Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.


Kielitoimiston kouluttajat

Riitta Hyvärinen
, Annastiina Viertiö, Minna Pyhälahti, Sari Vaula ja Elina Heikkilä työskentelevät kouluttajina Kotimaisten kielten keskuksessa. Heidän tavoitteenaan on monenlainen kielitiedon lisääminen koulutuksilla, puhelinneuvonnalla, tekstikonsultoinnilla ja lehtijutuilla.



rss Kielitoimiston kouluttaja

23.5.2011 14.49

Älä kuule mulle rupee

Verkossa on hyviä ja huonoja neuvoja sosiaaliseen mediaan.

Eräs kauneusalan yritys kirjoittaa tilapäivityksessään Facebook-sivuillaan:

”Tavoitteenamme on tulla suurimmaksi kauneusaiheiseksi Facebook-sivuksi. Tykkää sinäkin kansainvälisestä Facebook-sivusta. Voit jakaa vinkkejä kauneudenhoidosta sekä keskustella tuotteista ja toiminnasta [tuotemerkki]-fanien kanssa ympäri maailmaa. Klikkaa heti oheista linkkiä ja tykkää sivusta!”

Teksti näkyy ryhmän ”tykkääjien” seinällä, myös minun uutisvirrassani.

Ensimmäinen ajatukseni on: Entä sitten? Miksi minun pitäisi auttaa teitä tulemaan suurimmaksi sivustoksi? En halua osaksi markkinointikoneistoanne. Minkä vuoksi toimisin ilmaiseksi teidän hyväksenne?

Yritys antaa asiakkaalleen ohjeita oman markkinointinsa lähtökohdista. Asiakas ei nyt olekaan se paljon puhuttu kuningas tai kuningatar. Kolmannessa virkkeessä sentään näkökulma on asiakkaassa. Lopussa kuitenkin taas palataan organisaation hyödyttämiseen: ”Klikkaa heti oheista linkkiä ja tykkää sivusta.”

Verkossa on hyviä ja huonoja neuvoja sosiaaliseen mediaan eli someen. Esimerkkinä hyvästä ohjeesta on mielestäni oikeusministeriön katsaus Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle. PDF-dokumentin sivulla 24 todetaan seuraavaa:

”Kunnioita yhteisöjen toimintatapoja. Sosiaalisen median yksi olennaisimmista piirteistä liittyy yhteisöllisyyteen ja vuorovaikutukseen. Verkkoetiketin tuntemus on onnistuneen vuorovaikutuksen edellytys.

Ei pidä pyrkiä määräämään muita keskustelemaan juuri siitä asiasta, jota itse tai organisaatio ajaa. Keskusteluihin voi kuitenkin aina tuoda oman panoksensa tilanteeseen ja asiayhteyteen sopivalla tavalla.”

Vaikka mainittu yritys ei olekaan viranomaisorganisaatio, ohje sopii kaikille somessa toimiville. Ohjekatkelmasta näkyy harmistukseni syy – alun esimerkkipäivityksessä minua yritetään määräillä ja ohjailla liikaa.

Mitä esimerkkipäivityksessä sitten kannattaisi tehdä toisin? Sävy olisi ollut toinen, jos tekstissä olisi painotettu  mahdollisuutta keskustella muiden kanssa ja jakaa vinkkejä. Omat tavoitteet olisi kannattanut  jättää yrityksen sisäiseen viestintään.

Milloin sitten ilahdun siitä, että kuulun johonkin someryhmään? Kun ryhmästä tuntee hyötyvänsä jotenkin. Kun saa helposti tietoa vaikkapa kiinnostavasta tulevasta tapahtumasta. Kun kuulee, että mukavaan vintagekauppaan on juuri tullut uusia mekkoja.

Ja ehkäpä, vain ehkäpä, tällaisen hyödyllisen päivityksen jälkeen muistan organisaation silloin kun haluan suositella jotain organisaatiota tutulle tai ostaa uuden kauneudenhoitotuotteen.

Lisää työpaikan somekielestä Kuukauden kielijutussa.

