Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Hanna Lappalainen. Kuva: Kotuksen arkisto.

Hanna Lappalainen toimii suomen kielen yliopistonlehtorina Helsingissä
mutta tarkkailee kielenkäytön ilmiöitä myös asuinseudultaan
Etelä-Karjalasta käsin. Hän on työskennellyt aiemmin Kotuksessa ja
tutkinut mm. vuorovaikutusta Kelassa ja R-kioskilla.

Hanna Lappalainen

1.11.2012 21.39

Kielipropagandaa koulussa

Keskustelimme pari päivää sitten sosiolingvistiikan kurssilla opiskelijoiden kanssa siitä, mitä kieliä he ovat opiskelleet koulussa.

Pohdimme luennoitsijavieraamme johdolla myös sitä, miten kuntatasolla ja kouluissa voidaan vaikuttaa siihen, millaisia kielivalintoja oppilaat tekevät. Siitä, onko kielivalikoima viime vuosina laventunut vai kaventunut, osallistujilla oli erilaisia käsityksiä. Totuus varmaankin on se, että kunnat ja koulut ovat kielitarjonnan suhteen erilaisia.

Itse olen kummastellut tapaa, jolla oppilaille puhutaan koulussa valinnaisista kielistä. Kokemukseni ovat Vantaalta ja Lappeenrannasta ja valitettavasti kummastakin paikasta yhtä huonoja. Kun kuopuksen kanssa keskustelimme mahdollisen A2-kielen valinnasta, hän tiesi kertoa, ettei kannata valita sen paremmin ranskaa, saksaa kuin mitään muutakaan kieltä, koska viime vuonnakaan ei ollut tarpeeksi oppilaita, jotta ryhmä olisi voitu perustaa.  Näin oli opettaja oppilaitaan ”rohkaissut” uusien kielten pariin.

Aivan samansävyisiä puheenvuoroja olen kuullut omin korvin opoilta yläkoulun valinnaisaineinfossa. Sanoma on ollut selvä: kieli on epävarma valinta, koska ryhmään ei välttämättä riitä tulijoita. Ei varmasti riitä, jos oppilaatkin saavat kuulla saman varoituksen. Omat poikani ovat ainakin vakuuttuneet näillä puheilla, ettei kieliä kannata valita. Tämä varoituksen sana annettiin muuten vain kielistä, vaikka esikoiseni joutui toteamaan, ettei musiikkikaan ollut top ten -listalla ja ryhmä jäi syntymättä.

Vaikka uusiakin kieliä on tarjottu joissakin kouluissa ilahduttavassa määrin, aivan liiaksi annetaan englannin jyrätä. Englantia emme pääse pakoon – sitä on osattava – mutta sitä ehtisi oppia, vaikka opiskelun aloittaisi vähän myöhemmin kuin 3. luokalla. Esikoisen alakoulussa aloitettiin ruotsilla ja saksalla, mikä takasi sen, että innostus englantia kohtaan oli taattu, kun siihen pääsi käsiksi vasta myöhemmin. Nuorimmainen olisi ollut innokas aikoinaan aloittamaan ruotsilla, mutta Vantaallapa oli päätetty, että kaikki 3. luokkalaiset aloittavat englannilla ja piste.

Selvää on, että jos rahaa olisi rajattomasti, moni asia olisi toisin. Säästökuurit ovat kielenopetuksenkin esteenä. Myönteisen asenteen osoittaminen kielten opiskelua kohtaan on kuitenkin ihan ilmaista.


Palaa otsikoihin | 52 puheenvuoroa | Keskustele

2.11.2012 7.50
Laura Kataja
Kielivalinnat
Minä sain joskus ajatuksen: Entä jos kunnat velvoitettaisiin käyttämään vieraiden kielen opetustunnit siten, että minkään tietyn kielen opetukseen käytetty tuntimäärä ei ylitä tiettyä prosenttia (esimerkiksi 40 %). Toinen kotimainen ja ns. kotikielen opetus ei tietenkään kuuluisi laskuun mukaan. Voisi kummasti innostaa kouluja tarjoamaan myös vaikkapa saksaa, ranskaa, venäjää ja espanjaa.

