Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Lasse Koskela. Kuva: Kotuksen arkisto.

Lasse Koskela toimi kirjallisuudentutkijana ja kriitikkona. Hän kirjoitti useita kirjoja kielen ja kirjallisuuden alalta.


rss Lasse Koskela

6.2.2013 19.54

Peluhousut bussissa?

Ylioppilaslehden tutkivat journalistit kävivät kakkaamassa housuunsa Helsingin ja Turun väliä ajavassa onnikassa.

Kakkaura meillä on alussa ja lopussa. Vauvoina kakkaamme vaippoihimme, ja niin tehnemme myös vanhoina. Jos vaippoja ei ole, koska ne on semanttisistä syistä (par. vaipparahojen loppumisen vuoksi) korvattu tippasuojilla, kakkaamme tippasuojiin, joita helsinkiläiset vanhukset jo nyt kuivattelevat patterien päällä.

Ylioppilaslehden tutkivat journalistit jatkoivat kakkauraansa ns. keskeltä. Silläkin tavalla kai voi innovatiivisesti edistää maamme kansainvälistä kilpailukykyä.

Kuka voisi sanoa Ylioppilaslehden tutkiville journalisteille milloin pelut pieniä on?

Pelut olivat agraariyhteiskunnassa kaikille tuttuja. Lehmien kuivikkeina käytettiin pieniksi hakattuja kuusenhavuja eli peluja. Peluja hakkaamaan laitettiin yleensä kansainvälistä kilpailukykyämme vajaarajoitteisesti (juku, uusi sana – tai par: tehokkuusvajeisesti) edustavia henkilöitä, esimerkiksi tenavia ja vanhuksia. Se, joka heidän työnohjaajanaan toimi, saattoi sanoa, milloin pelut ovat riittävän pieniksi hakattuja.

Peluhousu tarkoittaa siis henkilöä, jolla on housuissaan kuivikkeita. Ylioppilaslehden toimittajat eivät olleet peluhousuja, sillä raporttinsa mukaan heillä ei ollut kuivikkeita eli nyk. vaippoja (tai vielä nyk. tippasuojia).

”Mitä ylioppilaat tänään, sitä kansa huomenna”, sanotaan. Taitaa tulla kusiset ajat meille julkisia kulkuneuvoja käyttäville.

Päälle päätteeksi menevät vanhat sitaattisanonnat uusiksi.

Ennen: ”Vartoos saatana kun päästään Uotilan suoralle, niin minä lasken niin että on paskanen vana taivaalla.”

Nyt: ”Vartoos saatana kun mää pääsen Ylioppilaslehden toimittajaksi, niin minä lasken niin että on paskanen vana Turun moottoritiellä.”

Että aina sitä vaan tapahtuu kehitystä ton paskantamisenkin suhteen.


Palaa otsikoihin | 11 puheenvuoroa | Keskustele

7.2.2013 7.40
Kehitys kehittyy
Analyysia
Mikähän seuraavista on oudointa?

Opiskelijat kirjoittavat paskajutun Ylioppilaslehteen.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja vetää julkisesti herneen nenäänsä siitä.

Kirjallisuudentutkija ja kriitikko kirjoittaa asiasta analyysin Kotuksen blogiin.
7.2.2013 8.57
Lasse Koskela
Kehitys kehittyylle
No minä siinä vähän valaisin erään murresanan eli pelun semantiikkaa. Että semmonen kansanvalistuksellinen tavoite.
7.2.2013 10.47
Erkki (eka)
Vajaarajoitteinen
Eikö vajaarajoitteinen olisi sellainen, jonka rajoitteisuus olisi vaajata (vrt. vajaaälyinen)? Silloinhan vajaarajoitteinen henkilö edustaisi mitä parhaiten kansainvälistä kilpailukykyämme.
7.2.2013 11.57
Savolainen
Aina oppii jotain uutta
Kyllä tuosta kakkajutusta on jo kaikenlaisissa asemissa olevat erilaisissa tyylilajeissa kirjoitelleet, joten eiköhän sinne yksi jokunen kirjallisuudentutkijakin mahdu. - Sanataiteen puolesta parhaita asiasta lausuttuja on mielestäni tähän mennessä ollut bussifirman edustajan lakoninen pohdinta: "Käsittääkseni tässä on lähtökohtaisesti kyse terveistä ihmisistä".

