Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Lasse Koskela. Kuva: Kotuksen arkisto.

Lasse Koskela toimi kirjallisuudentutkijana ja kriitikkona. Hän kirjoitti useita kirjoja kielen ja kirjallisuuden alalta.


rss Lasse Koskela

31.3.2014 13.56

Lyhyt epikriisi

Indikaatiot MEV2T

58 v. helsinkiläinen mies, tulee hoitoon jouduttuaan kirjoittamaan Kotus-blogiin. Yleistila hyvä, kotoisin Pohjois-Hämeestä.

Puhelias, parta harmaantunut. Ylilyhyt svaavokaali vastaten Kettusen murrekarttaa Pohjois-Hämeen osalta. Ällä Kettusesta vähän poiketen lievästi koronaalistunut, liudentumisesta ei merkkejä. Ärrä ennen etistä dentaaliklusiilia, puolivokaalia ja etuvokaalia yksitäryinen, mikä sopii vähän Tamperetta venyttäen myös pohjoishämäläiseen statukseen eikä siis irratiivista.

Palpaatiossa havaitaan, että kieltosana pudonnut sporadisesti kieltolauseista ja tullut kompensoiduksi aggressiivilla. Artikulaatiobaasis lievästi etinen mutta ei eteläpohjalaisesti patologinen. Intonaatio kuulonvaraisesti vitaalinen ja hyvä.

Tuottaa pyydettäessä ässiä viisi, sibilanttidiffuusio erinomainen, distinktiokyky hyvä. Sibilanttien artikulaatiobaasis laajahko ja vaihteleva, ei kuitenkaan suhua eikä vihlontaa.

Erikoista: Pystyy pyydettäessä tuottamaan frikolateraalin. Osaa vaihtaa kajettoa. Tekee pyydettäessä myös uvulaarisen tremulantin. Haluaa laulaa Piafia.

Lausumatuottaminen balt. ja germ. lainakirosanojen katkomaa, mutta havainnollista ja vivahteikasta. Viesti välittyy. Yliopistohallinnosta puhuttaessa kirosanojen frekvenssi nousee ad 26 / 100 sanaa/min. Laskee siirryttäessä puhumaan koirista.

Leksikko laaja, paljossa pohjoishämäläisen dialektin värittämää mutta ei häiritsevästi. Pannaan merkille p.häm. justaan. Toisinaan käyttää käsittämättömiä murre(?)sanoja, joista konsultaatio etymologien, tarv. myös leksikografien kanssa.

Tt-kokeessa hyvä tuotto 2750 merkkiä ml. välilyönnit / 10 min. Virkerakenteet kunnossa, samoin välimerkit ja sananvalinta. Poikkeamat normeista tietoisia.

Suivaantuessaan aspiroi spirantit ja etistää dentaalikusiileja, käyttää voimakkaita suom.ugrilaisia imperatiiveja (suksikaa), affektiiviisia balt. lainakirosanoja ja emotionaalisesti latautuneita germaanisperäisiä genitaalisubstantiiveja.

Tallennetaan. Suljetaan. Lähetetään Kotus-blogiin. Konsultaatio tri V. Heikkisen kanssa. Jatko blogikeskustelussa.

Korjaus 1.4.2014: Yksitavuinen muutettu yksitäryiseksi.


Palaa otsikoihin | 21 puheenvuoroa

31.3.2014 16.09
Timo
Monosyllabinen tremulantti?
Kaiketi ei ole tarkoitettu "yksitavuinen ärrä" vaan yksitäryinen? Yksitavuinen r voisi olla sama kuin esimerkiksi indoeuropeistiikasta tuttu syllabinen r. Muuten luulen ymmärtäneen koko epikriisin, vaikken ole päivääkään lääketiedettä lukenut. Qualis medicus pereo!
31.3.2014 17.06
Lasse Koskela
Timolle
Mea culpa!

Olet kirotun oikeassa! Tarkoitan tietysti yksitäryistä ärrää. Ja syllabisuudessakin lienet oikeassa.

Kuinka saatoin noin erehtyä mieliaiheessani!

Jumaa! Lääketieteessä joku olisi tuommoisen virheen vuoksi jo patologin potilaana.

Mitä syvin pahoitteluni virheestäni, joka myönnetään.

