Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Lasse Koskela. Kuva: Kotuksen arkisto.

Lasse Koskela toimi kirjallisuudentutkijana ja kriitikkona. Hän kirjoitti useita kirjoja kielen ja kirjallisuuden alalta.


rss Lasse Koskela

17.8.2010 16.33

Kriitikon toinen, täydennetty urputus

Urputin suomentajalle ja kirjailijalle. Sain kriittistä palautetta.

Titia Schuurman kirjoitti: ”Hyvä Lasse Koskela, miksi urputat kahdesta ensimmäisestä aiheesta suomentajalle? Jospa kirjailijakin on puhunut lohkolämmittimestä ja haulikosta, joka muuttuukin kivääriksi?” 

Mitäpä moisesta kinata, katsotaan miten asiat ovat. 

Ensimmäinen urputus: ”[- -] ja kysyi, voisiko Erika pysäköidä BMW:nsä heidän pihalleen vierailunsa ajaksi. Ilman muuta. Heillä oli kahden auton talli, jossa oli tilaa ja lisäksi lohkolämmitin.” 

Alkukielinen teksti: ”[- - ] och frågade, om Erika kunde parkera sin BMW hos dem under besöket. Det var inga problem. De hade gott om plats i duppelgaraget och kunde dessutom erbjuda motorvärmare.” 

Kirjailija puhuu siis moottorinlämmittimestä. Niitä on muunkinlaisia kuin lohkolämmittimiä. Moottorinlämmitin on siten laajempi termi kuin lohkolämmitin, joka kyllä lienee moottorinlämmittimistä yleisin. Suomennoksesta tulee omituinen.  

Toinen urputus: ”Yhden sekunnin ajan, yhden jähmettyneen silmänräpäyksen ajan Cecilia Vanger oli katsellut isäänsä ja veljeään ja tajunnut yhtäkkiä, että hänellä oli ladattu haulikko kädessään. Hän oli sulkenut silmänsä. Sillä hetkellä ainoa vaihtoehto olisi ollut kohottaa kivääri ja ampua kumpikin piippu tyhjäksi.” 

Alkukielinen teksti: ”Det hade funnits en sekund, ett fruset ögonblick, då Cecilia Vanger hade betraktat sin far och sin bror och plötsligt varit medveten om att hon hade ett laddat hagelgevär i sin hand. Hon hade blundat. Det var i det ögonblicket det enda alternativet till att lyfta geväret och avlossa båda piporna.” 

Puuttumatta nyansseihin kyseessä on siis hagelgevär eli haulikko. Ruotsiksi kirjoittaessa sopii aseen toistuessa jättää yhdyssanan alkuosa pois ja kirjoittaa vain kivääri. Merkitys pysyy samana. Suomeksikin vastaava menettely on mahdollinen. Esimerkiksi: ”Hän tunsi rynnäkkökiväärin turvallisen painon ollaan ja hivautti kiväärin hihnasta lonkalle.” Mutta jos suomentaja orjallisesti suomentaa niin kuin Larssonin suomentaja on tehnyt, merkitys muuttuu toiseksi ja haulikosta tulee kivääri. 

Kolmas urputus: ”Hänellä tuskin olisi mahdollisuuksia Wennerströmiä vastaan, mutta voitto ei tulisi ilmaiseksi.”  

Alkukielinen teksti: ”Han kanske var chanslös mot Wennerström, men kriget skulle bli kostsamt.” ”Sota” on siis muuttunut suomentajan koneessa ”voitoksi”. Larssoninkaan muotoilu ei ole aivan claritas-kirkas, mutta ajatus on aivan tolkullinen – samaan perustuu Suomen maanpuolustusdoktriini. 

Urputukseni kirjailijalle, Stieg Larssonille, on aivan aiheellinen. Hän tosiaan puhuu polttoöljystä. Moka saattaa olla vielä pahempi, sillä asiayhteydestä päätellen kyse voi olla ns. raskaasta polttoöljystä. Se taas pitää lämmittää noin sata-asteiseksi, ennen kuin se syttyy – eikä paineettomassa tilassa helposti silloinkaan.

Yllä olevaan viitaten katson, että urputukseni menivät oikeisiin osoitteisiin. 


Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro

17.8.2010 18.50
Erkki
Auton lämmityksestä
Tuskinpa siellä kahden auton tallissa oli sellaista moottorinlämmitintä, jonka olisi voinut kytkeä satunnaiseen autoon. Mutta arvatenkin siellä oli pistorasia, johon olisi voinut työntää auton oman lämmittimen johdon, joko lohkolämmittimen tai säteilylämmittimen. Viimeksi mainittu lienee uusissa autoissa yleisempi, joskin se on tehoton. Lisäksi on auton omalla polttoaineella toimivia lämmittimiä, kuten Webasto. Mutta se siitä.