Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Jouni Kemppi on vantaalainen runoilija. Tienatakseen elantonsa hän työskentelee Kotimaisten kielten keskuksessa järjestelmäasiantuntijana.

Jouni Kemppi

26.11.2009 11.16

Suomalainen naisistunut väkivalta

Jouni Kemppi arvostelee suorasanaisesti suomalaisinaisia näiden väkivaltaisuudesta.

Kovaa kritiikkiä saavat muun muassa Kempin väkivaltaisina pitämät suomalaisnaiset ja -tytöt, jotka rutiininomaisesti hakkaavat poikaystäviään ja lapsiaan, sekä oikeusjärjestelmä, joka Kempin mielestä kohtelee väkivaltaisia naisia hellemmällä kädellä kuin väkivaltaisia miehiä.

Kempin mukaan suomalainen unelma on omakotitalo järven rannalla kaupungin keskellä, kaksi lasta ja kultainennoutaja.

"Sen unelman takana juodaan paljon viinaa ja käytetään paljon väkivaltaa", Kemppi sanoo.

Esimerkkinä naisistuneen väkivallan esiintymisestä Kemppi nostaa esille Helsingin Katajanokan, jonka arvotalojen sisällä lapset joutuvat äitiensä pahoinpitelemiksi ja poikaystävät tyttöystäviensä pahoinpitelemiksi siinä missä muuallakin.

Suomalaisnaiset voivat Kempin mukaan hakata ja surmata lapsiaan ilman pelkoa, että jatkuva väkivalta toisi kovennetun rangaistuksen.

"Naiset ovat miehiä suojellummassa asemassa. Vaarallisin paikka suomalaislapselle on koti", Kemppi sanoo.

Kemppi viittaa myös Ulvilan ja Porvoon tapauksiin esimerkkinä suomalaisesta naisistuneesta väkivallasta. Hänen mukaansa väkivaltaista käyttäytymistä ei voida yleistää jokaiseen yksilöön, mutta Suomessa elää silti voimakas väkivallan perinne.

"Tyypillisellä suomalaisnaisella ei ole kykyä kertoa tunteistaan ja sanojen sijasta hän käyttää väkivaltaa", Kemppi sanoo.

Kemppi nostaa esille myös suomalaisten itsemurhataipuisuuden, jonka hän arvioi johtuvan häpeästä ja kasvojen menettämisen pelosta.

Väkivaltaisuuden lisäksi naisten ongelmana Kemppi pitää masennusta ja päihteiden käyttöä.

Viimeaikoina onkin uutisoitu naisten lisääntyneestä alkoholinkäytöstä.

Kemppi huomauttaa, että mikäli naisten alkoholinkäytön kasvu jatkuu tätä tahtia ohittaa naisten alkoholinkulutus miesten vastaavan jo 2020-luvun kuluessa.

Kempin mielestä tämä kehitys on erittäin huolestuttava.

Kun huomioidaan se, että tutkimusten mukaan naiset alkoholisoituvat huomattavasti miehiä nopeammin, olisi mitä pikimmin käynnistettävä toimenpiteitä naisten alkoholisoitumisen ja syrjäytymisen estämiseksi. Muutoin edessämme on kansallinen tragedia seuraavan kahdenkymmenen vuoden kuluessa.

Positiivisena puolena suomalaisista Kemppi mainitsee ystävällisyyden, kunhan ensin pääsee ujon kuoren lävitse, ja rehellisyyden, joka näkyy muun muassa siinä, että Suomessa ei teeskennellä kohteliasta.


Palaa otsikoihin | 9 puheenvuoroa

26.11.2009 11.26
Jouni Kemppi
Aloitin minäkin...
...pääministerin innoittamana mielipiteitteni ulkoistamisen, ulkoistan ne Jouni Kempille.
26.11.2009 11.32
Sanoisin, että aika lapsellista tämä. Ja tarpeetnonta, ettei jopa tarkoitushakuista.
26.11.2009 12.00
Jouni Kemppi
Tietenkin tämä on tarkoitushakuinen, mitä järkeä olisi kirjoittaa blogitekstiä jolla ei olisi tarkoitusta?

