Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Hanna Lappalainen. Kuva: Kotuksen arkisto.

Hanna Lappalainen toimii suomen kielen yliopistonlehtorina Helsingissä
mutta tarkkailee kielenkäytön ilmiöitä myös asuinseudultaan
Etelä-Karjalasta käsin. Hän on työskennellyt aiemmin Kotuksessa ja
tutkinut mm. vuorovaikutusta Kelassa ja R-kioskilla.

Hanna Lappalainen

27.8.2012 14.15

Mitä kaikkea kielenkäytön perusteella voikaan ennustaa

Palasin pari päivää sitten Berliinistä jättimäisestä kielentutkijoiden konferenssista. Muutamaan konferenssipäivään mahtui melkoinen kirjo erilaisten tutkimustulosten esittelyä.

Kiintoisaa oli kuulla esimerkiksi tutkimuksista, joissa oli vertailtu toisiinsa sekä paikallaan pysyneitä että muualle muuttaneita yksilöitä. Seurantatutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kaikki tutkittavat asuivat vielä synnyinseudullaan, toisessa vaiheessa osa oli muuttanut pois. Toisin kuin voisi äkkiä kuvitella, tanskalaistutkimuksen mukaan samassa paikassa asuneiden kielenkäytössä murrepiirteet olivat vähentyneet parinkymmenen vuoden aikana enemmän kuin  muuttajien.

Selitys on uskottava: ne, jotka olivat muuttaneet, olivat alun alkaenkin käyttäneet niukasti kotiseutunsa murrepiirteitä.  Vähästä tai olemattomasta on paha enää vähentää. Tutkitut yksilöt ovat mitä ilmeisimmin jo ennen muuttoa tehneet erontekoa omaan kotipaikkaansa, myös kielellisin keinoin. Tälle selitykselle antoi tukea myös Kiinassa tehty tutkimus. Samantapaisia johtopäätöksiä voi tehdä Johanna Vaattovaaran väitöskirjasta (2009), jossa tutkittiin pellolaisia abeja -  heidän kielenkäyttööään ja kielellisiä käsityksiään suhteessa siihen, millainen suhde heillä on kotiseutuunsa. 

Suomessa on kyllä tutkittu paikallaan pysyneitä ja muuttajia mutta ei ole systemaattisesti vertailtu näiden ryhmien kielenkäytön muutoksia pitkällä aikavälillä. En hämmästyisi, jos saisimme samantapaisia tuloksia. Olisi kiinnostavaa kuulla tästä havaintoja ja omakohtaisia kokemuksia. Voiko potentiaalisen muuttajan erottaa muista jo ennen muuttoa?


Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa | Keskustele

27.8.2012 15.37
etsijä
Murre ja ihminen
Ehkä murre on tosiaan jonkinlainen este ihmisen muutolle. Voi helposti ajatella "en mä nyt halua sinne muuttaa, kun ihmiset puhuvat ihan oudosti enkä mä sitten tunne itseäni kotoisaksi siellä".

Tuollaisille ihmisille murre on tunteen kieli ja yleiskieli puolestaan järjen kieli.
27.8.2012 18.04
William K
Murre ja muutto
Ilmankos professori Pentti Virrankoski, joka on syntynyt Vancouverissa Kanadan länsirannikolla ja oppinut siellä äidinkielekseen vanhempiensa eteläpohjalaismurteen, on sittemmin kehuskellut puhuvansa - kun niikseen tulee - parempaa murretta kuin nykyiset eteläpohjalaiset itse. Aikaperspektiivi tässä tapauksessa tosin on enemmän kuin parikymmentä vuotta.
29.8.2012 22.59
Vuke
muuttajista
Ulkomaille muuttaneiden keskuudessa kotiseudun kieli pysynee samana, koska ulkoapäin ei tule uusia sanoja.
30.8.2012 9.10
Juuret
Pois muuttaneiden perhe?
Tutkittiinkohan pois muuttaneiden perhetaustaa? Jos muuttaneiden vanhemmat eivät olleet alun perin paikkakuntalaisia, ei paikkakunnan murre tartu niin voimakkaasti, vaikka itse syntyisikin siellä. Myös pois muuttaminen on todennäköisempää, luulisin, jos koko suku ei asu paikkakunnalla vaan muuttaja on ikään kuin juureton.
3.9.2012 20.05
Urpu
Meen kaheksaan kouluun
No en nyt voi väittää "tehneeni erontekoa omaan kotipaikkaani" ennen muuttoa, mutta täytyy myöntää, etten koskaan omaksunut kotikaupunkini hämäläismurretta. Sehän oli kielitajun vastainen.