Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Lasse Koskela. Kuva: Kotuksen arkisto.

Lasse Koskela toimi kirjallisuudentutkijana ja kriitikkona. Hän kirjoitti useita kirjoja kielen ja kirjallisuuden alalta.


rss Lasse Koskela

1.9.2009 10.45

Johdatusta kontekstiin, osa 1

Kielessä on paljon ilmiöitä, joita voi pitää epäloogisina. Useimmiten epäloogisuus aiheutuu metaforisuudesta tai metonyymisyydestä eikä aiheuta väärinymmärryksen vaaraa. Toisenlaistakin epäloogisuutta on. Mutta konteksti auttaa aina?

Tuskin kukaan ihmettelee, kun sanomme panevamme kengät jalkaan, vaikka tarkkaan ottaen panemme jalat kenkiin. Hiukan etsimällä voi löytää vielä omituisempiakin ilmaisujaksoja: ”Pokerissa veto voi tuottaa käden, jota sanotaan väriksi, vaikka kyseessä oikeastaan on maa.” ”Sökössä taas veto voi tuottaa käden, jota sanotaan neljän väriksi, vaikka se on oikeastaan neljän maa.”

Vedosta tulee siis käsi joka on väri, vaikka oikeastaan maa. Sökössä ja pokerissa tästä monikerroksisesta metaforisuudesta ei kuitenkaan synny ymmärtämisvaikeuksia; se on saletti.

Sitten on toisenlaista epäloogisuutta. ”Poliisi on huolissaan liikenneturvallisuudesta”, luen sanomalehdestä. ”Maailman suurin ongelma on puhdas vesi”, kirjoittaa kokelas äidinkielen kokeessa. Ilta-Sanomat uutisoi kadonneesta Stalin-kissasta: ”Omistaja epäilee kissan tulevan toimeen omillaan, sillä se on ollut sisäkissana koko ikänsä.”

Pitäisikö poliisin ruveta palkitsemaan ylinopeutta ajavia, jos kerran poliisi on huolissaan liikenneturvallisuudesta; kaaharithan vähentävät liikenneturvallisuutta? Puhdas vesi ei taida kauan olla maailman suurin ongelma, mehän likaamme vettä koko ajan parasta mahdollista vauhtia. Stalin-kissaa voinee vain onnitella siitä, että se ei ole tottunut ulkona olemiseen.

Näissä lehdistä poimimissani esimerkeissä on kyse erilaisesta epäloogisuudesta kuin kenkä- tai pokeriesimerkeissä. Yhteistä kaikille tapauksille on kuitenkin se, että konteksti auttaa lukijaa tulkitsemaan viestin oikein. Konteksti auttaa aina? Kyllä useimmiten. Mutta vaikeuksiakin voi tulla, jos tarjolla on useita konteksteja.

Suomen kielen puhujien muodostamaa kieliyhteisöä on pidetty melko yhtenäisenä. Monesti yhtenäisyyttä tosin on korostettu häivyttämällä ”sopimattomat” kontekstit kuulumattomiin. Konteksti syntyy etupäässä kielen ulkopuolella. Meilläpäin Hämeessä olivat sekä punaiset että valkoiset yhtä mieltä siitä, että vuoden 1918 sodassa oli kyse kapinasta. Kummallakin osapuolella oli vankka konteksti, joka määräsi ”kapinalle” kaksi täysin erilaista merkitystä.

Nostamalla näkyviin uusia konteksteja voidaan tuottaa uusia merkityksiä. Ensi kerralla kerron teille, miten viikset ja rinnat riippuvat kontekstista.


Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa

Ei puheenvuoroja