Espoossa vieraita kieliä sentään tarjotaan, ja muistan että poikani alakoulussa mainostettiin saksan ryhmää kovasti (ja saksan ryhmä saatiinkin aikaan).

2.11.2012 12.35
Kyllästynyt
Kielipropagandaa..
"Englantia emme pääse pakoon – sitä on osattava –"


Tässä hyvä esimerkki sellaisesta kielipropagandasta ja ajattelusta josta olisi todella päästävä eroon.

Englantia ei tarvitse osata ja sitä pääsee pakoon! (*

(* Tosin ei täällä perusteellisesti pakkoenglannitetussa Suomessamme mutta muualla.

2.11.2012 19.30
Kielirealisti
Huvit huveina
Muiden kielten kuin englannin opiskelu on lähinnä hupia ja harrastusta. Sitä ei tarvitse verorahoilla kustantaa eikä koulussa järjestää, saati tuputtaa. Sen enempää kuin vaikkapa savenvalantaa, jalkapalloa tai uskontoa. Niille, jotka sellaisia haluavat tosissaan harrastaa, on paljon mahdollisuuksia tarjolla, ja tosiharrastus joka tapauksessa maksaa.

Ne, joilla on oma lehmä ojassa, kuten kielenopettajat, ovat tietysti eri mieltä.

Jos joku haluaa harrastuksen vuoksi opetella muita kieliä, niin ruotsi on hyvä valinta. Sitä voi oikeasti puhua Suomessa ihmisten kanssa, kun vähän yrittää. Saksan, ranskan, venäjän tai espanjan opiskelu on vähän kuin opiskelisi jääkiekkoa vain luokkahuoneessa menemättä koskaan jäälle.
3.11.2012 21.53
Tuula Räsänen
Yhteistyötä koulujen välille
Opettajilta ja vanhemmilta kaipaisin positiivista ja avaraa katsantokantaa asiaan. Vieraiden kielten opiskelu kannattaa aina. Koskaan ei voi tietää mitä elämä/työelämä tuo tullessaan.

Olen ihmetellyt koulujen nihkeyttä järjestää ryhmiä yhteistyössä. Kaksi lähekkäin sijaitsevaa koulua voisivat perustaa valinnaisaineiden ryhmiä yhdessä. Kyse on vain halusta. Lukujärjestyksien tekeminen vaatii hieman lisäsovittelua, mutta onnistuu, jos niin halutaan.

Itä-Suomessa näin on toimittu jo muutaman vuoden ajan eräässä kunnassa. Jopa linja-autokuljetus koulujen välillä on järjestetty pitkän välimatkan vuoksi.
4.11.2012 17.42
Kielirealisti
No ei kannata
Tuula Räsänen kirjoitti: " Vieraiden kielten opiskelu kannattaa aina." Ja perusteli: "Koskaan ei voi tietää mitä elämä/työelämä tuo tullessaan." Mielenkiintoinen perustelu, se kun sujuvasti *kumoaa* väitteen. Jos voi tietää, mitä elämässä tarvitaan, niin väite, että jonkin opiskelu kannattaa aina, on varmasti väärä.

Kyse on pelkästä fraasista, jota hoetaan sitä innokkaammin, mitä ontompi se on. Kaiken opiskelemista voi "perustella" sillä, että se *voi* joskus olla joillekuille tarpeen. Perustelu, jolla voi perustella mitä tahansa, on tietysti näennäisperustelu.

Modernissa yhteiskunnassa on niin paljon sellaista, mikä jokaisen pitäisi oikeasti oppia, ettei kielileikeille ole sijaa kouluissa. Monellako on oikeasti mennyt asioita pieleen siksi, ettei ole osannut saksaa? Tätä voi verrata siihen, että useimmat ihmiset ovat ihan pihalla muun muassa elektroniikan perusteista, tietoturvallisuudesta, siviilioikeuden alkeista ja todennäköisyyslaskennasta – kaikki asioita, joita käytännöllisesti katsoen jokainen tarvitsisi.

