Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Lasse Koskela. Kuva: Kotuksen arkisto.

Lasse Koskela toimi kirjallisuudentutkijana ja kriitikkona. Hän kirjoitti useita kirjoja kielen ja kirjallisuuden alalta.


rss Lasse Koskela

9.2.2012 20.20

Minä, kieli ja kielenkäyttö

Kieli muuttuu hitaasti, kielenkäyttö muotien vuoksi hiukan nopeammin - entä minä ja ärsyyntyvä kielikorvani?

Kieli muuttuu aina ja koko ajan. Ns. kielenmuutokset ovat kyllä niin hitaita, että ymmärtäisimme Agricolaa melko hyvin jos sattuisimme samaan kapakkaan.

Kielenkäyttö muuttuu paljon nopeammin. Muotisanoja tulee ja menee. Jotkut niistä ärsyttävät, kuten ”pitkässä juoksussa”. Tekee mieli sarkastiseen tapaan kehittää sille jatkoa: ”pikajuoksussa”, ”estejuoksussa" ja ”maastojuoksussa”.

Ja sitten kielenkäytössä on käyttöpaikkansa. Puhekielessä voi olla suurtakin variaatiota, eikä se hätkäytä. Kirjoitettu yleiskieli eli kirjakieli sallii vähemmän variaatiota; kestää yleensä aika kauan ennen kuin puhekielinen sana alkaa tuntua luontevalta kirjoitetussa kielessä. Vieläkin vaikkapa ”kuski” ja ”naama” näyttävät minusta puhekielisiltä, jos niitä käytetään kirjoitetussa yleiskielessä.

Vanhemmiten minulle näkyy tulevan ns. skitsoja: jokin sana tai ilmaisu ärsyttää. Semmoisia ovat ”hieman”, ”juurikaan”, ”missään nimessä”, toistuva ”edes”, ”lähiaikoina” merkityksessä ”viime aikoina”. Entä ilmaisu ”he menivät läheiseen puistoon”. Ihan syvältä. Po. ”he menivät puistoon”. ”Läheinen” voi olla ihminen, koira taikka muu eläin tms.

Vaikka ei kai näitä kannata selitellä. Että jokin ärsyttää.

Niin me muutumme – kieli, kielenkäyttö ja minä. Keskimmäinen meistä kai nopeimmin. Näiden kolmen muuttujan keskinäisisä suhteissa riitttää pohdittavaa. Että siis haasteellista, kuten nykyään typerästi toistellaan.


Palaa otsikoihin | 15 puheenvuoroa

10.2.2012 12.37
Urpu
Ajatuksia pitkästä tähtäimestä
Minulle tuli tällainen ns. frenia blogin luettuani, että onhan "läheinen" myös laatusana ja tarkoittaa lähellä olevaa. Siitä voi muodostaa komparatiivin ja superlatiivinkin: lähenen, läheisempi, läheisin. Että en ihan noin ankarasti tuomitsisi läheiseen puistoon menijöitä.

Tietenkin läheinen voi olla myös ihminen, koira tai muu eläin. Vrt. "Läheiseni haukahtelee öisin".

Kielen, mielen ja kielenkäytön keskinäinen muuttumistahti on kyllä kiintoisa ilmiö, johon liittyy toden totta paljon arjen haastetta: Mitä esimerkiksi saattaakaan tarkoittaa ihminen, joka vastaa johonkin toteamukseeni ilahtuneena, että "juurikin!"? Juuri vähän aikaa sitten nimittäin yksi vastasi noin.




10.2.2012 21.08
Suvaitsevainen
Jos ärsyttää, pitääkö ärsyttää muita?
Jos jotakuta ärsyttää sanan ”läheinen” käyttö siinä merkityksessä (’lähellä oleva’), joka sillä on ollut iät ja ajat (ks. vaikka Nykysuomen sanakirja), niin olisikohan parasta vaikka tiuskia itsekseen tai hyppiä tasajalkaa?

Ehkä se ei olisi fiksua, mutta kuitenkin fiksumpaa kuin ruveta ”kirjallisuudentutkijana ja kriitikkona” ja ”tietoasiantuntijana” tuomitsemaan sanoja ja kielenkäyttäjiä.

