Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Lasse Koskela. Kuva: Kotuksen arkisto.

Lasse Koskela toimi kirjallisuudentutkijana ja kriitikkona. Hän kirjoitti useita kirjoja kielen ja kirjallisuuden alalta.


rss Lasse Koskela

13.2.2012 19.47

Pientä rajaa, opetus- ja kulttuuriministeriö!

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) vaatii, että ylioppilastutkintoa uudistetaan – vieläpä hirmuisen nopeasti. Asiasta on sovittu hallitusneuvotteluissa.

Eipä ihme, että hallitusneuvottelut ovat vaikeita.  Niissä kun pitää aamuyön tunteina sopia sellaisistakin asioista, joista neuvottelijoilla on ehkä vain vuosientakaisia hataria mielikuvia. Näin lienee syntynyt ajatus ylioppilastutkinnon uudistamisesta.

Nyt sitten OKM panee toimeksi: uuden kokeen tulee olla käytössä 2015. Periaatteena kuitenkin on se, että oppilaan on lukioon tullessaan tiedettävä, millainen päättökoe häntä odottaa. Niinpä uuden kokeen tulisi olla valmis jo ensi elokuussa!

Tämmöinen aikataulu on hirmuista, sanoisi Paasikivi. Sen lisäksi se on mahdoton.

Hallitusneuvottelijat eivät varmaan ole tienneet, että reaalikoetta uudistettiin muutama vuosi sitten ja äidinkielen koe uudistettiin perusteellisesti viisi vuotta sitten. Uusi koejärjestelmä on tuskin sisäänajettu, kun sitä ollaan taas uudistamassa.

Hallitus haluaa, että ylioppilastutkinnossa mitataan nykyistä paremmin oppilaan yleissivistystä, tiedonhankintataitoa ja kykyä arvioida tiedon pätevyyttä. Halu kertoo siitä, että hallitus ei tunne nykyistä koetta. Herrojen hallituksessa ja OKM:ssä kannattaisi lukea artikkelikokoelma Lukiolaisten äidinkieli. Suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoiden tekstimaisemat ja kirjoitustaitojen arviointi (toimittaneet Anneli Kauppinen, Hanna Lehti-Eklund, Henna Makkonen-Craig, Riitta Juvonen, 2011). Siinä osoitetaan, että vuonna 2007 uudistettu äidinkielen koe mittaa monipuolisesti tietoja, taitoja, yleissivistystä ja ns. kypsyyttä (eli suhteellisuudentajua ja tiedon arviointia).

Luonnollisen kaltaiseen tiedon hankinnan ja käytön arviointiin päästäisiin parhaiten sellaisessa kokeessa, jossa kokelaalla olisi käytettävissään kaikki haluamansa lähdekirjallisuus ja Internet. Sellaiseen taas ei ole resursseja.

Alan ymmärtää, miksi päättäjiä sanotaan päättäjiksi: he nimenomaan päättävät, vailla riittävää tietoa, asiantuntijoista piittaamatta, seurauksista välittämättä. Ei taitaisi tulla kiitettävää arvosanaa nykyisessä äidinkielen kokeessa.


Palaa otsikoihin | 18 puheenvuoroa

13.2.2012 21.36
Vihainen opettaja
Nopeasti tekemällä ei synny kuin sutta ja sekundaa.
14.2.2012 8.21
Yleis- ja erikoissivistynyt
Millä mitalla mittaatte
Ihmettelenpä kovasti, miten voi mitata sitä, mittaako jokin koe yleissivistystä. Ihmettelyni kohdistuu sekä artikkelikokoelmaan että opetusministeriön vaatimuksiin. (Muuten, päättäjille tällaisella foorumilla esitetty kehotus lukea jokin artikkelikokoelma vaikuttaa hiukan naiivilta. Eivät todelliset päättäjät lue kuin Ilta-Sanomia, heillä on avustajat, jotka lukevat vaikeat asiat heidän puolestaan.)

Jos joku uskoo voivansa mitata yleissivistystä, hän parhaimmillaankin mittaa vain sitä, miten hyvin joku tietää samoja asioita kuin hän itse. Sen mittaaminen, miten jokin koe muka mittaa yleissivistystä, on mikäli mahdollista vieläkin subjektiivisempaa.

