Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Hanna Lappalainen. Kuva: Kotuksen arkisto.

Hanna Lappalainen toimii suomen kielen yliopistonlehtorina Helsingissä
mutta tarkkailee kielenkäytön ilmiöitä myös asuinseudultaan
Etelä-Karjalasta käsin. Hän on työskennellyt aiemmin Kotuksessa ja
tutkinut mm. vuorovaikutusta Kelassa ja R-kioskilla.

Hanna Lappalainen

9.1.2012 9.08

Miksi länsi- ja itäsuomalaiset eivät ymmärrä toisiaan?

Tv-uutisissa haasteltiin noin viikko sitten myrskytuhoja raivanneita metsureita. Hätäavuksi Lounais-Suomeen oli värvätty kainuulaisia työmiehiä. Toimittaja mainitsi, että itä- ja länsisuomalaiset metsurit olivat törmänneet murre-eroihin.

Tosi on, että lounaismurteinen puhetapa eroaa monessa suhteessa kainuulaisesta. Esimerkkien perusteella kyse oli yksittäisistä sanoista, jotka toiselle osapuolelle olivat vieraita. Kun idän ja lännen murre-erot tulevat puheeksi, esimerkiksi otetaan usein vasta ja vihta tai pohditaan, mitä se kehtaaminen teillä päin tarkoittaa. Tai onko tuima liian suolaista vai suolatonta.  Varmasti sanasto- ja merkityserotkin joskus aiheuttavat aivan aitoja väärinymmärryksiä, mutta minusta todelliset haasteet ovat toisentyyppisiä.

On hieman uskaliasta puhua suorista pohjalaista, hitaista hämäläisistä, kieroista savolaisista ja iloisen puheliaista karjalaisista, sillä kyse on vahvoista stereotypioista, joiden todenperäisyydestä on varsin vähän tutkimustietoa. Silti arkituntumani perusteella rohkenen sanoa, että näissä luonnehdinnoissa on jotain perää.  Ei tietenkään niin, että kaikki savolaiset olisivat vääräleukoja tai karjalaiset puheliaita. 

Mikkelistä Kokkolaan muuttanut ystäväni valitteli, että hänen on vaikea tottua siihen, miten uudessa kotikaupungissa kritiikki esitetään ihan suoraan, ilman minkäänlaisia pehmennyksiä.  Ja toisaalta hänen uudet tuttavansa olivat tuumineet, etteivät ymmärrä, mitä mieltä ystäväni oikein on.

Itse olen tehnyt kierroksen Pohjanmaalta pääkaupunkiseudun kautta Etelä-Karjalaan. Täällä ihmettelen sitä, miksi minun puheestani epäselviksi tai mieltä painamaan jääneet asiat kantautuvat korviini toisinaan mutkan kautta. Savo-karjalaisista geeneistäni huolimatta olen sen verran oppinut pohjalaiseksi, että toivoisin kummastelijan tulevan suoraan juttusilleni.  Tietämättäni lienen itse loukannut monia, kun en hallitse täkäläisiä kohteliaisuussääntöjä  olemalla liian suorasukainen.

Anne-Maria Nupposen tuoreessa väitöskirjassa (http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0354-9/) yritetään ensi kertaa saada otetta savolaisesta kieroudesta, mutta mielenkiintoista tutkittavaa riittää edelleen siinä, onko eri murretaustaisilla todella erilaisia keskustelustrategioita.  Miksi tutkimusta on sitten niin vähän? Kyse on ilmiöistä, joita on vaikea tavoittaa. Paljon vaikeampaa kuin tutkia sitä, mitä sanaa jollakin seudulla käytetään.

 Jos ihan oikeasti halutaan vertailla vaikkapa kainuulaisten ja lounaissuomalaisten tapoja pyytää tai esittää kritiikkiä, pitäisi olla aitoa aineistoa, josta löytyisi vertailukelpoisia tilanteita ja toimintoja. Haasteista huolimatta tällaista kannattaisi yrittää.


Palaa otsikoihin | 23 puheenvuoroa

9.1.2012 9.59
Riitta Repo
Metsurit
Satuin onnekseni näkemään tuon metsurihaastattelun, ja siitä olen onnellinen! Metsureiden tiukassa ja vaarallisessa työtilanteessa on elintärkeää ymmärtää mitä työkaveri puhuu. Onneksi he selvittivät sen!

Yksittäiset alueelliset sanaerot tuovat juttua ihmisten välille ja ovat siten positiivisia, mutta eriävät tavat voivat aiheuttaa surullisiakin väärinymmärryksiä.

