Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Lasse Koskela. Kuva: Kotuksen arkisto.

Lasse Koskela toimi kirjallisuudentutkijana ja kriitikkona. Hän kirjoitti useita kirjoja kielen ja kirjallisuuden alalta.


rss Lasse Koskela

19.1.2010 18.30

Jo muinaiset roomalaiset, osa 2.

Eräällä keskustelupalstalla muuan ope esitti YTL:n äikänkokeeseen tehtävää ”Tarkastele Embo-vessapaperirullan kuvioiden suhdetta nykykirjallisuuteen metafiktiivisestä näkökulmasta. Embohan on yksi Suomen johtavista vessapaperimerkeistä.” Mää kirjotin.

Embolla pyyhkii hyvin – mutta antiikkisen yksipuolisesti

Antiikin aikana kirjallisuuden käsite oli laajempi kuin nykyään. Kirjallisuus eriytyi genreiksi vasta uudella ajalla. Kyse oli modernisaatiolle tyypillisestä eriytymiskehityksestä, joka muun ohella tuotti myös sen genren, jota me sanomme kaunokirjallisuudeksi.

Paperin kehitys on kulkenut samoja teitä kuin kirjallisuudessa nähty eriytyminen. Aluksi puhuttiin siis vain paperista, vaikka sitä lieneekin ollut monenlaista. Vasta hitaasti alkoi syntyjä erilaisia paperilaatuja, joilla oli oma funktionsa. Näin syntyi myös vessapaperi, jonka kehitykseen tosin esimerkiksi Neuvostoliitossa tuli pitkä keskeytys. Syyksi on arveltu neuvostokirjallisuuden virallista ideologista suuntausta, jota kutsutaan sosialistiseksi realismiksi.

Metafiktiivisyyttä pidetään usein nimenomaan postmodernin ajan kirjallisuuden ilmiönä. Historiallisesti katsoen asia näyttää toiselta. Metafiktiivisyys on ikivanha sanataiteen piirre. Sen häivyttäminen on itse asiassa vasta realismin ajan kirjallisuudessa dominantiksi noussut ilmiö.

Nykykirjallisuudessa tavattava metafiktiivisyys on tarkkaan ottaen siis realismin aikana vakiintuneen koodin purkamista ja samalla paluuta jo antiikista juontuvaan traditioon. On palattu jälleen käytäntöön, jossa kaunokirjallinen teos ilmaisee tietoisuutensa fiktiivisyydestään.

Emboa määrittää sen genre: kääremuovissaan olevan tekstin avulla se tunnustautuu genreltään vessapaperiksi. Tässä mielessä Embo siis on metafiktiivinen paperi. Kuvioiden laita on toisin. Embon molemmilla puolilla on samanlainen kuviointi, jossa toistuvat klotoidikaaria muistuttavat, ympyrää lähenevät kuviot. Mutta pulmaksi nousee kuvioinnin molemminpuolisuus.

Mikäli Embo olisi täydesti metafiktiivinen paperi, myös sen kuvioiden luulisi määräytyvän sen mukaan, mikä funktio paperin puolella on. Paperin toinen puolihan joutuu kosketuksiin käden kanssa, toinen ns. intiimialueiden. Itsestään tietoisessa vessapaperissa olettaisi siis eri puolien kuvioiden olevan erilaisia, funktionsa mukaan. Näin ei kuitenkaan Embossa ole.

Juuri kuviointi on se Embon piirre, joka erottaa sen metafiktiivisestä nykykirjallisuudesta. Muistettakoon kuitenkin, ettei suinkaan kaikki nykykirjallisuus ole metafiktiivistä. Myös Embon kaltaista, fiktiivisyytensä peittävää kaunokirjallisuutta kirjoitetaan edelleenkin. 

Lasse Koskela, Virtain lukio


Palaa otsikoihin | 14 puheenvuoroa | Keskustele

21.1.2010 16.55
samooja
arvostelu
Eximian antaisin (vaikka en ihan kaikkea käsittänytkään)
21.1.2010 22.38
Samoojalle
Hm
Entäs perustelut?

Minusta se a) täyttää tehtävänannnon erinomaisesti, b) osoittaa aiheen edellyttämää asiantuntemusta, c) osoittaa kokelaan hallitsevan kirjakielen normit.

21.1.2010 23.49
kokelas Koskela
Tarvitsemme sensorin
Tässä kai nyt tarvittais ensteks opettajan arvostelu. Se ei käy, kun opettajani Teuvo Saavalainen on kuollut.

