Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.


Kaija Parko. Kuva: Kotuksen arkisto.

Kaija Parko on FK (Turun yliopistosta vuosia sitten), äidinkielen lehtori, ilmaisutaidon opettaja ja oppikirjan tekijä. Töissä Forssan yhteislyseossa, joka on maamme vanhin maaseutuoppikoulu. Asuu Somerolla kesät, talvet harrastamatta mitään.

rss Kaija Parko

16.9.2012 16.41

Mummo-osastolla opittua

Uteliaisuus ajoi tarttumaan nuorille vanhemmille tarkoitettuun lehteen.

Olipahan matka, kuten nykyisin tavataan sanoa: jutuissa vilahteli tuhkatiheään mummolle tuntemattomia käsitteitä, joiden merkityksen avaamisessa piti turvautua googlettamiseen.

Aika helposti voi ymmärtää erovanhemman, mutta vaikeampaa onkin saada selvää siitä, mitä erovanhemmuusaktivisti oikein tekee. Erään artikkelin mukaan ilmeisesti kirjoittaa aktiivisesti blogeja ja osallistuu keskusteluun eronneiden vanhempien asemasta. Nettiaktivismia siis.

Erovanhempien lisäksi lehdessä puhutaan kiintymysvanhemmista. Mummo äimistyy: Mikä tekee vanhemmista erityisiä kiintymysvanhempia? Hämärä selonteko siitä, että vanhemmat ja lapset ovat erillisiä yksilöitä ja että tällainen kasvatusasenne liittyy jotenkin ihmisyyteen, kuulostaa heprealta. Se kuitenkin on varmaa, että mistään ihan tavallisesta normiperheestä ei nyt puhuta.

Vanhemmuuden kirjo  todella näyttäytyy sanoissa. Etä- ja lähivanhempi, vuoroasuminen, totaaliyksinhuoltaja, ydinperhe tai uusperhe ovat läpinäkyviä ja yleiseen kielenkäyttöön jo kauan asettuneita käsitteitä. Myöskään sateenkaariperheet tai apilaperheet eivät enää ole tuntemattomia. Vanhahtavilta kuulostavat kuvaukset pien- ja suurperheistä harvoin kertovat koko totuutta perhemallista.

Mummon kategoria vanhemmuuden saralla taitaa olla vaistovanhemmuus – jos se nyt tarkoittaa sitä, mitä sen luulisi tarkoittavan.

Merkityksethän syntyvät aina yhteisössä ja ovat likiarvoja. Sinne päin.


Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa | Keskustele

16.9.2012 20.47
Ei mummo
Ymmärtäneekö kukaan?
Mahtaakohan tuollaista "nuorille vanhemmille tarkoitettua lehteä" ymmärtää kukaan? (Olisi parempi ottaa kantaa, jos lehti olisi mainittu.) Teksti vaikuttaa virkamiesten ja psykologien pikemminkin kuin journalistien tuottamalta. Silloin käy herkästi niin, että teksti ymmärtää vain saman hallinnonhaaran toinen virkamies tai saman koulukunnan toinen psykologi, hänkin toisin kuin tekstin kirjoittaja.

Jos kyseessä on todella tilattava ja ostettava lehti, se taitaa olla ns. elämäntapalehti, jota "seurataan", mutta ei lueta.
17.9.2012 13.18
Siiri
Kaksplus
Lehti taitaa olla Kaksplus, viimeisin numero. En ole huomannut lehteä lukiessani erityistä vaikeaselkoisuutta, vaikka perheeni onkin tavallinen pienperhe. Eniten siinä (kuten monissa muissakin lehdissä) ärsyttää kulutuskeskeisyys ja silppuisuus. Juttu kiintymysvanhemmuudesta oli heppoisen lehden parasta antia, sai tällaisen tavallisen (kurikeskeisenkö?) vanhemman jopa jonkin verran pohtimaan omia asenteitaan.
17.9.2012 13.35
Kiintymysvanhemmuutta ihmettelevä
Harmillinen käännösharha
Tuo kiintymysvanhemmuus on "käännös"laina attachment parentingista, jonka merkitystarkka käännös olisi ehkä kiinnittymisvanhemmuus tai leimautumisvanhemmuus - eivät toki sen selkokielisempiä kuin kiintymysvanhemmuuskaan. Mutta ainakaan ne eivät kuulostaisi siltä kuin ne vanhemmat, jotka eivät "kiintymysvanhemmuuden" oppeja noudata (näitä ovat mm. perhepeti ja vessahätäviestintä...), eivät olisi kiintyneitä lapsiinsa.