Kieli on ilo!
9.1.2012 15.02
Stereotypiat
Stereotypioista ainakin hidas hämäläinen on täysin virheellinen. Hämäläinen ei ole hidas, hän on vain vähäpuheinen, harkitsevainen ja rauhallinen.

Hämeessä kun työt on jo tehty ja asiat hoidettu siinä vaiheessa kun muualla vasta "jaaritellaan" niiden aloittamisesta.
9.1.2012 15.57
Erkki (eka)
Savolainen rojekti
Meillä päin ylvästellään sillä, että savolainen rojekti on aloittamista vaille valamis...
10.1.2012 12.57
KHT
Järkyttävää vihapuhetta
Miten täällä voidaan sallia kauheaa vihapuhetta Suomen eri heimoista? Leimataan hämäläiset hitaiksi, savolaiset venkoilijoiksi jne.

Tässähän pitää ihan lukea lakia kansalle: "Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Jos vihapuhe sallitaan muka "huumorina", niin kohtahan ollaan vaatimassa mustalais-, neekeri- tms. vitsienkin sallimista!!
11.1.2012 11.32
Teemu
KHT:lle
Eihän tässä jutussa ollut "mukahuumoria". Sen sijaan pohdittiin, onko stereotypioissa pohjaa ja miten niitä voisi tutkia. Ajatus vihapuheesta on todella kaukaa haettu.
11.1.2012 13.30
KHT
Vertailun vuoksi
Teemu, mitä sanoisit seuraavasta:
"On hieman uskaliasta puhua suorista saksalaisista, hitaista englantilaisista, kieroista arabeista ja iloisen puheliaista neekereistä, sillä kyse on vahvoista stereotypioista, joiden todenperäisyydestä on varsin vähän tutkimustietoa. Silti arkituntumani perusteella rohkenen sanoa, että näissä luonnehdinnoissa on jotain perää."

Miksi leimaava kirjoittelu muuttuisi hyväksyttäväksi, jos vieraiden etnisten ryhmien tilalla on "kantasuomalaisten" etnisiä ryhmiä?
11.1.2012 14.17
Teemu
KHT:lle
"Miksi leimaava kirjoittelu muuttuisi hyväksyttäväksi, jos vieraiden etnisten ryhmien tilalla on "kantasuomalaisten" etnisiä ryhmiä?"

Ensinnäkin, vihapuheen ja huumorin asteikko on pitkä ja monitulkintainen. Toiseksi, ns. selvää vihapuhetta ei saa kohdistaa kehenkään, mutta ryhmistä ja niihin liittyvistä käsityksistä voi puhua. Eri ryhmät ovat lisäksi eri asemassa: erityistä suojelua tarvitsevat yleensä historiallisesti katsoen heikommassa asemassa olevat ihmisryhmät. Tällaisia ovat yleensä olleet naiset, pikemminkin kuin miehet, ja mustat, pikemminkin kuin valkoiset. Sen sijaan pidetään suorastaan demokraattisen järjestelmän edellytyksenä, että valtaapitäviä seurataan, ja tämä voi tapahtua jopa hieman irvaillen (ei kuitenkaan "vihapuhuen"). Heikompien ja valtaapitävien välille asettuvat erilaiset kantaväestön tasa-arvoiset ryhmät, joiden kuvitelluista piirteistä lienee turvallista puhua ilman, että siitä on odotettavissa seurauksia ryhmän yhteiskunnalliselle asemalle.
12.1.2012 9.56
L
Olen aina ollut sitä mieltä, että itä- ja länsisuomalaisten ei pitäisi mennä naimisiin keskenään. Syntyy vain turhaa eripuraa, koska he eivät kertakaikkiaan voi ymmärtää toisiaan.
12.1.2012 12.19
Erkki (eka)
Idän ja lännen kohtaaminen
Erään pakinoitsijan mukaan syntyy mahdoton tilanne, jos länsisuomalainen vaimo pannaan soutamaan savolaismallista venettä, jonka perätuhdolla istuva itäsuomalainen mies yrittää kokea verkkoja.

