Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.


Kielitoimiston kouluttajat

Riitta Hyvärinen
, Annastiina Viertiö, Minna Pyhälahti, Sari Vaula ja Elina Heikkilä työskentelevät kouluttajina Kotimaisten kielten keskuksessa. Heidän tavoitteenaan on monenlainen kielitiedon lisääminen koulutuksilla, puhelinneuvonnalla, tekstikonsultoinnilla ja lehtijutuilla.



rss Kielitoimiston kouluttaja

18.5.2011 10.35

Kääntäjiä kouluttamassa

Viime viikolla olin kouluttamassa kääntäjiä.

Kohderyhmä vähän jännittikin – fiksua väkeä, joka todennäköisesti kysyy vaikeita. Näin olikin.

Vaan eipä käy kääntäjää kateeksi: Monelle erikoistermille ei ole vakiintunutta suomenkielistä vastinetta. Huonosta alkukielestä on vaikea saada hyvää suomea. Alkukielen ja suomen rakenteet ovat erilaisia, mutta kuitenkin tekstien sisällön pitää olla sama.

Lisäksi käännöstyössä täytyy ottaa huomioon kääntämistä koskevat ohjeet ja standardit. Suomen Standardisoimisliiton SFS-oppaassa 5 (vuodelta 2009) todetaan: ”Eri kielillä olevien standardin käännösten tekstien on oltava teknisesti toisiaan vastaavia ja rakenteellisesti yhteneviä.” Erään kääntäjän tulkinnan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että sama tieto esitetään samassa kohtaa standardia sekä alkutekstissä että käännöksessä.

Ja vielä on muistettava yleiskielen vaatimukset. Pitäisi kääntää ajatus, ei sanoja. Lisäksi käännösten olisi oltava kieliasultaan selkeää asiatekstiä, mitä vaatii edellä mainittu standardikin.

Aikamoista yleiskielen normien, standardien ja erikoisalan ristivetoa, sanon minä.

Lohdullista kuitenkin on, että kurssipalautteiden perusteella koulutus oli hyödyllinen. Esimerkiksi termikäännösten pohtiminen sekä yleiskielen että standardien näkökulmasta oli monen osallistujan mielestä helpottavaa. Valmiita vastauksia ei välttämättä edes kaivattu, vaan ”mielestäni oli hyvä, että aiheet eivät olleet ’täsmälääkkeitä’ vaan sellaisia, jotka tukevat omaa ajattelua”.

Kääntäjät iloitsivat myös arkityön apuvälineistä, kuten Kielitoimiston sanakirjasta ja Sanastokeskus TSK:n Tepa-termipankista!

Minna Pyhälahti


Palaa otsikoihin | 7 puheenvuoroa | Keskustele

18.5.2011 15.22
Erkki
Kääntäjät ja suomentajat
Tässä blogissa puhutaan kääntäjistä ja Pirkko Nuolijärven blogissa 11.5. suomentajista. Onko ero siinä, että kääntäjät suomentavat lähinnä asiatekstejä ja suomentajat kääntävät kaunokirjallisuutta suomeksi?
18.5.2011 17.00
Minna Pyhälahti
Ammattinimikkeiden ero
Kurssin osallistujien ammattinimike oli kääntäjä. Kun pohditaan kääntäjän ja suomentajan eroa, tekstin tyypillä ei ole väliä. Sen sijaan kohdekieli vaikuttaa: suomentajan kohdekieli on suomi, kääntäjä taas voi kääntää esimerkiksi ranskasta ruotsiin.
18.5.2011 19.01
L
Me kieltä tavalla tai toisella kääntävät taidamme olla pikemminkin Erkin kannalla: kirjallisuuden kääntäjiä kutsutaan useinmiten suomentajiksi kun taas asiatekstien kääntäjiä lähes poikkeuksetta kääntäjiksi. Puhutun kielen kääntäjät ovat tulkkeja. Tekstityyppi vaikuttaa aika paljonkin kääntäjän/suomentajan/tulkin työnö luonteeseen ja työtapoihin.
18.5.2011 20.22
Erkki
Suomentajan tärkein avu
Turussa on tehty gradu ”Kuinka Seesam aukenee? Kuinka päästään kirjallisuuden kääntäjäksi?” (Haverinen, 2003). Tutkimuksessa selvisi, että suomentajaksi on vaikea päästä:

”Aiemmin näyttäisi suhdeverkostosta ja omasta kirjallisesta tuotannosta olleen huomattavaa apua alalle pääsyssä. - - Nykyään tuntuisi korostuvan huolella laaditun käännösnäytteen ja oman aktiivisuuden merkitys.”

”Erinomainen suomen kielen taito on tulosten perusteella kuitenkin kirjallisuuden kääntäjän tärkein avu ja suomentajaksi pääsyn edellytys.”

http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/frantra/tutkimus/gradut/2003_haverinen.html
19.5.2011 10.18
Minna Pyhälahti
Mielenkiintoista
Kiitos kommentoijille mielenkiintoisista tiedoista! Opin taas uutta.
19.5.2011 10.29
Pirkko Nuolijärvi
Lisähuomioita
Olen havainnut, että viime vuosina on ryhdytty käyttämään enemmän suomentaja-sanaa ja usein puhutaan ja kirjoitetaan juuri kaunokirjallisuuden suomentajista ja suomennoksista tai suomennetuista
teoksista. Minulla on myös se käsitys, että näin ammattikunta itsekin toivoo, koska nimessä näkyy kohdekieli ja suomentaminen tarkoittaa juuri
teoksen "kirjoittamista" suomeksi.

Kiinnostavaa on, että monien käännösohjelmien nimessä on Kääntäjä, mikä viittaa mielestäni siihen, että kyseessä onkin raakakäännös, jonka ihminen sitten muokkaa suomen kielelle tai sille kielelle, johon teksti nyt milloinkin käännetään.
1.8.2011 10.25
Jussi
Kenellä on varaa kouluttautua?
Ennen puhuttiin siitä, että kirjallisuuden kääntäjillä on huonot tulot. Nykyään asiatekstien kääntäjillä on vielä huonommat. Ei vain reaalihinnat vaan myös nimellishinnat ovat laskeneet selvästi viimeisten kolmen vuoden aikana. Ja tämä trendi jatkuu. Hyvän kuvan tilanteesta saa esimerkiksi täältä: http://www.notaatio.fi/DowebEasyCMS/?page=Artikkelit. Kun tilanne on tämä, kenellä on enää varaa kouluttautua?