Lienet ymmärtänyt aivan oikein, vaikka ei siihen lääketiedettä tarvitakaan, enemmänkin fonetiikkaa, josta olin kovin kiinnostunut muinoisina aikoina, jolloin fonetiikkaa vielä suomen kielen opiskelun yhteydessä vakavasti opiskeltiiin ja sitä opetti viehkolla vaalealla hiusraidalla varustettu A. Lieko.

31.3.2014 20.05
IPA times
Bilabiaalinen avulsiivi sulle, Koskela!
31.3.2014 22.45
Linda Franca
Tykkää
Mut tästä puuttuu se peukku mitä klikata...
1.4.2014 6.02
Vesa
Status?
Mielenkiintoinen ja hauska, mutta olisiko tämä kuitenkin enemmän nykytilan kuvaus kuin hoitopalaute?
1.4.2014 10.49
Jaana-Stiina
Hahaa!
Olisi halunnut minäkin peukuttaa!
1.4.2014 11.02
Lasse Koskela
IPA timesille

Suloinen kiitos bilabiaalisesta avulsiivista!
1.4.2014 11.08
Lasse Koskela
Virheestäni
Minua häiritsee kovasti, että tulin sanoneeksi ärrää yksitavuiseksi. Voisiko tri Heikkinen korjata yksitavuisen yksitäryiseksi?
1.4.2014 11.47
pekka välieurooppa
halvalla pannaan
tosi suussa sulavaa tekstiä vaikkei näin medisiinarina kaikkea tajuakaan, kirjoittajalla on fantasiaa ja kekseliäs kieli.
yksi juttu jäi askarruttamaan: mikä indikaatio on MEV2T?
1.4.2014 12.17
Lasse Koskela
pekka välieuroopalle
Joo, tuo imaisu "Indikaatiot MEV2T" on todellakin harhaanjohtaja eikä sinällään tarkoita paljon mitään paitsi Meilahden sairaalan osastoa V2T. Se on kyllä alku ihan oikeasta potilaskertomuksesta, mutta sen jatkona ovat sitten ne indikaatiot. Näytti vain niin ytimekkäältä ingressiksi, etten malttanut olla käyttämättä. Muilta osin teksti kyllä joka kohdassaan tarkoittaa jotakin järjellistä.
1.4.2014 16.18
Kirjaudu ulos
On tainnut nyt lääkäri Koskela nauttia liikaa tekstitaitoja, kun jäänyt diagnoosi päälle?
1.4.2014 17.09
Lasse Koskela
Keskustelusta
Tämän keskustelujonon paras oivallus (?) lienee kyllä nimimerkki IBA timesin bilabiaalinen avulsiivi. Se tosin voi generoida ekstralingvistisiä fantasmeja oraali- et alii frontaaleille.
2.4.2014 0.10
Erkki (eka)
Entä muljeeraus?
Epikriisin mukaan hoidettavalla ei ollut merkkejä liudentumisesta mutta tämä pystyi pyydettäessä tuottamaan mm. frikolateraalin ja uvulaarisen tremulantin. Lukijassa herää kysymys, osaisiko kyseinen henkilö pohjoishämäläisestä murretaustastaan huolimatta myös liudentaa eli palataalistaa – muljeerata – dentaaleja esimerkiksi sanojen oli, meni, koti ja vesi itämurteiden mukaisessa ääntämyksessä.
2.4.2014 9.25
Lasse Koskela
Erkki (ekalle)
Kyllä se 58 v. mies osaa tarvittaessa muljeerauksenkin, ei tosin aivan natiivipuhujan veroisesti.

Mutta nyt kun tuli itämurteista puhe: Mikä se olikaan se ilmiö, että esim. t takaistuu (palataalistuu?) eräissä itämurteissa? Tai siis kuulosta melkein d:ltä. Kuuluu hyvin esimerkiksi sanassa "kota" tuolla Kermäen tienoilla. Häiritsee kun en muista.
2.4.2014 9.52
Laura Kataja
Koskelalle taka-T:stä
Nimeä en ilmiölle osaa sanoa, mutta mieleen tuli äitimuorin anekdootti jostakin (muinoisesta legendaarisesta) biokemian tms. proffasta (seuraavassa D tuon palataallisen t:n merkkinä): "ODeDaan puDki, joka on DoisesDa pääsDä kaDki, siis koepuDki, ja sitten vain huljuDeDaan ja huljuDeDaan."

(kun kuulostelen mielessäni, niin tuossa kahdentuneena sanassa "sitten", t ääntyy yleiskielen mukaan).
2.4.2014 10.07
Lasse Koskela
Laura Katajalle
Do diin!