Kun seuraavan kerran tulee tenkkapoo digiboksin, kännykän tai tietokoneen käytössä, paljonko lohduttaa ajatella ”osaanhan minä sentään saksaa, ja myös toista kotimaista”?
5.11.2012 9.31
Laura Kataja
Pakkoenglanti
Kielirealistille:
Jos osaa saksaa niin luultavasti sen laitteen mukana on ohjeet selkeäksi saksaksi. Aika usein olen valinnut (kumpaakin osaan, englantia olen käyttänyt enemmän) mieluummin sen saksan, koska saksaksi asiat sanotaan selkeämmin. Huono enklanti menee helposti läpi ja siitä ei sitten ota tolkkua hiisikään, mutta kehnosta saksasta huomaa joku älähtää heti.

Muistan Prahanreissun männävuosina. Ravintoloiden ruokalistat olivat yleensä englanniksi, saksaksi, tsekiksi ja mahdollisesti jollain muulla kielellä. Saksa oli selvin. Kas kun käyttävät selittäviä yhdyssanoja (joiden osat ymmärtää) eivätkä läpinäkymättömiä termejä.

Kaikkia koulussa oppimiani kieliä (suomi, englanti, ruotsi, saksa, ranska) olen elämässäni tarvinnut.

Mitä enemmän (eri) kieliä oppii nuorena, sen helpompi niitä on oppia. Mutta jos on elänyt nuoruutensa päntäten yhtä mörfologisesti köythää kieltä, samalla halveksuen äidinkieltään, niin eipä enää aikuisena mikään muu tartu päähän, ja termiä "akkusatiivi" on mahdoton käsittää.

(P.s. Kerran törmäsin korjaustiedostoon jossa oli ohje VAIN italiaksi. Osaan ranskaa ja italian alkeet. Korjaus onnistui.)
5.11.2012 17.26
Minna
Kun opiskelee uutta kieltä, saa samalla selville, että maailmassa on monia erilaisia tapoja hahmottaa maailmaa, jäsentää todellisuutta, ylipäätään olla ja ajatella. Vaikka kieltä ei ehkä elämässään koskaan tulisi sen enempää käyttäneeksi, lisäävät opitut ja opiskellut kielet kuitenkin ylipäätään ymmärrystä maailmasta, erilaisista kulttuureista ja ajatusmaailmoista. Jos jotakin elämässä tarvitsee niin sitä.
5.11.2012 17.39
Leena K.
Ranskaa
Moni Brysseliin menijä on katunut sitä, ettei tullut koulussa opiskeltua kuin englantia.

Itse asiassa kielten opetus kannattaisi aloittaa paljon aiemmin kuin kolmannella luokalla. kielikylpypäiväkodit ja ensimmäiseltä luokalta alkava ykköskieli helpottavat oppimista, koska siinä iässä ihmisellä on vielä herkkyysvaihe menossa.

Ja kun osaa yhden vieraan kielen kunnolla, siihen on yksinkertaista rakentaa muita kieliä päälle. Varsinkin, jos se ykköskieli on tullut opeteltua luonnonmenetelmällä eli puhumalla.

Sinänsä on hullunkurista, kuinka kovasti suomalaiset natisevat pakkoruotsista. Pakkomatematiikasta kukaan ei kai natise, eikä pakkobiologiastakaan? Ja esimerkiksi afrikkalaiset lapset oppivat usein kolme, neljä kieltä ihan siinä kylillä pyöriessään, yksi niistä on ehkä englanti tai portugali tai swahili, muut sitten paikallisia kieliä, jotka voivat erota todella paljon toisistaan.
5.11.2012 19.26
Kielirealisti
Aikuisten oikeesti
Laura Kataja, monikohan saksaa koulussa lukenut saa tolkkua saksankielisestä käyttöohjeesta? (Minä saan, mutta sinä ja minä kuulumme siihen promillen osaan, joka olisi opiskellut kieliä, vaikka se olisi laissa kiellettyä. Minä opin saksaa jopa huolimatta lukion lyhyestä pakkosaksasta, jota opetti säälittävän epäpätevä opettaja.)