"Yleissivistys" on pelkkä iskusana, kun se esitetään koulutukseen kohdistuvana vaatimuksena. Kannattaa raaputtaa pintaa ja katsoa, mitä sen varjolla kulloinkin vaaditaan.

Kypsyyden mittaaminen on vielä absurdimpaa. Kerro minulle, miten haluat mitata ihmisten kypsyyttä, niin minä kerron sinulle, miten haluat hallita ihmisiä.

Sivistystä (yleis- ja erikoissivistystä) palvelisi tässä asiassa eniten se, että ylioppilastutkinto lakkautettaisiin. Silloin lukiossa voisi edes jossain määrin keskittyä sivistymiseen eikä tutkintoon valmistautumiseen.

Ylioppilastutkinto rakennettiin alkujaan yliopiston (Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston) pääsykokeeksi. Jotkin oppilaitokset vielä ottavat sen jossain määrin huomioon valinnoissaan, mutta on kyseenalaista, onko tästä mitään hyötyä. Ainakaan suhteessa ylioppilastutkinnon taloudellisiin ja henkisiin kustannuksiin.

Ylioppilasjuhlat ovat tärkeitä, mutta niiden tilalle voitaisiin varmaan kehittää jokin muu, tasa-arvoisempi aikuistumisriitti.
15.2.2012 16.40
pasi i j
Kypsyyden mittaamisen olen itse työssäni mieltänyt ajattelukyvyn mittaamiseksi, eli kyllä epäkypsä ja kypsä mieli tuottavat aivan erilaisia ajatus- ja tekstirakennelmia. Päättäjät eivät tunnu olevan täysin kypsiä tekemään päätöksiään, siinä määrin taustalla loistaa poissaolollaan selkeä ajattelu, itsekriittisyys, perustelujen punnitseminen ja sekä nykytilanteen että tavoitteiden selkeäjärkinen ja tietoon perustuva arviointi.
21.2.2012 18.00
Erkki Lyytikäinen
Mitä Säätytalossa tapahtui?
Minut on petetty pystyyn.

Kun ministerit, kansanedustajat, puoluejohtajat, poliittiset ja epäpoliittiset avustajat ynnä muut keväällä jahnasivat viikkosotalla Säätytalossa, luulin, että siellä käydään keskustelua kansakunnan tulevaisuudesta ja puhutaan politiikkaa. Kaikkea vielä.

Nyt on käynyt ilmi, että siellä on ollut aikaa jaaritella kaiken maailman pikkuseikoista, kuten ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeesta, josta jaarittelijoilla ei ole ollut minkäänlaista käsitystä. Eivät he liioin Säätytalo-hekumassaan ole vaivautuneet ottamaan asiasta selvää. Puistattavaa.

Ei hallitusohjelmiin saa kaiken maailman asioita kirjoitella. Yksi liuska pitäisi riittää. Siinä sanotaan, otetaanko rikkailta ja annetaan köyhille vai päinvastoin. Muu on arkipäivän politiikkaa, josta sitten jahnattakoon hallitustyön edetessä.
22.2.2012 22.22
Koskela
Erkki Lyytikäiselle
Niin, perin oudolta kuulostaa, että Säätytalon yössä joku on saanut päähänsä uudistaa äidinkielen kokeen.

Tietoa nykyisestä kokeesta "neuvottelijoilla" ei ole ollut, joten lienee ollut helppoa sopia sen "uudistamisesta".

Nykyinen hallitus taitaa tehdä uudistamisten ennätyksen, niin aktiivisesti ja asiantuntijoista piittaamatta se toimii.

Kiitän Erkki Lyytikäistä kommentista. Tiedän sanotun Lyytikäisen olevan kokeneen kielimien ja ylioppilastutkintolautakunna pitkäaikaisen sensorin. Opetusministeri Jukka Gustafsson ja hänen erityisavustajansa Aleksi Kaleniuksen olisi sopinut kysyä ajantasaista neuvoa vaikkapa juuri Lyytikäiseltä.
26.2.2012 21.04
Nopsanen
Koskela ja Lyytikäinen, pääsisittekö valtalehteen tai kuvaratioon?
Erkki ja Lasse, yrittäkää saada äänenne kuuluviin HS:ssa tai televiisiossa, sillä ratiota nykyään niin harva kuuntelee - minäkin sitä Kultakuumetta anoppilan kahesta rätisevästä laitteesta. Olin kyllä aika hämmästynyt, kun äitinkielen kokeesta ei puhuttu oikeastaan mittään.

