Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Lasse Koskela. Kuva: Kotuksen arkisto.

Lasse Koskela toimi kirjallisuudentutkijana ja kriitikkona. Hän kirjoitti useita kirjoja kielen ja kirjallisuuden alalta.


rss Lasse Koskela

5.5.2015 12.49

Hajahavaintoja tekstistä ja sen lukemisesta

Välillä asiat ovat teksteissä kuin huolimattoman halot, kuten meillä Pohjois-Hämeessä oli tapana sanoa.

Tekstin ja lukijan vuorovaikutus on merkillinen ja monimutkainen ilmiö. Sanomalehden otsikko Poliisi on huolissaan liikenneturvallisuudesta ei kummastuta lukijaa, vaikka se on aika outo. Eikö poliisin pitäisi olla huolissaan liikenneturvallisuuden heikkenemisestä?

Pitäisikö autoilijalukijan lähteä onnettomuuden toivossa törttöilemään liikenteeseen, jotta poliisin ei tarvitsisi olla huolissaan siitä, että liikenne sujuu turvallisesti? Lukija ei kuitenkaan takerru tuohon liikenneturvallisuusesimerkkiin, sillä lukuprosessi tavallaan korjaa ilmaisun oikeaksi.

Toisinaan taas kielisilmä takertuu tekstiin, jonka kirjoittaja on syyllistynyt ilmeiseen huolimattomuuteen. Ilta-Sanomien (27.3.2015) toimittajan mukaan F1-kuljettaja Fernando Alonso kommentoi kilpailun kulkua seuraavasti:

Ulosajon jälkeen osuttuani aitaan ja liu’uttuani sitä pitkin, suljin ensin radion, sitten katkaisin akut pääkytkimestä, ja suljin energiaa keräävän ERS-systeemin, kun näin ratahenkilökunnan tulevan kohti autoa, eivätkä he voi koskea siihen, jos virrat ovat päällä.

Alonson onnettomuudesta kertovassa virkkeessä asiat ovat kuin huolimattoman halot, kuten meillä Pohjois-Hämeessä oli tapana sanoa.

Santahaminassa on nollatoleranssi huumeiden suhteen. Apuna valvonnassa käytetään huumekoiria. Koirat ovat tutkineet eräänkin kaartinjääkärin jopa viitisen kertaa (Helsingin Sanomat 19.3.2015). Kaartinjääkäriä nuuskiminen ei ole haitannut: En melkein edes huomannut, että koirat nuuskivat.

Kielisilmäni hämmästyy ilmaisua en melkein edes. Jotenkin minusta tuntuu siltä, että melkein ei sovi kieltolauseeseen. Se kuuluu virkkeisiin, jotka kertovat niukasti myönteisestä lopputuloksesta: Melkein kompastuin. Melkein myöhästyin. Melkein kiukustuin.

Tänään (30.4.2015) kuuntelin TV1:n uutisia. Siellä joku päällikkö selosti Nepalin tilannetta. Pääkaupungissa palaillaan normaaliin elämään maanjäristyksen jälkeen, mutta distrikteille ei ole vielä päästy. Kaikille distrikteille ei ole tietäkään.

Distrikteille? Ei kertaakaan alueille, kyliin tms. Noinko englanti hiipii suomen kieleen? Pitäisikö mennä kertomaan sille kuuluisalle Pihtiputaan mummolle, että hän asuu distriktillä?


Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele

8.5.2015 22.09
Urpu
en melkein edes
Jotenkinhan sekin pitää ilmaista (mahdollisimman epäkömpelösti), että jotain oli vähällä olla tapahtumatta. En melkein (edes) huomannut virhettä = olin vähällä olla huomaamatta. Elokuva oli niin pelottava, etten melkein saanut unta koko yönä = kävi melkein niin, etten saanut unta...

En muuten melkein edes enää muistanut, että tämäkin blogi oli olemassa, kunnes törmäsin yhteen linkkiin!
13.5.2015 12.16
Leena Joki
En melkein yhtään pelkää
Kielitoimiston sanakirjan mukaan melkein-sanaa käytetään vain myönteisissä lauseyhteyksissä. Pitäisiköhän lieventää: tav. myönteisissä...? Googlaus lausekkeilla "ei melkein" ja "en melkein" tuottaa tukun osumia. Monen kirjoittajan mielen pohjalla saattaa piillä virke Tove Janssonin kirjan Vem ska trösta knyttet suomennoksesta Kuka lohduttaisi nyytiä: "en melkein yhtään pelkää nyt kun olen kiukkuinen". Miksiköhän Kirsi Kunnas on valinnut moisen rakenteen eikä esim. "en pelkää juuri lainkaan nyt kun olen kiukkuinen"? Minusta suomennos on kiehtova, ja nyytin suuhun "en melkein" -ilmaus sopii suloisesti!