Ja kyllähän se saksankielinen on yleensä käännös englannista. Käyttöohjeet käännetään nykymaailmassa yleensä holtittomasti tai tolkuttomasti. On epärealistista kuvitella, että ainakaan muilla kuin englanninkielisellä ohjeella olisi paljoakaan tekemistä todellisuuden kanssa.

Ja "morfologisesti köyhää"... voi hyvä tavaton, pitääkö repiä vaatteet ja ripotella tuhkaa päähän siksi, että englanti tuntuu tolkullisemmalta kuin saksan hassu sijajärjestelmä tai venäjän omituinen verbisysteemi? Onko kielen vika, että ei-natiivi voi sen alkeet oppia hetkessä ja käyttää sitä?
6.11.2012 9.35
Laura Kataja
"helppo englanti"
Kielirealistille: Englannin alkeet on jollakin tasolla näennäisen helppo oppia, koska sanat eivät juuri taivu.
Todellisuudessa englanti ei ole lainkaan helppo kieli. Oikeinkirjoitus on kammottava - suuri osa sanoista on opiskeltava kahdesti - ääntämys ja kirjoitusasu erikseen. Kieli on myös äärimmäisen epäsäännöllinen, ja sen kunnollinen hallitseminen on jotain ihan muuta kuin se "tuu tii tu tööti tuu".

Lisäksi englantia ei tarvitse "tukea" sitä tulee muutenkin joka tuutista. Se on muuten merkillistä, että 1970-luvulla maalaiskunnan pikkulukiossa oli mahdollista opiskella kolmea ns. lyhyttä kieltä (englannin ja ruotsin ohella), ja yksi oli pakollinen. Tarjolla olivat saksa, ranska ja venäjä. Nykyään yliopilaaksi pääsee opiskelematta muuta kuin englantia ja (pitkin hampain) ruotsia. Vieläpä niin että on tehty vaikeaksi mahduttaa edes sitä kolmatta kieltä opinto-ohjelmaan, jos haluaa pitkän matematiikan (minä onnistuin aikoinaan tunkemaan kaksi lyhyttä kieltä matikkalinjalle, vaati tosin järjestelyjä).

Niinpä harva osaa sitä kileltä jonka ennustetaan pian ohittavan englannin (järjellisempi oikeinkirjoituskin auttaa): espanjaa. Harva osaa venäjää, joka olisi paikallisesti tärkeää. Saksaa ja ranskaakin voisi yksi ja toinen tarvita näillä kulmin. Jos lapsena ja nuorena ei ole tullut kielenopiskelun taitoa, niin aikuisena se on paljon vaikeampaa.
Olen itse huomannut tämän - ne ranska ja saksa (lukion kurssit) ovat selkäytimessä ja tulevat noeasti takaisin. Olen suorittanut vastaavan määrän espanjaa, aikuisena, mutta tuntuu että se unohtuu sitä mukaa. Ymmärrän kyllä mutta jos pitäisi sanoa jotain niin voi hyvänen aika.

Mutta kun mitään muutahan ei tarvita kuin sitä enklantia. Innokkaimmin tätä toitottavat muuten useimmiten osaavat englantia kehnosti (jos oikeasti itäisi tulla englanniksi toimeen, olisivat ensimmäiset pudokkaat) ja suomen kieli (jota he eivät tietenkään arvosta) menee sekiin pieleen.
6.11.2012 10.08
Ennustajaukko
Tulevat kieliolot
Laura Kataja rupesi ennustamaan, mitä kielten maailmassa tapahtuu. Espanjan kielen leviämisen suuri kausi on kyllä vuosisatojen päässä menneisyydessä. Jos katsotaan voimia, jotka maailmassa todella vaikuttavat, niin tuleva valtakieli on mandariini. Eri asia on, jatkuuko kehitys nykyisellään.