Ja jos jopa sana ”hieman” ärsyttää niin paljon, että on pakko kirjoittaa siitä julkisuuteen, niin olisiko tarvetta jo vihanhallintaan?

P.S. Sanaan ”riitttää” kuuluu vain yksi t-kirjain. Pitäisiköhän ärsyyntyä siitä, että kirjallisuudentutkija ja kriitikko ei viitsi tarkistaa tekstejään oikolukuohjelmalla, eikä blogin toimittajakaan.
10.2.2012 23.04
Ville E.
Läheinen
Hmm. "Läheinen" saa jo Nykysuomen sanakirjassa adjektiivista käyttöä, eikä sitä tuomita mitenkään. Toisaalta: minkäs ihminen ärtymykselleen voi.
13.2.2012 9.51
Koskela
Ed. johdosta
Tarkoitukseni oli ihmetellä sitä ilmiötä, että jotkin sanat alkavat ärsyttää. En minä vaadi muita käyttämään kieltä mieltymuysteni mukaan.

Että menkää minun puolestani läheiseen baariin juurikin tarkoituksessa hieman keskustella asioista ja niiden tulevaisuudesta pitkässä juoksussa.
13.2.2012 19.41
Urpu
En tullut baarissa hullua hurskaammaksi!
14.2.2012 16.53
William K
Kaikki juoksee
Blogisti Koskelaa on taas kerran ärsyttänyt sanonta "pitkässä juoksussa", jota hän irvailee muoti-ilmaukseksi. Hän ei saa siitä irti tai ei halua saada irti muuta kuin juoksun, jota hän sitten jatkaa "sarkastisesti" eri juoksulajeilla. Eivät ne ole sarkasmeja vaan pelkkää sananvääntelyä.

Taustana on toki englannin run, jolla on paljon merkityksiä. Ihmisen juoksu on siitä kapea käännös. Sen tajusivat lännen mainarit, jotka lainasivat sanan fingliskaansa: runnata (runnari, runnoo) 'tehdä, toimia, yrittää'. "Se on kova runnaamhan", voidaan yritteliäästä ihmisestä sanoa. Toisesta taas: "Se runnah mettiä" 'harjoitti metsäbisnestä'. In the long runin käännös voisi siis yhtä hyvin olla: pitkään toimimalla, pitkään yrittämällä.

Palataan silti juoksuun, sillä silloin sanonnalla on tosi pitkä ja komea historia. Luonnossa juoksee näet muukin kuin ihminen tai eläin, vaikkapa joki. Antiikin filosofin Herakleitos Hämärän sanotaan kerran jokirannassa istuessaan ja virtaa katsellessaan lausahtaneen: Panta rhei 'kaikki virtaa, kaikki juoksee'; pysyvää maailmassa on alituinen muutos. Tämän kaksi ja puoli tuhatta vuotta vanhan muuttuvuusfilosofian tunnuslauseen toisinto on "pitkässä juoksussa". Harvalla muoti-ilmauksella on yhtä ylväs tausta.
14.2.2012 19.16
Koskela
William K:lle
Kuules nyt. Sanonta "pitkässä juoksussa" on pelkästään typerä käännös englannin ilmauksesta "in the long run". Se on nyt sitten käännetty tollei.

Englanninkielinen tarkoittaa tuolla suunnilleen "ajan mittaan" tms.

William K:n kaltainen sivustynyt ihminen voi toki etsiä pelkälle käännösmokalle filosofisia taustoja. Etsivä löytää, ja jos supliikkia riittää, voi puolustella melkein mitä tahansa millä tahansa.

Pitkässä juoksussa on kääntäjän moka.
MOT
14.2.2012 23.13
Urpu
pidemmällä aikavälillä poimin rusinat pullasta
"Pitkässä juoksussa" on ammattitaidottoman kääntäjän tai kenen tahansa englantia taitamattoman maallikon tai toimittajan moka.

