Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Jouni Kemppi on vantaalainen runoilija. Tienatakseen elantonsa hän työskentelee Kotimaisten kielten keskuksessa järjestelmäasiantuntijana.

Jouni Kemppi

11.9.2009 9.19

Tuottavuuspuhe

Kansalaiset, konsumenter, tuottavuus on tärkeä osa demokratiaa. Meidän on kyettävä tuottavuuden vaatimien muutosten hallintaan kansallisesti.

Haluan aivan ensimmäiseksi kiittää virkamieseliittiä näiden uraauurtavista esityksistä uudeksi tuottavuusohjelmaksi, nämä esitykset tulevat jatkossa muodostamaan konkreettisen ja uudenlaisen ratkaisumallin tuottavuuden kehittämiseksi.

Suomessa on jo pitkään korostettu kotimaisen tuottavuuden merkitystä taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksenä, niinpä viimeisen vuosikymmenen aikana olemme menestyksekkäästi keskittäneet voimavaramme pelkästään tuottavuuteen, jonka toiminnan seurauksena Suomi on identifioitunut talouskasvun ja kilpailussa menestymisen mallimaaksi.

Elinkeinoelämän päättäjien panostus tuottavuuteen on ollut mittavaa. Esimerkiksi Summan tehtailla kaikki henkilötyövuodet on tuottavuusohjelmalle alistettu ja näin on saatu Summan tehtaitten tuottavuus nousemaan esimerkilliselle tasolle.

Jo jonkin aikaa on pohdittu, kohdistuuko tämä panostus yhteiskuntapolitiikan kehittämistarpeiden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Entiset painotukset ovat syntyneet vanhakantaisen käsityksen resurssien työhyvinvoinnista tuloksena, eivät tämän hetken tarpeista. Mutta nyt on nähty että kielen- ja työvoimanhuolto on jäänne menneisyydestä.

Tuottavuustyöryhmä on tehtävänsä mukaisesti tehnyt kokonaisarvioinnin ja esittää sen pohjalta uudenlaista tuottavuuden käsitystä; tuottavuus on henkilötyövuosivähennysten, ei resurssien tehokkaamman käytön, varsinaisen tuottavuuden, seuraus.

Erityisesti minua miellyttää perusajatus asettaa henkilötyövuosivähennykset selkeäksi lähtökohdaksi tuottavuuden parantamiseksi ja johtaa toiminnan organisoiminen tästä. Tällä lähtökohdallaan esitys välttää sen ongelman ettei tuottavuus kasva jatkossakin.

Kuten olemme nähneet ei vapaaehtoinen eläköityminen ole erilaisen muutosvastarinnan takia johtanut kovinkaan hyvään tulokseen, sillä äänestäjät ovat ottaneet tosissaan hallituksen ja virkamieseliitin puheet pidemmästä työurasta ja myöhäisemmästä eläköitymisestä.

Uskon myös, että tuottavuustoiminta ajan mittaan johtaa myös itse yhteiskunnan uudelleenjärjestämiseen nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi, tuottavaksi kulutusyhteiskunnaksi.

Tämän hallituksen aikana olemme systematisoineet tuottavuuden vaikutusta yhteiskuntaan ja olemme myöskin parantaneet tuottavuuden toteutumisen seurantaa ja täsmentäneet tuottavuuspainopistealueita.
Työvoimatoimiston ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tuottavuus on kasvamassa kokonaisella kolmanneksella, Merentutkimuslaitoksen tuottavuus on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi!

Ehdotettu, heti hallituskauden alussa tehtävä “tuottavuuspäätös”, jossa linjataan tuottavuuden henkilövähennykselliset painopisteet ja määrät joista ei edes järkiperusteluilla anneta periksi on ehdottomasti parannus nykyiseen päämäärättömään toimintaan.

Viisas politiikka edellyttää yhtä aikaa sekä hyvää pohjatyötä, että päämäärätietoista, todellisuudesta riippumatonta, päätöksentekoa.
Hyvin tehdystä työstä vielä kerran lämpimät kiitokset tuottavuustyöryhmän jäsenille jotka väsymättömästi ovat tehneet uraauurtavaa työtä kotimaisen tuottavuuden edistämiseksi.


Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa

Ei puheenvuoroja