liittyi tapaukseen!
20.1.2012 14.35
Kielimies
IS:n erhe on sivuseikka
Asian ydin on kuitenkin se, että joku on kirjoittanut moisen mammuttivirkkeen ja että se on vielä julkaistu julkisessa foorumissa - ilmeisesti sellaisenaan. Pitäisiköhän Kotuksen järjestää poliiseille omat kielenhuoltopäivänsä?
20.1.2012 16.06
Koskela
Parahin Täh?
MTV3:n uutisten ns. kevennyksessä oli otettu esiin Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen tiedote, jossa oli IS:n mukaan 110 sanaa "ilman ainoatakaan pistettä".

Noin kirjoitin. Oli sitten Seinäjoen torilla ollut pahoinpitelytapaus, josta poliisi julkaisi tuon 110 sanaa sisältäneen - siis aika monirivisen - tiedoteen. Koko teksti oli yhtä virkettä.

Että siittä oli kysymys, niin kuin minä sanoin.
20.1.2012 20.10
.etsipiste.
Maailman helpon tapa löytää kielellisiä epäkohtia on avata koska tahansa mikä tahansa Iltasanomien tai Iltalehden sivu ja lukea umpimähkää mikä tahansa sivulta löytyvä teksti, sillä iltalehtien toimittajat kirjoittavat aina pelkkää puuta ja heinää, ja pahita jälki on silloin, kun toimittaja nähtyään mehevän juorun tahi koku-uutisen jossain amerikkalaisessa tai brittiläisessä sensaatiohakuisessa roskalehdessä kuten "Auringossa" ottaa ja kääntää kohu-uutisen ja suoltaa järkyttävää käännöskieltä, jossa possessiivisuffiksien käytön täydellinen taitamattomuus on pientä kaiken muun kielellä sössimisen ynnä ryssimisen rinnalla, piste.
20.1.2012 20.53
Koskela
Kielimiehelle
Kyllä pitäisi. Sattuneista syistä olen ollut useaan kertaan ns. kuultavana (huom. en siis epäiltynä).

Minä puhun ja poliisi naputtaa tekstiä. Sitten se teksti annetaan minulle nähtäväksi, että allekirjoita. Aina on tullut keskustelua.

Näissä tapauksissa en ole takertunut pikkuseikkoihin. Vakavampaa on se, että poliisin kirjaamana sanomiseni ovat saaneet sävyjä ja jopa merkityksiä, jota ovat epätarkkoja tai suorastaan virheellisiä.

Kannattaa muistaa sekin, että käräjäoikeudessa ja varsinkin sitä ylemmissä oikeusasteissa päätökset perustuvat usein pelkästään kirjallisiin dokumentteihin. Muinoin annettu ja virheellisesti kirjattu lausuma saattaa olla kohtalokas - kenelle milloinkin.

Antaessaan klo 02.30 lausuntoa ei kuultavalla ole välttämättä mielessään aivan kirkkaana se, mikä ero on termeillä "pikaistuksissaan", "tuottamuksellinen, "vakaasta harkinnasta", "vastoin parempaa tietoa", "suunnitellusti", "yksissä tuumin", "arvottomasti ja kunnianvastaisesti", "varomattomuudesta", "ilmeisenä tarkoituksenaan", "varomattomuuttaan", "huolimattomuuttaan", "tahattomasti", "harkitsemattomasti", "piittaamattomasti", "oikeudettomasti", "hätävarjelu", "hätävarjelun liioittelu", "voimakeino", "väkivalta".

Vain muutamia mainitakseni.


Mutta vapaalta jalalta vastaan. Minua ei ole syytetty eikä tuomittu. Että siinä mielessä ensikertalainen ja varmaan myös nuori rikoksentekijä (56 v.) - meinaan noin rikoksentekijän virkaiässä.

Ja jos olisin alentuneesti syyntakeellinen, olisin ns. varttihullu. Alentuneesti syyntakeelliset saavat neljännestä pienemmän kakun (joka tässä tarkoittaa häkkiä, joka häkki tässä tarkoittaa kaltereita, jotka tässä tarkoittavat ehdotonta, ns. fermeetä = rien avec sursill).

21.1.2012 0.09
Koskelalle
Hämäräksi jäi
Ei tässä tullut mitään lähdeviitteitä. Koko selostus oli ja on sellaista sotkua, ettei Erkkikään ota selvää.

Jos julkisesti repostellaan toisten kielenkäyttöä (tässä ilmeisesti ainakin kolmen tahon), olisi kohtuullista yksilöidä kunnolla, mitä tarkoitetaan. Niin että lukija voi ainakin teoriassa katsoa, mistä oikein on kyse.

En oikein osaa uskoa että kolumnistin mielestä on suuri ongelma, jos joku kirjoittaa, että monien sanojen joukossa ei ole yhtään pistettä ja niiden jäljessä on piste. Mutta siltä juttu vaikuttaa.
23.1.2012 9.35
Koskela
Olennaiselle
"näin heille on alakoulussa opetettu"

Niinkö todella? Perin outoa. Mutta eihän oppikirjoja enää tarkasteta millään tavalla.