Kääntynemme siis ylioppilastutkintolautakunnan puoleen. Että saadan pistemäärä "YTL:n arvostelun mukaan".

Jospa pyydän prof. Leinoa arvostelijaksi?

Niin, sensorithan antavat pisteitä. Arvosanoista päättää YTL.
27.1.2010 23.22
Kokelas Koskela
Horioppia!
Missä ne sensorit luuhaa? Dead line painaa päälle! Vaikka en kyllä ole saanut vielä opettajankaan suorittamaa arvostelua.
28.1.2010 14.19
Kielipuoli-Koskelan fani
Sensorit panivat päänsä pusikkoon. Tulenpa siis hätiin ja sanon maallikon auktoriteetilla, että Embosta kehkeytyi kokelas Koskelalle ällän paperi. Lidlin paprut on muuten toiselta puolen struktuurittomia, ts. asiallisen sileitä. Rekommenderas!
28.1.2010 15.20
Vesa Heikkinen
Ehkäpä Koskela jättäisi hetkeksi Virtain lukion kasvatin roolinsa ja pukeutuisi laajalti kunnioitetun sensorin pukuunsa? Miten siis sensori Koskela itte arvioi tekelettään suhteessa YTL:n ohjeistuksiin yms.?
29.1.2010 10.47
Kokelas Koskela
Open arvio


Jaaha, sain sitten erään toisen keskustelupalstan kautta opettajan arvion aineestani: täydet 60 pistettä! Toihan on nyk. maksimipistemäärä. Ja open arvion myötä astuvat voimaan YTL:n määräykset ja ohjeet siitä, millä tavoin sensorin on otettava huomioon open arvio ja millä ehdoin sitä voi muuttaa (ks. tarkemmin Kakkos- ja kolmossensorin käyttö).

Onnellisena
Lasse Koskela
Virtain lukio
3 B
29.1.2010 12.04
Kokelas Koskela
Fanilleni ja Heikkiselle
Tervehdin fanijoukkojani! Tai siis sitä yhtä, Sinua, joka fanikseni olet
ilmoittautunut.

Nyt seuraa mainos: Kielipuolen päiväkirjaa pidetään Ylen Radio Suomessa jälleen kesäkuun
alusta ruveten. Kielenkäyttäjiä askarruttavat eksistentiaaliset kysymykset
saavat auktorisoidun ja joviaalin ratkaisun, koskivatpa ne
maailmapolitiikan artkipäivää, lähikaupan tarjouksia, yhdys sanoja,
pilkunpaikkaa, olemisen yleistä keveyttä tai universumin rakennetta.
Valimistaudumme parhaillaan jaksoon "Maailma - sen rakenne ja kehitys".

Sallan dosentille eli Heikkiselle sanoisin, että olen tilannut arvion
aineestani fil. tri., sensori Kotilaiselta.

Vaikka onhan toi mun aineeni vähän yksipuolinen. Se käsittelee Embon
kuviointia vain ns. ennen sen funktionaalista käyttöä. Ns. sen jälkeen
kuvio tietenkin on toisenlainen. Jaa, mutta silloin kuvio ei ole genretyypillinen vaan
yksinomaan reseptiosta riippuvainen; siis tollee niinku kuvion
konkretisaatio Embon käyttäjän käden ja intiimialueen likeisestä
transaktiosta. Että ehkä yksipuolinen käsittelyni oli sittenkin
universaali genren struktuurianalyysi, jonka ei tarvitsekaan ottaa huomioon
yksilöllisiä interpretaatioita.

Nöyränä (muotisana!, kiitos fantastisen Kataisen!) odotan YTL:n arviota.

Laudaturin ihanassa toivossa

Lasse Koskela
Virtain lukio
3 B
1.2.2010 15.18
Anonyymi apusensori
Tuomio
Heti ensin olisi huomautettava ylioppilastutkintolautakunnalle termistön monimutkaisuudesta. Tuoreiden tutkimusten mukaan kokelaitten oikeusmurha on vaarassa, mikäli heiltä vaaditaan Wikipedia-tason ylittävää termistöä. Tässä tapauksessa ongelmia aiheuttaa termi metafiktiivinen, jota mainittu tietolähde ei tunne ja joka näin ollen saattaa aiheuttaa päänvaivaa kokelaalle (ja sensorille).

Ja sitten itse arviointiin. Ensin muutama hajahavainto:

* Kokelas on saanut näennäisen järjettömästä aiheesta suhteellisen paljon irti. Kyseessähän on toki monivuotinen tärppiaihe, joten ei ole ihme, että Embon kuviointia osataan kuvailla osuvasti.