Minna Pyhälahti


Palaa otsikoihin | 15 puheenvuoroa

24.5.2011 8.59
Urpu
"totean tätä"
Miksi te siellä kotuksessa aina "sanotte seuraavaa"?

Minun kielentajuni sanoo seuraavan: joko sanon/esitän/totean seuraavan (asian) tai ehdotan/ihmettelen/mietin seuraavaa (asiaa).

En nyt halua olla nipo, mutta ärsyttää kun kotimaisten kielten tutkimukskeskuksen blogeissa esiintyy kielivirheitä, jotka eivät voi johtua vain huolimattomuudesta. Tyhmempi tässä pohtii seuraavaa: miten voin luottaa kielentutkijaan, jolla ei ole kielitajua?
24.5.2011 10.34
Korvalääkäri
Vaikkua korvassa?
Jutussa "todettiin seuraavaa". Katsotaanpa vaikka Kielitoimiston sanakirjaa todeta-verbistä:

Siellä on ensimmäisenä ryhmänä tällainen:
"1. havaita, huomata, panna merkille; saada selville. Todeta kokouksen päätösvaltaisuus. Kasvain todettiin pahanlaatuiseksi. Tileissä todetut vajaukset. Todeta jkn henkilöys tunnistaa, identifioida jku." Tämä taitaa olla performatiivista käyttöä.

Toinen merkitysryhmä on tämä: "2. sanoa, lausua, mainita; esittää toteamuksena. Puhuja totesi, että - -. Toteaisin vielä pari seikkaa". Siis selvästi vain puhumiseen viittaava verbi, ei performatiivinen.

24.5.2011 11.32
Suttu
Karvat pystyyn makeilusta
Jep, samanlainen reaktio tulee monta kertaa kaikenkarvaisista mainoksista. Kirjoittajilta on unohtunut se, ettei tekstin lukijaa kiinnosta kasvattaa yrityksen liikevoittoa - sen sijaan vaikkapa mahdollisuus hankkia säälliset vaatteet kohtuuhintaan on lähempänä sydäntä.

Toinen klassikko on suoramarkkinointikirjeitten aloitus "Hyvä Maija". Suomalaisessa kulttuurissa liian iholle käyvää.
24.5.2011 11.55
Urpu
Ei siltä vaikuta
Siis että "totean ensin yhtä seikkaa" ja sitten "totean vielä pari seikkaa"?Ei, kyllä minä totean ensi yhden seikan ja sitten saatan sanoa vielä pari seuraavaa asiaa. (En kuitenkaan sanoisi, että totean vielä paria seuraavaa asiaa).
24.5.2011 12.25
Minna Pyhälahti
Korvalääkäri jo kirjoittikin Kielitoimiston sanakirjan esimerkeistä. Saman sanakirjan muissa esimerkeissä on mainittu seuraava-sanan substantiivinen käyttö: "Kirjelmästä ilmenee seuraavaa". Samanlaista substantiivista käyttöä esiintyy siis myös todeta-verbin yhteydessä.

Suttu nosti esiin suoramarkkinointikirjeiden mainosten oloitukset, esim. Hyvä Maija. Sähköpostiviestinnän kursseilla monet ovat todenneet, että työviesteissä vaikkapa uusi yhteistyökumppani saattaa aloittaa viestin Hyvä Pekka. Tällaiset aloitukset tuntuvat jakavan kansaa: toiset sanovat niiden luovan mukavaa läheisyyttä, toiset taas pitävät niitä liian tuttavallisina ja mainosmaisina.
24.5.2011 12.30
Kääk
Mietityttää
Joidenkin kommentoijien kielivirheet ärsyttävät. Esimerkiksi kysymysmerkin jälkeen tulee välilyönti. Suluissa olevan kokonaisen virkkeen loppupiste tulee sulkumerkin sisään, ei ulkopuolelle. Kotus on organisaation nimi, joten se kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.