Ja vielä hämmentyneempi olen kaiken asiantuntemuksen välinpitämättömästä ohittamisesta tässä uuistusjupakassa.

Olen ollut taustavaikuttajana ja yritän saa´a kollegojeni kanssa ääntä kuuluviin yleisönosastossa. Tulkaa tai menkää tekin metiaan huutelemaan - ei täällä varmaan ketään ainakaan ketään ministeriön immeistä käy lukemassa teijän jutteluita.
27.2.2012 9.21
Koskela
Nopsaselle
Juu, yritetään. Ja kyllä tämä meidän kybervastarintakin aika hyvin on toiminut...
2.3.2012 15.33
Erkki (eka)
Pieni kielioppiasia
Sopiiko, että tässä yhteydessä otan esille erään kielioppiasian? Kyse on ns. referatiivirakenteen (referatiivisen lauseenvastikkeen, partisiippirakenteen) predikatiivin muodosta.

Seuraavat vaihtoehdot ovat kumpikin ”oikein”, mutta kysyn, kumman niistä blogin lukijat asettaisivat etusijalle:

A. Tiedän sanotun Lyytikäisen olevan kokeneen kielimiehen ja ylioppilastutkintolautakunnan pitkäaikaisen sensorin.
B. Tiedän sanotun Lyytikäisen olevan kokenut kielimies ja ylioppilastutkintolautakunnan pitkäaikainen sensori.

Arvoisat vastaukset tälle palstalle. Kiitos!
2.3.2012 19.07
Koskela
Erkki (ekalle)
Juu, äänestyksessä varmaan voittaa vaihtoehto B. Sellainen on kielenpuhujien kielikorvan suuntautumisvaihtoehto nykyjänsä.

Briljeerasin tuolla fundamentalistisella muotoilulla.
4.3.2012 20.49
Grammaatikko
Lauseenvastikkeet hyllylle
”Erkki (eka)” kysyi mielipiteitä predikatiivin sijasta tapauksessa, joka selvästi viittaa täällä olleeseen lauseeseen ”Tiedän sanotun Lyytikäisen olevan kokeneen kielimien ja ylioppilastutkintolautakunna pitkäaikaisen sensorin.”

Aiemmin suositeltu päätteellisyys tuntuu jo selvästi vanhahtavalta. Päätteettömyys lienee nykyisten suositustenkin mukainen.

Mutta miksi luoda tällaisia ongelmia? Kouluissa on vuosikymmenten ajan opetettu lauseenvastikkeiden käytön olevan erityisen hienoa ja tyylikästä. Yhteinen kansa ei ole oppinut käyttämään niitä ainakaan oikein, eikä tilanne todellakaan ole parantunut peruskoulun myötä. Olisi jo aika panna lauseenvastikkeet hyllylle, otettaviksi käyttöön hyvin harkitusti jos lainkaan.

Selvällä suomella sanottuna asia olisi ollut: ”Tiedän, että Lyytikäinen on kokenut kielimies ja ylioppilastutkintolautakunnan pitkäaikainen sensori.”
5.3.2012 7.24
Laura Kataja
Lauseenvastike
Erkille (eka): Minusta jälkimmäinen on parempi. Ensimmäinen kuulostaa vanhanaikaiselta ja on tyylillisesti raskas kun genetiivit seuraavat toisiaan. Peräkkäisissä genetiiveisä on vielä periaatteessa sekin ongelma, että joutuu miettimään ovatko sanat rinnasteisia vai ketjussa. Tässä se on semanttisesti selvää, enkä näin aamutuimaan jaksa alkaa miettiä sopivaa esimerkkiä, mutta lauseen jäsentäminen on silti hitaampaa.
5.3.2012 13.14
L
Erkille
Jos joku käyttää ammuvainaan aikuista muotoilua tyylikeinona, kannattaako sen etusijuudesta verrattuna nykykieliseen muotoon nyt äänestyttää? Jokainen tietää kumpi muoto on nykykäytännön mukainen ja kumpi vanhanaikainen.