Ei siitä soutamisesta ja huopaamisesta kuulemma tule yhtään mitään, kun osapuolet eivät ymmärrä edes toistensa kieltä.
12.1.2012 13.41
KHT
Selittelyn makua
Teemu, vastauksessasi on kovasti selittelyn makua. Tarkoitatko, että neekerivitsi on ”vihapuhetta” mutta savolaisvitsi huumoria? Kuka sen päättää? Muuttuuko asia, jos joku todistaa, että savolaiset ovat syrjitty ja sorrettu heimo?
12.1.2012 15.08
L
Itä- ja länsisuomalaisen yhteensopimattomuus on siis ilmiselvä tosiasia. Entä jos jatkan, ja sanon syvän vakaumukseni olevan, että suomalaisen ei pidä mennä naimisiin ulkomaalaisen kanssa? Joko moderaattori iskee?
12.1.2012 15.50
A. Leino
Veikkaanpa, että moderaattori olisi iskenyt, ellet olisi esittänyt mielipidettäsi tuolla tapaa hypoteettisena. Nytkin jo keskustelu on kyllä ainakin minusta liukunut melkoisen kauas tämänkertaisen blogikirjoituksen aiheesta.
12.1.2012 16.29
Erkki (eka)
"Seka-avioliitot"
Tiedän avioliittoja, joissa puolisoista kumpikaan ei voi käyttää äidinkieltään, joten he puhuvat sitä kieltä, jota yleensä osataan jonkin verran, eli englantia.

Appivanhemmat eivät välttämättä osaa kommunikoida ulkomaalaisten kanssa millään kielellä. Mutta hyvin menee – siitä huolimatta tai ehkä juuri sen takia.
12.1.2012 16.56
Teemu
KHT:lle
En voi mitään, jos siinä on sinusta selittelyn makua. Tosiasia on, että kielenkäyttöä, myös sen sopivuutta tai sopimattomuutta ei voi arvioida ilman, että otetaan koko tilanne huomioon. Ymmärtänet varmasti, että on esimerkiksi eri asia, mitä kansanedustaja sanoo eduskunnassa tai mitä kaksi tarhalasta juttelee keskenään pihalla. Kielenkäytön arvioimiseen kuuluu siis väistämättä aina se, kuka puhuu, missä puhuu, kenestä puhutaan jne. Sekä puhujan että puhumisen kohteen yhteiskunnallinen asema vaikuttaa, kun arvioidaan kielenkäyttöä. Tässä tapauksessa on otettava huomioon puhumisen kohteena olevien ihmisten tai ryhmien yhteiskunnallinen ja historiallinen asema. - Ja blogissa ei sitä paitsi edes esitetty ns. savolaisvitsejä, vaan pohdittiin, miten voisi tutkia sitä, onko stereotypioissa jotakin perää. Siis erittäin pohdiskeleva ote. Tekstin tehtävä oli siis jotakin aivan muuta kuin heittää jostakin ryhmästä vitsejä halventavassa tarkoituksesta.
13.1.2012 0.10
KHT
Selittelystä selvyyteen
Nimimerkki Teemu, alkuperäisessä kirjoituksessa oli mm. virke "Silti arkituntumani perusteella rohkenen sanoa, että näissä luonnehdinnoissa on jotain perää." Ei se minusta ole spekulaatiota, vaan mielipide.

Jos nyt joku kirjoittaisi, että hänen arkituntumansa perusteella on jotain perää siinä, että neekerit ovat keskimäärin vähemmän älykkäitä kuin valkoihoiset tai ruotsinkieliset suomalaiset sivistyneempiä kuin suomalaiset, niin jokohan sensuuri iskisi?

Kysehän on siitä, että jokaisella on stereotypioita, ennakkoluuloja ja käsityksiä, mutta jotkut meistä ovat kovin innokkaita kieltämään ja torjumaan ja tuomitsemaan niistä joitakin.

Tragikoomisinta ehkä on, että oikeassa elämässä heimoennakkoluulot vaikuttavat enemmän kuin rotuennakkoluulot. Mutta heimoennakkoluulot on kai kanonisoitu osaksi hyväksyttyä ajattelutapaa ja kielenkäyttöä.
13.1.2012 11.46
Teemu
KHT:lle
Hyviä pointteja. En pane vastaan, muuta kuin sen verran, että jotkut ryhmiin liitetyt ominaisuudet (kuten tyhmyys) taitavat olla selvästi kielteisiä. Toiset sen sijaan kuvaavat enemmänkin kuviteltuja eroja. Esim. suorapuheisuus tai puheliaisuus eivät ole samalla tavalla selvästi kielteisiä tai myönteisiä piirteitä kuin älykkyys tai sen puute.
13.1.2012 12.23
Hanna Lappalainen
Kiitos keskustelusta! Se on valitettavasti mennyt niin pahasti sivuraiteille, etten ole halunnut lähteä siihen mukaan. Toivon, että vihapuhekeskustelua ei jatketa enää tällä foorumilla.
13.1.2012 14.05
L
A. Leinolle
Hetkinen... Blogin otsikko on "Miksi länsi- ja itäsuomalaiset eivät ymmärrä toisiaan?" ja blogissa puhutaan karjalaisista, hämäläisistä, savolaisista jne. sekä heihin liitetyistä stereotypioista, joissa blogisti kokemusken mukaan on jotain perää.