En mitenkään haluaisi olla nipo, mutta - -.
24.5.2011 12.42
Vesa Heikkinen
Virheistä
Tekevälle sattuu, ja monenlaisia oikeakielisyysvirheitä Kotus-blogissakin näkyy. Sovitaanko kuitenkin yhdessä, että yritetään kiinnittää huomiota kulloiseenkin asiaan ja jätetään toisten virheiden ruotiminen vähemmälle? Keskustelu ajautuu nopeasti väärille raiteille ja saa ikävän sävyn, kun takerrutaan keskustelukumppaneiden kielenkäyttöön.
24.5.2011 12.48
Korvalääkäri
Todettakoon nyt kuitenkin, että tässä blogissa ei ollut kielivirhettä, vaan "todetaan seuraavaa" on aivan korrektia kieltä.
24.5.2011 13.07
Pohdiskelija
Erilaisista kielikäsityksistä
Vesan kommentti lienee tarkoitettu Kääkille, joka luetteli Urpun virheitä. Ja tietysti meille kaikille keskustelijoille yleisemminkin.

Blogikeskustelun avauskommentti sai minut miettimään kieliasioita laajemminkin: siinä näkyy mielenkiintoinen asenne kieleen (enkä sano yhtään, että se olisi mitenkään huono asenne, ainoastaan kiinnostava):

Kun oma kielitaju ja -korva sanoo jonkin muodon hyväksi, on toisenlainen kanta usein "kielivirhe". Tämä ilmiö näkyy monilla netin keskustelupalstoilla.
24.5.2011 13.54
Urpu
ollenette oikeassa
Oho,minä se näitä pilkkuja viskelen miten sattuu. Kohta kielitiomiston sanakirjassa varmaan todetaan, että "suomessa esiintyy myös seuraavanlaista välimerkkien käyttöä: kysymysmerkin jälkeen ei laiteta välilyöntiä".




24.5.2011 16.21
Ilahtuja
Niinhän se on
Tässä blogissa viitataan Kuukauden kielijuttuun. Se viimeisessä kappaleessa lukee:

- Kannattaa tiedostaa, että osa lukijoista tulkitsee viestit pahimmalla mahdollisella tavalla. Nettikeskusteluja lukiessa mieleen palautuu viestinnän professori Osmo A. Wiion kolmas viestintälaki: "On olemassa aina joku, joka tietää sinua itseäsi paremmin, mitä olet sanomallasi tarkoittanut."

Aika osuva huomio.
24.5.2011 17.41
Erkki
Ope teki virheen!
Asuuko meissä kaikissa pieni koululainen? Kun huomaamme tai arvelemme open tehneen virheen, kuulutamme sen luokassa heti julki.
25.5.2011 8.33
Minna Pyhälahti
Erkki sen sanoi
Hyvä huomio, Erkki. Ja vaikka virhettä ei olekaan, siitä keskustelemista voi silti jatkaa pitkäänkin verkkoluokassa. :-)

Kielitoimiston sanakirja on muuten siinä mielessä luotettava opus, että sitä on ollut tekemässä moni suomen kielen asiantuntija. Se ei siis perustu kenenkään yksittäisen henkilön kielitajuun.
25.5.2011 9.36
Urpu
mea culpa
No sitten sen täytyy olla täysin luotettava.

Erkki on sikäli väärässä, että moniaat ovat olleet ne kerrat, kun olen lukenut "sanotun seuraavaa" , ja vaikka joka kerta ilmaus on särähtänyt omasta mielestäni absoluuttiseen kielikorvaani, en ole suinkaan heti älähtänyt, että ope, ope, teit virheen! Vasta nyt - tiedä häntä miksi - yhtäkkiä tuli se viimeinen pisara, joka poltti kamelilta hihan. Tai siis tarkoitan että se korsi, joka sai maljani vuotamaan yli.

Toteankin täten seuraavaa totuutta: uskokaamme kielitoimiston sanakirjaa.
26.5.2011 16.44
Leena Joki
Absoluuttisuudesta
Urpu,
ei tarvitse uskoa Kielitoimiston sanakirjaa. Meistä toimittajista kellään ei ole tietääkseni absoluuttista kielitajua, enkä usko sitä olevan kellään muullakaan. Sanakirjaa päivitetään jatkuvasti. - Kiitos palautteesta!