Taitaisi kuulua opetushallituksen tontille tämä asia.
25.1.2012 13.50
K. Ruohomäki
Pisteen paikka
Ettei itse asia kokonaan happanisi, lienee aihetta huomauttaa, että virkekin on lause. Se on joko yksinäislause tai yhdyslause. Sopii siis aivan hyvin sanoa, että lauseen lopussa on piste, vaikka se samalla olisi virkkeen lopussa. Minkä tahansa virkkeen. Blogisti ja sensori Koskela tuntee kieliopin hyvin. Hän vain härnäilee. Ja onnistuu siinä erinomaisesti.
26.1.2012 12.48
A. Leino
No jaa. Ihan kaikki virkkeet eivät ole lauseita, esimerkkinä vaikkapa tämän kommentin ensimmäinen tai K. Ruohomäen kommentin neljäs. Ainakin Iso suomen kielioppi on ottanut sellaisen kannan, että virke on nimenomaan tuo välimerkityksen kautta määrittyvä yksikkö, lause puolestaan kielen rakenteeseen perustuva.

Yhdyslause on sellainen lause, jonka jonakin jäsenenä on myös lause. Se, että tällä perusteella korvataan alakoulun oppikirjoissa virkkeen käsite lauseella, on puolestaan lähinnä erhe.
26.1.2012 13.00
Vesa Heikkinen
Kielioppityöryhmän viisaassa mietinnössä (1994) puhutaan lausemaisuudesta ja sen asteesta:

"Muiden kieliopillisten käsitteiden tapaan lausekin on liukuva. Voidaan puhua lausemaisuudesta sillä perusteella, miten itsenäinen lauseen sisältöä kantava rakenne on. Lausemaisiin rakenteisiin luetaan myös sellaisia, joissa ei ole persoonamuotoista verbiä, siis sellaisia rakenteita, jotka eivät täytä lauseen muodollista kriteeriä." (S. 169.)

Toisaalla sanotaan (s. 148), että lause on kielen rakenteellinen yksikkö (hyvinmuodostunut ilmaus), joka sisältää persoonamuotoisen verbin (finiittiverbin). Virke taas on "kirjoitetussa tekstissä esiintyvä semanttinen kokonaisuus, joka erottuu tekstuaaliseksi ja ortografiseksi yksiköksi". Muodoltaan virke voi olla "yksinkertainen tai kompleksinen lause, elliptinen lause tai useamman toisiinsa liittyneen lauseen ketju". Puheessa virkettä vastaa lausuma.
26.1.2012 15.43
Erkki (eka)
Vielä lausemaisuudesta
Jos kielioppi jotakuta kiinnostaa, niin eräiden rakenteiden lausemaisuudesta löytyy verkosta mm. tällainen tiivistelmä:

http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Syntaksi/lausemai.htm

Kaavio perustuu Hakulisen ja Karlssonin Nykysuomen lauseopin (1979) tietoihin sekä Vesan mainitsemaan kielioppityöryhmän mietintöön (1994).
27.1.2012 15.19
K. Ruohomäki
Lauseet ja epälauseet
Taitaa mennä kinasteluksi, mutta voihan sitäkin kokeilla välillä. Antti Leino huomauttaa kommentissaan ensin, että predikaatiton virke on epälause. Ei se ole; se on vaillinainen lause. Siis lause kumminkin. Vaillinainen lause on nimenomaisesti esimerkkinä Nykysuomen sanakirjassa. Jos virke taas on tietynlainen semanttinen kokonaisuus, voinee perustellusti kysyä, mikä semanttinen kokonaisuus on: "No jaa."

Toiseksi Leino toteaa, että yleiskielen käyttäminen alakoulun oppikirjoissa on "lähinnä erhe". Joku voisi pitää sitä jopa ansiona. Huomautuksellaan hän antaa piut paut oman firmansa Kotuksen tuotteille, sanakirjoille. Kielitoimiston sanakirjan mukaan näet lause tarkoittaa yleiskielessä 'myös useita persoonamuotoisen verbin sisältäviä jaksoja käsittävää virkettä'. Yhdyslause taas on 'kahden tai useamman lauseen kokonaisuus' ja virke 'yhden tai useamman lauseen kokonaisuus'. Tuskinpa lausetta ja virkettä voi tämän selvemmin samaistaa.
27.1.2012 16.37
Erkki (eka)
Lauseet ja virkkeet
Opetuskieliopin kannalta on oleellinen ja tärkeä tämä Ison suomen kieliopin määritelmä (ks. esimerkkejä VISK § 864):

”Virke on tekstin ortografinen rakenneyksikkö: ison alkukirjaimen ja pisteen, kysymys- tai huutomerkin välinen tekstin osa. Virkkeen voi muodostaa yksinkertainen lause tai yhdyslause, jonka jäsenten välillä voi vallita paitsi alistus- tai rinnastussuhde myös hyvin löyhäkin, vain välimerkeillä osoitettu yhteys. Toisaalta virke voi käsittää esim. verbittömän ilmauksen tai yksittäisen sanankin.”

http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=864
27.1.2012 18.25
U
"Semanttinen kokonaisuus" - kiintoisa käsite!

Joissain tilanteissa "No jaa;", "Pyh." tai "Aha." kertovat enemmän kuin tuhat hvyinmuodostunutta lausetta. Ovat siis semanttisia kokonaisuuksia.

"Hyvinmuodostunut lause" - siinäpä toinen kiintoisa käsite. Että oho, taas suustani tuli hyvinmuodostunut lause! Vai olikohan minulla jokin osa tai arpa sen muodostamiseen..