Jos olen itsekin vilpittömästi sitä mieltä, että näissä stereotypioissa on perää, ja karikoiden välttämiseksi kannattaa ehdottomasti olla lyömättä hynttyitä yhteen aivan erilaisten ihmisten kanssa, niin enkö saa pitää mielipidettäni? Moderaattoriko saa sensuroida sen? Enhän sano, että erilaiset ihmiset eivät olisi yhtä hyviä ihmisiä keskenään!
13.1.2012 14.07
KHT
Miksi ei kommenttia?
Keskustelu ei ole mitenkään sivuraiteilla vaan juuri siinä, mitä alkuperäinen viesti käsitteli. Sen aiheenahan ovat kaavamaiset ennakkoluulot etnisistä ryhmistä.

Miksi sellaisten ennakkoluulojen levittäminen olisi sallittua silloin, kun etninen ryhmä on jokin Suomen ns. heimo?
13.1.2012 15.50
Erkki (eka)
Maamme kirja
Suomen heimostereotypiat ovat hyvin esillä Topeliuksen Maamme kirjassa (16. painos 1899):

”Karjalainen on ikäänkuin Suomen kansan valopuoli: avomielinen, kohtelias, vilkas ja kevytmielinen, helposti ohjattava ja helposti eksytetty, herkkäuskoinen kuin lapsi, ei kuitenkaan vailla suomalaisen itsepintaisuutta – –.”

”Savolainen on ymmärtäväisempi ja enemmän omaa etuansa katsova, kuin tuo hyväntahtoinen karjalainen. Hänen kaupantekonsa onnistuu tavallisesti paremmin, ja hän nauraa naapureilleen, jotka syövät päivässä enemmän kuin vuodessa ansaitsevat.”

”Hämäläinen on rotevampi, kankeampi ja hartevampi, jurompi ja jäykempi kuin hänen veljensä karjalainen. Hänellä on suorempi, usein ruskea, joskus pellavankarvainen tukka; silmät ovat pienet ja harmaat tahi vaaleansiniset; kasvot leveämmät, iho harmaampi, katsanto tylympi.”

”Pohjanmaan ruotsalaisilla on maassamme sekä hyvä että paha maine. Taitavina työmiehinä heitä on kaikkialla kaupungeissa ja herraskartanoissa. – – mutta toisinaan heissä puhkeaa ilmi tuo vanha peritty sankarihenki. Liiaksi juoneina he pian ryhtyvät tappeluun. Ei missään osassa maatamme vuodateta niin paljon verta kuin heidän ja heidän suomalaisten naapuriensa pidoissa.”

Asiantuntijat voisivat kertoa, missä määrin nämä stereotypiat ovat Topeliuksen luomia ja miten paljon ne heijastavat hänen aikanaan vallinneita yleisiä käsityksiä.
13.1.2012 16.18
Ei niin pientä pilaa eikä stereotypiaa...
13.6.2012 23.57
Jere
Itä ja länsi
On tullut oltua länsisuomalaisen kanssa naimisissa (itse idästä) ja hyvin on mennyt. Paljon on kumpikin oppinut kielestä ja Suomesta ja suomalaisista muutenkin. Joskus kiistoja mutta niitähän on aina. Kielen vivahteet ovat rikkaus.
22.5.2013 11.07
Eila
Mitä vihapuhe oikeasti on?
Tästä keskustelusta on jo kauan, mutta vasta nyt törmäsin siihen. Vihapuhe ei liity puheeseen stereotypiosta eikä ennakkoluuloista vaan siihen, että jotakuta vastaan hyökätään henkilökohtaisesti siitä syystä, että hän edustaa/puolustaa jotakuta ryhmää/asiaa, jota toinen ei voi sietää. Esim. tappouhkaukset, järkyttävät haukkumiset, jne. Hannan tekstistä ei ollut tällaisista jälkeäkään. Tarkempia esimerkkejä voi lukea mm. Helsingins Sanomien joku aika sitten ilmestyneestä artikkelista.