Sitävastoin nyt kiinnostaisi tietää, ovatko tällä palstalla esiintyvät Erkit sama henkilö vai kaksi eri ihmistä. (Mehän tiedämme, että netissä on helppo esiintyä eri nimimerkeillä, vaikka olisi koira, vai miten se meni?)
5.3.2012 14.58
William K
Lauseenvastikeoppia
Valitsisin vaihtoehdon A: Tiedän sanotun Lyytikäisen olevan kokeneen kielimiehen ja ylioppilastutkintolautakunnan pitkäaikaisen sensorin. Se edustaa vanhaa, vakaata suomea. Tiedän kyllä, että perusmuotoinen B on yleistymässä, mutta se vaikuttaa turhan nöpöltä. Itse tosin muotoilisin hiukan tiiviimmin: Tiedän Lyytikäisen kokeneeksi kielimieheksi ja ylioppilastutkintolautakunnan pitkäaikaiseksi sensoriksi.
5.3.2012 15.16
Erkki (eka)
L:lle
Enpä ole varma, kannattiko äänestyttää, mutta minusta asia kannatti ottaa esille, kun sentään ollaan Kotimaisten kielten keskuksen blogipalstalla.

Kyllä täällä on esiintynyt vähintään kaksi eri Erkkiä. Lisäsin tuon ”ekan” nimimerkkini perään, kun mielestäni olin ensimmäisenä esiintynyt täällä Erkkinä.

Mutta itse asiasta. Tietääköhän jokainen, kumpi mainituista predikatiivin muodoista on nykykäytännön mukainen ja kumpi vanhanaikainen? Ainakin eräs vanhan käytännön sisäistänyt professori palautti taannoin vastaavan muodon entiselleen tekstissään, vaikka olin kielentarkastajana muuttanut sen nykykäytännön mukaiseksi.
5.3.2012 16.38
Laura Kataja
Ammuvainaa
Nimimerkille L: Onko tuo "ammuvainaan aikuinen" jossakin päin käytössä sanontana (lauseyhteyden perusteella merkityksessä "ikivanha")? Minä tunnen vain sanonnat "aataminaikuinen" ja "Elias-kuninkaan aikuinen" tässä merkityksessä ja sanan "ammuvainaa" olen kuullut ilmauksessa "ammuvainaan nuotilla" (väärin laulamisesta).
5.3.2012 18.22
Koskela
Tukevasti sivuraiteella
Tuntuu tämä keskustelu olevn tukevasti sivuraiteella.

Eikö OKM:n aikeesta ole mitään sanottavaa?
6.3.2012 10.35
L
Typerät päätökset eivät selvästikään kiinnosta meitä yhtä paljon kuin kieli, jolla niitä kommentoidaan!

Mitä "ammuvainaan aikuiseen" tulee, en tiedä onko se jossain päin käytössä sanontana. Itse kyllä käytän sitä silloin, kun tulee puhe ammuvainaan aikuisista asioista.
6.3.2012 22.04
Veneestä pudonnut eno
Siis mistä sivuraiteilla?
Koskela valittaa että ollaan sivuraiteilla. No missä piti olla? Ei tässä ole missään vaiheessa sanottu, mistä vaatimuksesta on kyse, ei viitattu ministerin lausuntoon tms.

Kun Googlasin sanoilla OKM ylioppilastutkinto, tulosten kärjessä oli mm. opetusministerin puhe vuodelta 2004. Ilmeisesti uusia vaatimuksia tai suunnitelmia ei ole tiedotettu ainakaan kovin selvästi ja näkyvästi.

Joten kun kritisoidaan tai haukutaan tai kauhistellaan jotain, olisi hyvä sanoa, _mihin_ moitteet kohdistuvat. URL olis kiva, tai sitten muu viite jolla pääsee lukemaan, mitä kritiikin kohde oikeastaan on sanonut tai tehnyt.