Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Lasse Koskela. Kuva: Kotuksen arkisto.

Lasse Koskela toimi kirjallisuudentutkijana ja kriitikkona. Hän kirjoitti useita kirjoja kielen ja kirjallisuuden alalta.


rss Lasse Koskela

8.5.2014 14.41

Auditoitu tulevaisuusstrategia

Ostaisitko auton tyypiltä, joka ei osaa kirjoittaa?

Päivitän visiotani tulevaisuuteni suhteen: Minusta tulee kärttyisä vaari. Istun pyörätuolissa ja kommentoin tuoliani työntävän hoitajan kielenkäyttöä ärtyneeseen sävyyn.

Emmeiksi ennusteelleni riittävät havainnot siitä, miten viime kvartaalilla olen reagoinut kielikorvallani.

Ensin tämä viimeinen. Että niin kuin ”viimeiset kaksi vuotta” ja sillä tavalla. Ja sitten joku älypää äidinkielen opettaja opastaa kulttuurilehdessä, että ei pidä kirjoittaa ”viimeisen viidentoista vuoden aikana” vaan monikossa ”viimeisten viidentoista vuoden aikana”. Minunlaiseni kärttyisä (tai kärttyinen) vaari saattaisi huomauttaa, että toivottavasti ne vuodet sentään eivät olleet viimeisiä. Paremmin olisi siis kirjoittaa ”viidentoista viime vuoden aikana”. Ja kahden viime vuoden aikana. No, tämä sääntö ei ole voimassa, jos kyse on todellakin viimeisistä vuosistamme ennen maailmanloppua.

Entä piste? Radiossa talousviisaat kiistelevät, onko jokin vaje kaksi piste kahdeksan miljardia vai kolme piste kuusi miljardia. Eivät taida olla aivan vajeettomia asiantuntijoita, kun eivät tunne desimaalipilkkua. Kannattaisi katsoa lukua 2,8 tai 3,6. Siinä on noiden kahden luvun välissä pilkku, jota sanotaan desimaalipilkuksi.

Yleistä hulttiommuutta esiintyy laajasti. Rektiot horjuvat, semantiikka rapautuu kuin 1970-luvun lähiön sementti, koukeroiset muoti-ilmaukset kuljettavat puhujia ja kirjoittajia tarkoitteisiin, joita he eivät tarkoittaneet. Pomppasin sairausvuoteeltani ilmaan kuin pieruaan säikähtänyt kissa, kun kuulin radiosta veret seisauttaneen ilmaisun ”rakennuksen pitkän radan juoksun tulevaisuus”.

Kotikadullani joku kaupittelee autoaan. Sen ikkunassa on lappu, jonka mukaan kyseessä on ”hyvä kuntoinen luotto peli”. Muuan tunnettu automerkki saa sisällytettyä tekniikan alan suomalaisen aikakauslehden kokonaisen aukeaman mainoksen muutamaan virkkeeseen useita kirjoitusvirheitä. Kirjoittaa ei tuo maahantuoja osaa, mahtaako se osata huoltaa maahan tuomiaan autoja? Ostaisitko auton tyypiltä, joka ei osaa kirjoittaa?

Joo. Isossa kuvassa tarvitaan lisää käsiä, sillä aikaikkuna saattaa alkaa sulkeutumaan.

Eiväthän nämä kielenhuoltoasiat aivan yksiniitisiä ole, mutta viimeinen niitti oli se, että Mustanaamio kirjoitti sotilasarvon isolla alkukirjaimella (”Rauhoittukaa, Eversti.”). Siinä meni uskoni Mustanaamioon.

Jumankauta mua huvita kohta mikään.

Palaa otsikoihin | 8 puheenvuoroa | Keskustele

8.5.2014 15.10
Kiven nakkaaja
Entäs kielikuvatukset?
Syntilistasta taisivat unohtua onnettomat kielikuvat, joissa on tyypillisesti mennyt kaksi eri kielikuvaa ristiin tai jotain muuta pieleen.

Kenties kuitenkin sellaisiin viitattiin itseironian tyyppisesti ilmauksella ”semantiikka rapautuu kuin 1970-luvun lähiön sementti”. Siihen kai ei muuta voi sanoa kuin että onneksi 1970-luvulla rakentajat sentään tiesivät, mitä eroa on sementillä ja betonilla.
8.5.2014 22.06
Rakentaja
Riippuu tilanteesta
Kovin riippuu siitä, onko kyseessä lappu auton ikkunassa vai ihan painettu mainos.

Voisin kyllä mieluummin ostaa käytettyjen autojen kauppiaalta hyvä kuntoisen luotto pelin kuin saman auton, jonka ikkunassa olisi kieliopillisesti oikein kirjoitettu mainoslause. Kun elämänkokemukseni jotenkin sanoo, että kaveri joka ei osaa yhdys sana sääntöjä, saattaa hyvinkin tuntea autojen tekniikkaa paremmin kuin se lipevä nilkki joka on opetellut kauppatieteet ja lainkiemurat, sekä kieliopin siinä sivussa.

Vaan jos ihan lehteen asti on painettu kirjoitusvirheitä ja sellaisella tekstillä myydään uutta autoa, se on sitten eri juttu. Tuskin kauppoja syntyy.