Mutta jos jatkuu, niin muutamien kymmenien vuosien kuluttua Suomenkin kouluissa luetaan pakkomandariinia eikä kukaan enää kehtaa valittaa englannin kielen muka vaikeasta kirjoitusjärjestelmästä.

(Jos huonosti käy, maailmassa nousee johtoasemaan Kiinan, Japanin ja Intian muodostama Aasian unioni, ja sitten jälkeläisemme joutuvat mandariinin lisäksi opettelemaan kirjoitusjärjestelmältään vielä kummallisempaa kieltä japania ynnä kourallista intialaisia kieliä – ja varmaan löytyy niitä, joiden mielestä se on erityisen siunauksellista.)
6.11.2012 12.08
Kyllästynyt
Suomalaiset siirtomaaisännät
"Mutta kun mitään muutahan ei tarvita kuin sitä enklantia. Innokkaimmin tätä toitottavat muuten useimmiten osaavat englantia kehnosti (jos oikeasti pitäisi tulla englanniksi toimeen, olisivat ensimmäiset pudokkaat) ja suomen kieli (jota he eivät tietenkään arvosta) menee sekiin pieleen. "

Näinhän se tuppaa olemaan. Mutta ymmärrät toki että, kun tällainen henkilö on saanut vaivoin opeteltua enklannin välttävät alkeet, niin tokihan koko muun maailman on sitten myös opeteltava kiltitsi pakkoenklanti, jotta he voivat keskustella tämän herran ja hidalgon kanssa.
6.11.2012 19.02
Irene
Opetusmetodeissa ongelmia
Kielten opetus on toki kehittynyt, mutta mielestäni esimerkiksi ruotsinkielen vastustaminen pohjautuu paljolti siihen, että sitä edelleen opetetaan aika kankealla tavalla. On sanakokeita ja kielioppia ja runsaasti ulkoa opettelemista.

Tiedetään hyvin, että yksinkertaisin tapa oppia vierasta kieltä on joutua asioimaan sellaisten ihmisten keskellä, jotka eivät osaa muuta kieltä kuin omaansa. Ja sellaisia ihmisiä on Suomessakin ihan riittämiin. Ruotsinkielen kielikylvyt ja kesäleirit rannikolla olisivat ihan hyvä ajatus, ja ne pitäisi toteuttaa tarpeeksi nuorten lasten kanssa.

Laulujen laulaminen, chattailu, pelien pelaaminen - sellaista voitaisiin vallan hyvin tehdä yhtä lailla ruotsinkielellä, tai millä tahansa muullakin kielellä, ei sen puoleen - kuin englannillakin. Silloin ihmiset oppisivat kielet aika lailla tuskattomasti, toisin kuin nykyisin.
7.11.2012 14.41
Väinämöinen
Ruotsin inhoaminen on yksinkertaisempaa
Irene, ruotsia on kyllä opetettu huonoilla menetelmillä, kuten muitakin aineita, ja ehkäpä on perää siinäkin käsityksessä, että ruotsinopettaja on yleensä koulun vi...hankalin opettaja.

Mutta ihan peruskysymys on kyllä se, että useimmat eivät koe ruotsia tarvitsevansa ja lisäksi kokevat sen työlääksi opetella. Siinäpä sitten on opettajalle haastetta, oli opettaja millainen tahansa.

Mistä muuten ajattelit löytää sellaisia ihmisiä, jotka eivät osaa muuta kieltä kuin ruotsia? Hyvin syrjäseuduille tai hyvin heikkolahjaisten ihmisten pariin pitää mennä, etsipä sitten Suomesta tai Ruotsista. Ruotsissa on ollut pitkään peruskoulu, jossa opetetaan kaikille englantia. (Josta ihme syystä ei suomea, vaikka suomenkielisiä on Ruotsissa samaa suuruusluokkaa oleva osuus kuin ruotsinkielisiä Suomessa.)
8.11.2012 9.52
Karu totuus
Vieläkin yksinkertaisempaa:
Ruotsin kieltä inhotaan lähinnä vain tällaisten "väinämöisten" levittämän hurriviha -propagandan ansiosta.
8.11.2012 10.41
Väinämöinen
Vihasta syyttely
Nimimerkki ”Karu totuus” syyttää minua hurrivihasta. Tietysti minkäänlaista perustelua esittämättä – edes yksilöimättä, mikä kohta kirjoituksessani muka ilmensi sellaista.