Toisin kuin bloggaavat tutkijat esitän minä pointtini parodian keinoin.

Sitä paitsi, jos Sofi Oksanen saa sanoa minua väkivaltaiseksi naisten hakkaajaksi niin saanen minäkin sanoa naisia väkivaltaisiksi juopoiksi?

Molempien, Sofin ja minun, mielipiteet kun ovat yhtälailla tilastoilla perusteltavissa.

Olivatko muuten Sofinkin mielipiteet mielestäsi lapsellisia ja tarkoitushakuisia?
26.11.2009 13.45
Mikä parodia?
26.11.2009 14.58
Jouni Kemppi
Nojaa, ivamukaelma kumminnii:

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Sofi+Oksanen+pöllyttää+suomalaismiehiä+Tanskan+televisiossa/1135250978626
26.11.2009 17.40
Q
No nyt alkoi vähän avautua, kun näki tuon pohjatekstinkin. On siinä tosiaan yleistetty aika rapsakasti, ja väkivalta esitetään siinä aika yksipuolisesti.
4.12.2009 12.10
William K
Parodian totuus
Jouni on intoutunut blogissaan parodioimaan lehtijuttua, joka kertoi kirjailija Sofi Oksasen Tanskan televisiolle antamasta haastattelusta, missä tämä muun ohessa kuvaili suomalaismiesten väkivaltaisuutta ja alkoholihakuisuutta. Kun tavallisen iltalehtireportaasinkaan parodiointi ei ole kovin tenhoavaa, blogisti ilmoittaa omassa kommentissaan parodioivansa tarkoituksellisesti Sofi Oksasta. Mitä hän silloin oikein parodioi?

Sofin esiintyminen on nostanut aikamoisen kohun. Häntä syytetään lähinnä siitä että hän on ulkomaalaisille mennyt laususkelemaan totuuksia maanmiehistään. Sillä toisin kuin blogisti väittää, Sofi ei esitä yksityisiä mielipiteitään vaan puhuu sulaa totta. Hän perustaa yleistyksensä pitkäaikaisiin tilastoihin.

Vaikka vakavien henkirikosten määrä voi Suomessa vaihdella ajoittain ja alueittain paljonkin, niiden korkea kokonaismäärä näyttää pysyvän muuttumattomana, mikä on kummallista muuhun Eurooppaan verrattuna. Kun se muualla nykyään on yksi tai kaksi tapausta vuotta ja sataatuhatta asukasta kohti, niin se Suomessa on jatkuvasti samalla mitalla kolmesta neljään henkeä eli kaksin- tai kolminkertainen.

Alkoholin kokonaiskulutuksessa pysyttelemme sinnikkäästi toisena kohta airesten jälkeen. Silti surmarikosten ja rankan juopottelun välillä ei vallitse suoraa korrelaatiota. Päinvastoin monet miehet tulevat ryypätessään oikeinkin lempeälle ja kohteliaalle tuulelle.

Suomalaisten suurta surmaherkkyyttä on koetettu selittää monin tavoin. Yksi teoria nojaa siihen että olemme yhä pohjaltamme metsän eristyksestä ihmisten ilmoille pöllähtäneitä juntteja, joiden on periujoutensa takia vaikea saada luontevaa kontaktia toisiin ihmisiin. Eikä tätä ahdistusta ole suinkaan parantanut ahtautuminen kaupunkien kerrostalolokeroihin. Viina on siinä kaksinaamainen apuri, koska se voi johtaa paitsi tunneilmaisun elpymiseen yhtä hyvin kaunamielen purkautumiseen.

Omassa kommentissaan blogisti tunnustaa, että hänen tekstinsä on tarkoitushakuista, sillä mitä järkeä olisi kirjoittaa blogitekstiä, jolla ei olisi tarkoitusta? Ehkä oikeampi kysymys kuuluisi: kuinka parodioida totuutta?