Kun en itse muistanut, ei auttanut kuin kilauttaa karismaattis-legendaariselle murremiehelle Jaakko Yli-Paavolalle.

Ja heti selkis. Kyse on kakuminaalisesta t:stä. Kakumen on hammasvalli. Ja kun t on dentaalinen niin tämä puheenaoleva äänne ääntyykin hammasvallia vasten.

Kuulee sitä kakuminaalisuutta muuallakin kuin Heinäveden suunnalla. Nimittäin Kummelissa: Do dii!
2.4.2014 11.51
Jyrki
kvadrilabiaalinen avulsiivi
sellainen voi joskus syntyä, lemmekkäästi
2.4.2014 19.02
Erkki (eka)
Avulsiivista vielä vähäsen
Kun ei ole fonetiikka ominta osaamisaluettani, piti katsoa tuota avulsiivia Wiikistä (Fonetiikan perusteet 1981) ja Wikipediasta. Avulsiivit ovat siis naksautus- eli maiskausäänteitä.

Niitä esiintyy lähinnä Afrikassa, mutta meillä Suomessakin saatetaan ilmaista suudelmaa ”muiskauttamalla” huulia, jolloin on kyseessä bilabiaalinen avulsiivi.

Tämä bilabiaalinen avulsiivi ilahduttaa blogistia, kun sitä hänelle tarjotaan. Ketäpä ei ilahduttaisi. Mutta komennetaanhan hevosiakin usein maiskutusta muistuttavilla äänillä...
2.4.2014 19.52
Lasse Koskela
Erkki (ekalle)
Niin. Olin toki tietoinen siitä, että avulsiivia käytetään myös hevosta käskettäessä, mutta tuudittauduin kumminkin ihmisläheisempään aspektiin.

Olen minäkin poikavuosinani ohjastanut hevosta muun muassa avulsiivin avuin. Melko omapäinen hevonen meidän Pilkkumme kyllä oli. Ei häntä aina huvittanut totella. (Tulipa muuten monitulkintainen virke tuosta...)

Kerrankin tämä Pilkku päätti kesken heinänteon lähteä kotiin. Minä istuin haravakoneen päällä enkä ehtinyt reagoida kun Pilkku ylitti puisen sillan.

Se silta lähti sitten mukaan muutaman metrin verran, kunnes valjaat ratkesivat.

Muuan muassa yllä kuvatun tapauksen vuoksi minua ärsyttää ...tana aivan sikana sanonta "helppoa kuin heinänteko".

Se mitään helppoa ole... Ei ainakan keskenkasvusen näkövinkkelistä. Raskasta työtä ja aina saa pelätä sadetta. Sopii mennä itte heinäntekoon semmosten jokka sanoo että helppoa kuin heinänteko.

Kyllä jämpti on niin.
3.4.2014 11.01
Erkki (eka)
Koskelalle
Minä vietin poikana kesiä tätieni isännöimässä mummolassa. Hevosena siellä oli iso musta ruuna Poku. Se oli laiskanpulska työhevonen mutta tiukan paikan tullen sinnikäs vetäjä, kun piti kiskoa rekipelillä vaikkapa niittokonetta tiettömän taipaleen päähän suoniitylle.

Pokua käskettiin eteenpäin paitsi avulsiivilla myös ilmauksilla ”Soh, soh!” ja ”Ooja, siitä vuan!”. Pakki saatiin päälle komennolla ”Ptruu, takasin!”. Kun tuli kahvitunnin aika ja pihasta huikattiin kutsuhuuto, Poku löi jarrut päälle sillä siunaamalla olipa meneillään mikä työvaihe hyvänsä.

Ei heinänteko minustakaan helppoa ollut. Keskenkasvuisten tehtävänä oli haravointi käsipelillä ja vähän isompana myös heinien nostaminen hangoilla seipäille kuivumaan. Pellon päästä katsottuna niitetty luoko näytti pitkältä kuin nälkävuosi. Nyt niillä pelloilla kasvaa sankka metsä eikä pihassa ole enää Pokun talliakaan.
3.4.2014 14.37
muallikko isolta kirkolta
Kermäin t
Kermäin t on "Doroppalan (Toroppalan) murretta" ja on vahvasti paikkuntalaisten puheessa kuultavissa. Itä-Suomesta kotoisin oleva näyttelijähän toi ilmaisun kansan tietoisuuteen muutama vuosi sitten lauantai-illan viihdeohjelmassa.