Jos kirjoittaisin, että kaikille suomalaisille ei tarvitse koulussa opettaa somalia, niin varmaan ”Karu totuus” syyttäisi minua myös rasistiksi. Jos kirjoittaisin, että kaikille suomalaisille ei tarvitse koulussa opettaa juutalaista uskoa, niin olisiko ”Karu totuus” sitä mieltä, että olen antisemiitti ja natsi?
9.11.2012 12.08
Irene
Ummikkoruotsalaisia on paljon
Niin, Väinämöinen, ruotsinkieliset lapset Suomen rannikkolaueilla osaavat ihan yhtä huonosti suomea kuin suomenkieliset lapset ruotsia. Paikoin huonomminkin.

Jos lapset pistetään sekaisin, tietysti niin, että ruotsia puhuvia on selvästi enemmän joka ryhmässä, suomenkieliset pääsevät harjoittelemaan ruotsia luonnonmenetelmällä.

Ja tietysti myös riikinruotsalaiset lapset ovat ummikkoruotsalaisia aika pitkään.

Eri asia on tietysti, tarvitseeko minkään kouluaineen olla pakollinen. Miksi on pakkouskontoa ja pakkomaantiedettä?

Kouluhan on pohjimmiltaan lasten sosiaalistamista ja varastointia varten, ei niinkään aineiden opiskelua varten.

Useimpia asioita oppii tietenkin tehokkaammin jossakin muualla kuin 30 oppilaan luokassa istumalla. Varsinkin kun osa oppilaista ei kykene keskittymään viittä minuuttia kauempaa yhtään mihinkään.
9.11.2012 13.45
Väinämöinen
Kylvettämisen logiikka
Irenen ajatus on ilmeisesti se, että hiukan ruotsin alkeita oppineita lapsia pantaisiin vaikkapa kesäsiirtolaan yhdessä alle kouluikäisten riikinruotsalaisten lasten kanssa. (On vaikea kuvitella, että nyky-Suomessa voisi monikaan kasvaa ruotsinkielisessä perheessä oppimatta suomea edes hiukan jo pienenä.)

Sillä hentoisella ruotsintaidolla sitten yritettäisiin tulla toimeen, vai? Ja ilmeisesti suomenkielisiä kiellettäisiin puhumasta keskenään suomea?

Nyt pitäisi vielä tietää miksi.

Koululaitoksen todellinen tehtävä on kolmiosainen: toimia isojen lasten ja nuoren päivähoitopaikkana, koulia heitä työelämän rattaiksi ja antaa heille työelämässä ja muussa elämästä selviämiselle välttämättömiä perustaitoja. Kuten luku- ja kirjoitustaito ja laskutaito, nykymaailmassa myös englannin kieli.

Valitettavasti taitojen valikoima ja painotukset heijastavat lähinnä 1930-luvun maailmaa ja tarpeita, ja lisäksi niihin on jätetty jäänteitä 1800-luvun sivistyskäsityksestä, johon kuuluu historiaa, uskontoa, musiikkia, ainekirjoitusta, sivistyneinä pidettyjä kieliä jne.

Pieni ajatuskoe: Jos koululaitos suunniteltaisiin lähtien tulevaisuuden ja nykyisyyden tarpeista ja siitä, millaisessa maailmassa ihmiset elävät nyt ja seuraavien 50 vuoden aikana, niin muistuttaisikohan se paljoakaan nykyistä? Monelleko nykyisistä opettajista olisi töitä ilman rajua uudelleenkoulutusta?
9.11.2012 14.36
Savolainen
viestinnästä kielessä on kyse
Ummikkosuomalaisessa ympäristössä kasvaneena olen kyllä arvostanut kaikkia niitä kieliä, joita koulussa aikanaan opin.