On tosin ihan mahdollista, että naisten yleinen väkivaltaisuus ja juopottelu ovat tosiaan uudella vuosituhannella tilastollisesti lisääntyneet. Naisten tunkeutuminen perinteiseen "miesten maailmaan" eli täysi osallistuminen työelämään ja julkisiin huvituksiin olisi siis johtanut yhtäläisen käytösmallin omaksumiseen. Tällöin teksti ei enää olisikaan parodia vaan rinnasteinen totuus.
14.12.2009 21.55
Anonyymi
Tilastoa

Niin. Olen mies. Kolmesti ovat avopuolisoni (naiset) lyöneet ja potkineet. Pelkästä hämmästyksestä en ole osannut puolustautua, vaikka kykyä siihen ehkä olisi ollut. En ole kertonut asiasta muille kuin papille. Kehotti hakeutumaan turvakotiin... Miehen on aika vaikea mennä lääkärille kertomaan, että piikkikorkohan se oli, joka poskestani läpi meni.

Tasa-arvo tällä alalla näyttää saavutetun.
21.12.2009 9.56
Eino Koponen
Mikä olikaan todistettava?
William K:n mainitsema tosiseikka, että henkirikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on Suomessa merkittävästi suurempi kuin Euroopassa keskimäärin, tukee sellaisenaan yhtään paljon kirjailija Sofi Oksasen väitteitä suomalaisten miesten poikkeuksellisesta väkivaltaisuudesta kuin runoilija Jouni Kempin väitteitä suomalaisten naisten poikkeuksellisesta väkivaltaisuudesta. Olisihan ainakin teoriassa mahdollista, että Suomen korkea lukuarvo johtuisikin siitä, että Suomessa juuri naiset tekisivät poikkeuksellisen paljon henkirikoksia verrattuna eurooppalaisiin kanssasisariinsa.

Jotta voisimme henkirikostilastoiden valossa arvioida Oksasen tai Kempin väitteitä, meidän täytyisi tietää, kuinka paljon suomalaisia naisia joutuu suomalaisten miesten tekemien henkirikosten uhreiksi (tai suomalaisia miehiä suomalaisten naisten tekemien henkirikosten uhreiksi) verrattuna muihin Euroopan maihin. Muistelen lukeneeni joskus jostakin, että tyypillinen suomalainen henkirikos olisi sellainen, jossa humalainen puukottaa ryyppykaverinsa tappelussa, ja on sattumasta kiinni, kummasta (miehestä) tulee uhri ja kummasta tappaja. Totta tai ei, tosiasia lienee joka tapauksessa, että niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa suurin osa sekä henkirikosten tekijöistä että uhreista on miehiä.

Siitä että suomalaiset miehet tekevät poikkeuksellisen paljon henkirikoksia, ei voi päätellä, ovatko suomalaiset miehet muuten poikkeuksellisen väkivaltaisia (verrattuna eurooppalaisiin miehiin keskimäärin). Tähän kysymykseen voisi etsiä vastausta vertailemalla eri maiden väkivaltarikostilastoja. Tässä tosin ongelmaksi voi tulla niiden vertailukelpoisuus. Jos esimerkiksi todettaisiin, että Suomessa on suhteellisesti enemmän naisiin kohdistuvista väkivaltarikoksista tuomittuja miehiä kuin Euroopassa keskimäärin, jäisi epäselväksi, osoittaisiko tämä suomalaisen miehen erityistä väkivaltaisuutta vai suomalaisen oikeuslaitoksen erityistä valppautta naisiin kohdistuvan väkivallan tuomitsemisessa.

Väkivaltaisuutta voisi yrittää verrata paitsi tuomioiden myös rikosilmoitusmäärien perusteella. Tässäkään suhteessa eri maiden tilastot tuskin ovat vertailukelpoisia. Kynnys rikosilmoituksen tekoon (ja vastaanottoon) voi vaihdella suuresti eri maissa. Ja kuten keskustelumme nimimerkki Anonyymi toteaa, tehtyjen rikosilmoitusten määrä ei ehkä kerro kaikkea miesten naisiin ja naisten miehiin kohdistaman väkivallan suhteesta edes Suomessa.

Toivotan kaikille turvallista ja väkivallatonta joulua. Muistakaa elää ihmisiksi erityisesti siellä Katajanokalla.