Tuo pelujen pienuuden oikea merkitys oli itselleni outo. Se kun ei kuulu kotiseutuni murteeseen, ja kun olen sitä kuullut samantapaisena äijien korttipöytälauseena kuin "pottu nokkiin", "ristillistä oli Tiina-vainaan elämä" ja "kolme kirvestä", olen pitänyt sitä murremuotona peli- sanasta.

7.2.2013 17.16
Lasse Koskela
Erkki (ekalle)
Juu, vajaarajoitteinen tarkoittaa sitä, että on rajoitteista vajaa. Jätin tuon vahingossa keksimäni termin kumminkin näkyviin, kun sillä voi olla käyttöä.

Ne pelun hakkaajat taas olivat usein "paittitaitoisia" - ts. jotain taitoa paitsi.
7.2.2013 19.01
Erkki (eka)
Koskelalle
Termillä "vajaarajoitteinen" näkyy olevan jo käyttöä. Googlen hakutuloksia:

"Tämä luku täyttyy kun otetaan huomioon kaikki työttömät ,työttömyyseläkeläiset, putkilaiset ,hömppäkurssilaiset,tai muuten vajaarajoitteiset."

"Tuntuu siltä, että nämä vajaarajoitteiset älynväläykset tulevat aina samalta suunnalta."

Noissa termi ei kuitenkaan tarkoittane sitä, että on rajoitteista vajaa. Mutta mitä ne sitten tarkoittavat, siinäpä kysymys!
8.2.2013 13.06
Urpu
Älyvapaata
Voi hyvänen aika. Vajaaälyinen = ei ihan sataprosenttisen älykäs. Mikä on eri asia, kuin kaikesta älystä vapaa. Johtakaa siitä.
8.2.2013 15.08
Erkki (eka)
Urpulle
Kuka ja missä on väittänyt, että vajaaälyinen olisi kaikesta älystä vapaa eli älytön?
8.2.2013 16.44
Urpu
Ekalle
Eli: aivan saman logiikan mukaan vajaarajoitteinen = ei sataprosenttisesti rajoitteinen. Mutta jotain uupuu.

Nyt minulta loppui rautalanka.

9.2.2013 15.17
Lasse Koskela
Vajaasta ja vajeisuudesta
Niin. Älyvapaa kai on (kaikesta) älystä vapaa.

Älyrajoitteinen on vähemmän älykäs kuin ihminen yleensä.

Vajaaälyinen kaiketi on älykkyysosamäärältään alle satasen ihminen - ei se kyllä aina estä häntä menestymästä.

Ex analogia: ns. varttihullu on oikeuskielessä alentuneesti syyntakeinen ja saa neljännestä pienemmän tuomion. Toisaalta hän kai on hulluusrajoitteinen tai hulluvajaa kun ei ole täysin hullu eli syyntakeeton (joka joutuu tai pääsee vankilan sijasta sairaalaan).

Olen viime aikoina seurustellut bordercollie Oskun kanssa. Fiksu koira. Ei ole fiksuusrajoitteinen. Ymmärtää puhetta enemmän kuin monet ministerit.

Ja nyt lähden lapioimaan. Autoni persuuksien edessä on puoli metriä lumettomuusvajetta eli lunta.

11.2.2013 10.53
Erkki (eka)
Apua Reinikaiselta
Mitenkäs menikään se huono vitsi, jota mm. sketsihahmo konstaapeli Reinikainen aikoinaan torvensi? Kyse oli psykiatrin lausunnosta, jossa todettiin, että jos henkilöllä X on joskus ollut jotain vikaa älyssään, niin nyt hän on siitä täysin vapaa.