Samaa luokkaa kuin "kerätä kirsikat kakusta" etc etc etc...
16.2.2012 16.07
Leila
Itseäni ärsyttää kovasti tämä itse. Sitä on saanut lukea väsyksiin asti viime aikoina. Lähiaikoina onneksi vältyn sen lukemiselta, sillä pidän paussin.
17.2.2012 12.00
pekka välieurooppa
otetaan pitkät
olen ihan samaa mieltä edellisten kanssa että käännös on harvinaisen typerä, mutta se on ilmiö minkä näkee aika usein: mitä tyhmempi käännös, sitä enemmän se saa suosiota, onkohan se jokin paradoksaalisen reaktion kirous vai halutaanko sillä ärsyttää tai saada huomiota?
kaipa suomen kieleen paremmin sopii ajan mittaan tai ajan kuluessa.
22.2.2012 11.05
pekka välieurooppa
italialaisperäiset sanat
ajateltavissa oleva ja jo osittain nähty skenaario suomen lehdistössä:kaksi pappakalloa ja yksi kikolo astelivat läheiseen pitseriaan ottamaan annokset spakettia, paikalla oli myös lauma papparatsoja, jotka tietysti häisitsivät italiaanoja.
minua pännii näiden sanojen kirjoitusasut suomen nykykielessä, siinä kun ei ilmeisesti pidetä enää mitään rajoja, jokainen voi väsätä minkälaisen kirjoituksen vain: iltapäivälehdistössä vielä tuon jotenkin ymmärrän mutta kun hesarikin eilen kirjoitti pitseriasta, alkoivat sulakkeet sulaa.
22.2.2012 13.25
Pläsipää
Maakko ja kikuli
Mikseivät Pekka Välieuroopan proput palaneet jo silloin kun Kielitoimiston sanakirjaan hyväksyttiin kelvollisiksi yleiskielen muodoiksi pitsa ja pitseria? Turha on sanakirjansa lukenutta lehtilästä asiasta moittia. Paparazzo taas on saman sanakirjan mukaan suomeksi salakuvaaja ja gigolo rattopoika. Eikö näitä sanoja sopisi käyttää? Gigolo ei tosin aina ole niin poikanenkaan -- sille olisi tarjona sattuva väännös: ei kikolo vaan kikuli. Ihan niin kuin machosta syntyi aikanaan maakko ja machomiehestä maakkomies.
22.2.2012 15.07
Urpu
Puhalla heti herne pois nenästä, Pekka! "Pizzeria" on suomeksi pitseria. Sehän lausutaankin ihan suomalaisittain, paino ensimmäisellä tavulle ja lyhyellä i:llä.

Onhan meillä myös taksi, paradoksi ja reaktio. Katso vaikka omasta edellisestä kommentistasi! Et kirjoittanut paradoxicaalinen etkä reaction (tai vielä parempaa: paradossaalinen ja reazione)!
22.2.2012 16.50
pekka välieurooppa
gigolit ja papagallot
joo, joo, mutku suomeen on myös hyväksytty (AINAKIN sanomalehtien kirjoitusasuun) papparazzi yksikköön ja monikossa sen voi lukea päivittäin muodossa papparazzit, joku rajahan johonkin pitäisi vetää, siis tässä tapauksessa korrekti muoto olisi papparazzo ja papparazzot, mutta mikään lehti ei näitä muotoja tunne.
toinen asia on sitten kääntää sanat; rattopoikahan on hieno, jospa pitsasta (en muuten tiennyt että muoto on VIRALLISESTI hyväsytty) tehtäisiin "laakee vehnäpaistos lisukkeilla" tai jotain sellaista ja spaghetista "pitkää suuhun imettävää
ohutta vehnäkortta".
mielestäni olisi hienoa kunnioittaa koko maailmaan ympättyjä alkuperäissanoja niiden ominaisnimillä tai sitten kääntää tarkoitushakuisesti, siis joko tai eikä mitään surkeita välimuotoja joita kukaan ei ymmärrä. onhan saunakin kaikissa kielissä sauna eikä mikään soona tai suuna.
22.2.2012 17.25
pekka välieurooppa
paradoksaalinen reaktio
Urpu, myönnän alistuneena kyvyttömyyteni; olisi tosiaan ym sanojen asemesta pitänyt kirjoittaa "näennäinen, ristiriitainen, vastamerkityksellinen vaikutus", mutta kun ei aina tajua.