Sittemmin rintamaille muuttaneena kun olen huomannut, että täällä etelä- ja lounaissuomessa on tosiaankin ihmisiä, joiden käyttökieli on ruotsi. Ja yrittäjänä on aina hyvä osata asiakkaan kieltä.

Vaikka työasiat useimmiten voidaan hoitaa suomeksikin, on oikein hyödyllistä pystyä osallistumaan keskusteluun myös muilla kielillä. Ymmärtää mistä snapsilauluissa on kyse, ja osaa vaihtaa edes muutaman sanan saaristossa eläneen papparaisen tai närpiöläisen kanssa.

Sinällään itärajan kupeessa, tai muuallakin Suomessa, voisi olla hyödyllistä koulussa oppia myös venäjää ainakin alkeiden verran.

Tälläkin palstalla on porukkaa, jotka näyttävät periaatteellisista syistä vastustavan vieraita kieliä, joku englantia, joku ruotsia. Itselleni ovat kaikki koskaan oppimani kielet olleet tarpeen.

Niin, jos ihminen periaatteessa vastustaa ruotsia tai englantia, eihän niitä kieliä todellakaan tarvitse. Eikä tarvitse suomenkieltäkään, jos siitä haluaa kieltäytyä.
11.11.2012 16.51
Väinämöinen
Asiakkaan ja herran kieli
Nimim. ”Savolainen” osuu ehkä tietämättään asian ytimeen kuvatessaan, että on hyvä osata asiakkaan kieltä ja että itärajan kupeessa on hyödyllistä oppia venäjää.

Maailman sivu ihmiset ovat joutuneet opettelemaan a) herrojen ja isäntien kieltä ja b) asiakkaiden kieltä. Palvelusväki joutuu oppimaaan isäntien kieltä ainakin sen verran, että ymmärtää käsky. Ja maailman turistikohteissa voimme nähdä, miten ihmiset latelevat paljonkin suomea ja muita kieliä, koska sillä houkutellaan asiakkaita, vaikka todellisuudessa vaikkapa ruokalistat ovat sellaista kieltä, että sen kutsuminen siansaksaksi loukkaisi sikoja. Ja sitten on tietysti pienehkö joukko kauppiaita, kaupparatsuja ja esittelijöitä, joiden pitää osata asiakkaiden kieltä hyvin. (Niin hyvin, että sillä pärjää kovassa kilpailussa. Koulussa opitulla kielellä ei pärjää.)

Tämän lisäksi on kehittyneissä yhteiskunnissa käynyt tarpeelliseksi oppia c) tekniikan ja kansainvälisen viestinnän kieltä.

Näistä vain viimeksi mainittu koskee nykyisin kaikkia ihmisiä. Ja b-kohdan merkitys riippuu siitä, päätyykö palveluammattiin ja millaisia asiakkaita palvelee. Nyky-Suomessa on paljon todennäköisempää, että asiakkaaksi sattuu maahanmuuttaja tai turisti, joka ei osaa suomea eikä ruotsia, kuin että asiakas on suomenruotsalainen, joka ei osaa suomea. Se, että hienostorouva ehkä vaatii puhuttavaksi ruotsia, on eri juttu – kieltämättä vielä joskus todellisuutta.

Se, mitä kieliä kukin eläessään tarvitsee, on hyvin vaikeasti ennakoitavissa. Ainoa varma asia on, että englantia tarvitaan nyt ja ainakin 20 vuotta eteenpäin. Muita kieliä opeteltakoon joko tarpeen mukaan sitten, kun tarve on nähtävissä, tai harrastuksen vuoksi.

Snapsilauluja tuskin opitaan ymmärtämään koulun ruotsin opetuksessa, ja vanhan polven ihmisten närpiönruotsiakaan ei kouluruotsin pohjalta ymmärrä.
11.11.2012 17.40
Karu totuus
Pakkoenglanti on isäntien kieli
"Tämän lisäksi on kehittyneissä yhteiskunnissa käynyt tarpeelliseksi oppia c) tekniikan ja kansainvälisen viestinnän kieltä. Näistä vain viimeksi mainittu koskee nykyisin kaikkia ihmisiä."

