Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Lasse Koskela. Kuva: Kotuksen arkisto.

Lasse Koskela toimi kirjallisuudentutkijana ja kriitikkona. Hän kirjoitti useita kirjoja kielen ja kirjallisuuden alalta.


rss Lasse Koskela

15.4.2011 17.01

Jääkiekkomme ja Maamme

Kävin kahdessa jääkiekko-ottelussa. Kummassakin esiintyi aluksi laulaja, joka ei osannut laulaa Maamme-laulua oikein.

Tästä on varmaan kirjoitettu aiemminkin, mutta eipä näytä menneen perille. Miten pitäisi laulaa Maamme-laulun toinen säe ”soi, sana kultainen!”?  Tämä suomennos on Paavo Cajanderin; se tosin perustuu paljossa Julius Krohnin suomennokseen.

Otto Manninen suomennoksena toinen säe näyttää tällaiselta: ”soi, sana kallis, soi!” Uusin Maamme-laulun suomennos on Juhani Lindholmin. Hänen versionsa kuuluu näin: ”soi, sana kaunoinen!”

Näissä suomennoksissa verbistä ”soida” käytetään imperatiivia eli käskymuotoa. Sitä korostavat verbin jälkeen laitettu pilkku sekä säkeen lopun huutomerkki. Runebergin alkuperäisessä tekstissä on samoin selvä imperatiivi: Ljud högt, o dyra ord!

Maamme-laulun toinen säe siis kuuluisi laulaa niin, että imperatiivi kuuluu: ”sois sana kultainen”, ei siis ”soi sana kultainen”. Meinaan kun se ei vielä Runebergin aikana soi mutta olis paree että kohrakkoin rupeis soimaan.

HIFK:lla on nyt kaksi voittoa Bluesista. Vähintään kaksi ottelua on siten tiedossa. Saatan olla vielä katsomossa. Toivon kuulevani Maamme-laulun asianmukaisesti laulettuna. Tämä toive koskee myös Lilli Paasikiveä.


Palaa otsikoihin | 8 puheenvuoroa

15.4.2011 23.35
Erkki
Puheen ja laulun ero?
Tuttu juttu. Kun lausutaan imperatiivia ”Soi!”, silloin on paljon vartijana vokaalin edellä glottaaliklusiili (äänihuulten sulkeutuminen) [soi' 'aina] tai konsonantin edellä rajageminaatio [sois_sana].

Mutta miten tuo sääntö pelittänee laulaessa? Siitäpä olisi kiva kuulla lauluntuntijoiden mielipiteitä. Muuttuuko esimerkiksi rytmi jotenkin sopimattomaksi, jos rajageminaatio lauletaan niin kuin se puhutaan?

Toinen juttu on sitten se, että jäännöslopuke ja rajageminaatio on kaiketi muotoryhmittäin heikkenevä ja eräistä murteista jo puuttuva piirre, joskin imperatiivissa se on ainakin yleiskielisessä ääntämyksessä yhä vahva.
16.4.2011 10.21
Urpu
Jos olisin viisas, ymmärtäisin konditionaalin ja imperatiivin eron.
16.4.2011 21.40
Kielimies
Amerikasta matkittu mauttomuus
Maamme-laulun esittäminen moisissa kaljanhuuruisissa "viihdetapahtumissa" on Maamme-laulun halventamista. Etenkin kun laulu esitetään joka ikisen loppuottelun aluksi.

Toinen rapakon takaa matkittu kiekkokummajainen on viimetalvisen Talviklassikon suoraan englannista käännetty nimi. Miten jokin tapahtuma voi olla klassikko jo syntyessään? NHL:n Winter Classic -nimen "classic" viitannee vanhan ajan ulkoilmakiekkoiluun eli klassiseen jääkiekkoon. Sen sijaan "klassikko" kuulostaa tässä mielessä (ja joka tapauksessa) väärältä ystävältä.
18.4.2011 9.26
Koskela
Kielimiehelle
Olen ihan samaa mieltä. Hämmästyin aika tavalla, kun havaitsin, että Maamme toisaan lauletaan jokaisen loppuottelun alussa.

On niissä otteluissa muttakin ihmeteltävä, kuten vähäpukeiset nuoret tytöt vääntelemässä itseään katsomon portaikossa.
28.4.2011 21.51
Annake
Maamme-laulu kaakkoismurteiselle
Olen kotoisin Kaakkois-Suomesta ja jäännöslopuke ei pääsääntöisesti kuulu omimpaan puhekieleeni. Niinpä Maamme-laulukin on opittu laulamaan kirjoittajan mukaan "väärin" jo lapsesta asti. Itse olen kuitenkin (kaiketi) tulkinnut ko. soi-verbin imperatiiviksi, omassa puheessa ero vain ei kuulu.

Mitä mieltä olette, jos Kotka-Lappeenranta-akselilla lauletaan Maamme-laulua, saako silloin laulaa "soi, sana kultainen" ilman rajageminaatiota?
28.4.2011 22.39
Erkki
Saa soida
Annakkeelle (vai Annakelle?): Minusta puhe ja laulu saa soida Kaakkois-Suomessa vapaasti ilman rajageminaatiotakin.

Mutta edelleen odottaisin lauluntuntijoiden näkemystä siitä, voivatko kielen prosodiset piirteet (kesto, paino, intonaatio) toteutua laulussa samalla tavalla kuin puheessa.

Miten on?
17.11.2013 16.39
Olaus
Laulun sanat ymmärrettävä
Näkemyksenäni: Laulajan tulee laulaa laulun sanat ymmärrettävästi. Klassinen tulkinta olisi kai: Soooi, (pieni tauko) saanakuultaaaineeen.
18.11.2013 19.45
Lasse Koskela
Olaukselle
Niinpä. Ymmärrettävästi. Siis siten, että käskymuoto kuuluu.