* Kokelas hallitsee terminologian poikkeuksellisen suvereenisti. Ajoittain voisi jopa kuvitella, että kyseessä on aineopintotason yliopisto-opiskelija!

* Essee on rakennettu taitavasti. Alkupuolen kappaleet eivät tosin liity toisiinsa järin hyvin, mutta loppu pelastaa paljon. Argumentoinnin tasolla jotkin väitteet jäävät vähälle perustelulle eikä esimerkkejäkään anneta viljalti. Lukijaa jää esimerkiksi mietityttämään, mistä ”ns.” intiimialueista kokelas puhuu.

* Otsikko on oivaltava, mutta sen yhteys itse tekstiin on kyseenalainen: Embonhan todetaan tekstissä, aivan oikein ja yleisen käsityksen mukaisesti, olevan kaksipuolista eikä yksipuolista, kuten otsikossa sanotaan.

Ja sitten pisteet:

Kieltämättä hieman hankala arvioitava. Toisaalta teksti osoittaa ihan kiitettävästi kykyä omaan ajatteluun, jolla perusteella voisi ajatella jopa 50 pisteen ylitystä. Toisaalta jopa 20 pisteen kriteereissä on kohta ”ajattelu ei nouse abstraktille tasolle”. Tässä mietin lähinnä sitä, että Embon kuviointia käsitellään tässä vain ja ainoastaan konkreettisena ilmiönä. Laitetaan ihan kiusallaan 40. Sittenhän tarvitaan kakkossensori.

Jälkilisäys: Arvosanasta voidaan vielä neuvotella ennen käräjäoikeutta.
1.2.2010 16.21
Kokelas Koskela
Anonyymille sensorille
Opettajan arvostelun mukaan suoritukseni on 60 pisteen arvoinen. Anonyymin sensorin arvostelun mukaan se on 40 pisteen arvoinen.

Tarvitaan siis kakkossensori. Jään odottamaan hänen pistemääräänsä.

Ja ilmoitan vielä, että olen valmis pyytämään tarkistusarvostelua, koska isoäitinikin mielestä (siis jos hän eläisi) aineeni on täysien pisteiden arvoinen.
1.2.2010 18.53
Käry kävi
Anonyymille sensorille
Anonyymi sensori kirjoitti, että kokelaiden "oikeusmurha on vaarassa"! Onpas paljastava lipsahdus: on siis vaarana, että normaali oikeusmurha ei tapahdukaan!

Perustan kansanliikkeen "Koskelalle laudatur ja sensorille häkkiä".

Juuri tuommoisia sensorit ovat kun norsunluutornissaan ovat. Ei ne ymmärrä kokelaan kokemuspiiriä. Taitaa olla norsunluutornista niin pitkä matka intiimialueille, että ne ovat jääneet tuntemattomiksi...

Kuten Koskelakin sanoo, hänen isoäitivainaansakin (kumpi vain niistä: Hilma Koskela tai Siviä Raivio) olisivat olleet täysien pisteiden kannalla, jos eläisivät.

Näin abeja kohdellaan. Minä kantelen tästä oikeuskanslerille, eduskunnan oikeusasiamiehelle, EY-tuomioistuimeen ja Juvan kuntaan!
3.2.2010 10.57
Kokelas Koskela
Kakkossensorin arvio tuli

Terve, anonyymi sensori. Olen saanut kakkossensorin arvion aineestani: 60 pistettä.

Hän tosin luki version, jonka otsikko on "Embolla pyyhkii hyvin".
3.2.2010 22.11
Anonyymi apusensori
Epäilyttävää
Hetkinen hetkinen. Mistä lähtien kokelas on ilmoitellut (apu)sensoreille muiden sensoreiden pisteet? Joku tässä kyllä nyt haiskahtaa...

Jos näin mennään, niin minä sain juuri kuulla kolmossensorin pisteet. Enkä kerrokaan niitä täällä, sillä nehän ovat julkisia vasta myöhään keväällä. Hihi.
4.2.2010 10.41
Kokelas Koskela
Anonyymille

Selvä! Tuohon tyydyn - ja annan koulumaailmalle mallia siitä, miten lakeja, asetuksia sekä YTL:n antamia määräyksiä ja ohjeita murkumatta noudatetaan.

Silti vieläkin laudaturin ihanassa toivossa

Kokelas Koskela