Swiss Tony kirjoittaa ja puhuu aina kieliopillisesti oikein.
9.5.2014 2.19
oikea kielinen
No mutta ihan kiva että joku on täällä Kotuksessa huolissaan oikeakielisyydestä! Hienoa. Olen nimittäian ollut havaitsevinani sellaista meininkiä, että kenkään ei tee virheitä eikä ole väärää tapaa käyttää kieltä, on vain kielellisiä valintoja.
9.5.2014 9.51
Laura Kataja
strategisia harhanäkyjä
Kyllä tässä näyttää siltä että kielimiliisin toimisto on kiireellisesti lisätyövoiman tarpeessa. Muuten kyllä ammumme omaa oksaamme rääkätessämme jaloa äidinkieltämme.

Perustakaamme siis kielenturvajoukot. Innokas kielimiliisi ilmoittautuu palvelukseen prinssieversti Koskelalle.
9.5.2014 10.40
Lasse Koskela
Laura Katajalle

Laura, tervetuloa karskien kielipoliisien ryhmään! Kaltaisiasi taistelijoita tarvitaan aina.

Esitin kielipoliisin perustamista Kotuksen blogissa jo 2009 (Vain kielipoliisi voi pelastaa kielemme ja kulttuurimme!).

Nyt on ryhdyttävä päättäväisiin toimiin kielemme ja kulttuurimme pelastamiseksi.

Lasse Koskela
prinssieversti
kielimiliisi
9.5.2014 16.18
Erkki (eka)
Viimeiset viisitoista vuotta
Kyllähän jokaisella täysi-ikäisellä on elämässään viimeiset viisitoista vuotta, vaikka maailmanloppua ei vielä tulisikaan. Voinee vallan hyvin sanoa, että ”elämänsä viimeisten viidentoista vuoden aikana Koskela pyörätuolissa istuen kommentoi tuolia työntävän hoitajan kielenkäyttöä ärtyneeseen sävyyn”. Konteksti pitää ottaa huomioon oikeakielisyyttä arvioitaessa.

Blogissa mainittu äidinkielen opettaja varmaan oli muistuttanut siitä, että suomen kielessä yksikkömuotoisen lukusanan (viidentoista) edellä adjektiiviattribuutti on usein monikossa (viimeisten) eikä yksikössä (viimeisen). Adjektiiviattribuutin monikollisuus lukusanan edellä aiheutuu siitä, että lukusana on merkitykseltään monikollinen, vaikka se on muodoltaan yksiköllinen.

Kieliopillisesti kyse on siis kongruenssisuhteista lukusanan yhteydessä. Sanat vajaa, runsas ja täysi käyttäytyvät lukusanan määritteinä poikkeuksellisesti, mutta se on jo toinen juttu.
12.5.2014 9.40
Mili-tantti
Taistoon!
Samalla kun nyt kootaan kielimiliisijoukkoja, olisi syytä keskustella strategiasta ja taktiikasta.

Vanhaan hyvään aikaan strategia oli selvä: svetisismit suomesta pois! Tässä onkin onnistuttu aika hyvin: täydellinen poisto ei ole onnistunut, mutta uusien svetisismien hyökkäykset on torjuttu. Tärkeä merkitys on ollut aversiotekniikalla, josta käytetään nimitystä kaikille yhteinen toisen kotimaisen kielen opetus.

Ilmeisesti nyt tärkeimpiä vihollisia ovat anglismit. Onko tarkoitus taistella sissitaktiikalla mm. kirjoittamalla pisteliäitä huomautuksia anglismeista nettiin? Vai käynnistetäänkö tehokas hyökkäys ilmiön syitä ja juuria vastaan? Rakennetaanko STT:lle maailmanlaajuinen uutistoimittajaverkosto, jotta Suomessa julkaistavat ulkomaanuutiset olisivat enimmäkseen muuta kuin englannista nopeasti käännettyä newsfeediä? Annetaanko muutamia miljardeja kotimaisen tv- ja elokuvaviihteen tuottamiseen? Korvataanko Internet Suomessa Väliverkolla, joka on Internetiin yhteydessä vain hyvin valvottujen gatew...yhdyskäytävien kautta? Säädetäänkö poikkeuslailla julkaisujen ennakkotarkastus anglismien poistamiseksi?

Anglismien vastustaminen julkilausumilla ja pakinoilla on verrattavissa siihen, että panssarivaunua kohti ammutaan ilmakiväärillä. Tai huutamalla ”laukaus” ja tosi kovana päivänä ”sarja”.
12.5.2014 11.18
Lasse Koskela
Erkki (ekalle) ja Mili-tantille

Erkki (ekalle): Tottahan toki voi sanoa "viimeisten viidentoista vuoden aikana", jos kyse tosiaan on viimeisistä vuosista eikä vain viime vuosista.

Mili-tantille: Sitä minä vain, että huoliteltua suomen kieltä näkee ja kuulee nykyään perin harvoin. Olen havaitsevinani, että kielenkäyttöön suhtaudutaan välinpitämättömämmin kuin ennen. Sellainen saattaa ajan mittaan nakertaa yhteiseksi viestinnän välineeksi rakennettua kirjakieltä. Mutta ei tässä sentään suomen kirjakielen viimeisiä vuosia eletä.