Tuo sinun ceesi on vain sitä nykyajan herrojen ja isäntien kieltä, toiselta nimeltään PAKKOENGLANTIA.

"Nyky-Suomessa on paljon todennäköisempää, että asiakkaaksi sattuu maahanmuuttaja tai turisti, joka ei osaa suomea eikä ruotsia, .."

Mutta ei myöskään välttämättä osaa tuota pyhää pakkoenglantiasikaan.

Maailmanlaajuisesti ajatellen englanti kun on aika pienen vähemmistön kieli.

Yksipuolisesta englantiin keskittymisestä aiheutuu Suomelle kokoajan vakavaa haittaa, niin taloudellisesti kuin kulttuurisesti.
12.11.2012 1.24
Suomenmielinen
Ketkä isäntiä?
Enpä muista, että englantia puhuvia ihmisiä olisi marssinut Suomessa isäntinä. Ruotsalaisia ja venäläisiä kyllä. Ja vähän saksalaisiakin (1918, 1941 - 44)

Jos nimimerkki "Karu totuus" näkee pakkoenglantia kaikkialla, niin olkoon toki osaamatta englantia. Ei tarvitse myöskään opetella pakkolukutaitoa, pakkolaskutaitoa tai pakkokävelyä, saati pakkoajotaitoa. Saa toki syrjäytyä ihan vapaasti.

Jos ottaa hirveästi päähän, että englantia puhuvat kansat ovat johtavassa asemassa tieteessä, tekniikassa, kansainvälisessä kaupassa jne., niin sopii toki yrittää saavuttaa jotain samaa suomen kielellä. Ei kuitenkaan ole isäntiä eikä herroja käskemässä käyttämään englantia. Saa ihan vapaasti vaikka solkata kökkökouluruotsia, jota kukaan ei kestä kuunnella, tai jotain kymmenen vuotta koulussa opeteltua pitkää ranskaa, jolle kuitenkin oikeat ranskalaiset nauravat, eivätkä edes kovin hienotunteisesti.
12.11.2012 9.08
Propagandan uhri?
Opettajan propagandaa
Koulussa historianopettajani sanoi, että jos Antti Chydenius olisi kirjoittanut teoksensa englanniksi eikä ruotsiksi, niin häntä (eikä Adam Smithiä) pidettäisiin taloudellisen liberalismin isänä.

Eipä tullut silloin mieleen kysyä asiasta kommenttia ruotsinopettajalta. Mutta kysynpä nyt yleisesti: monikohan Suomessa keksitty oivallus on jäänyt merkityksettömäksi siksi, että siitä on kirjoitettu ruotsiksi tai suomeksi eikä jollakin kielellä, jota osaa edes vähän useampi kuin vajaa promille ihmisistä?
12.11.2012 9.33
Laura Kataja
Chydenius
Propagandan uhrille: Historianopettajasi oli kyllä väärässä. Siihen aikaan kun Chydenius teoksensa kirjoitti, ei englanti olisi ollut se paras valinta - vaan luultavasti ranska tai jopa saksa.
12.11.2012 16.24
Propagandan uhri?
Smith
Laura Kataja, ei opettajani väittänytkään, että englanti olisi ollut paras valinta. Parempi kuitenkin kuin ruotsi (puhumattakaan suomesta).

Ja tosiasia on, että Adam Smith kirjoitti englanniksi ja tuli taloudellisen liberalismin isäksi. Englanti saattoi kuin saattoikin olla paras valinta, koska ns. teollinen vallankumous alkoi Britanniasta ja Britannia oli maailmankaupan suurvalta.

Vielä yksi vertailu: Kuinkahan Carl von Linnén töille olisi käynyt, jos hän olisi kirjoittanut vain ruotsiksi? Onneksi hän ymmärsi kirjoittaa oman aikansa tieteen ”englannilla”, siis latinaksi.
13.11.2012 8.30
Monikielinen
Tästäkin "keskustelusta" huomaa selvästi, miten huonoissa kantimissa suomalaisten kielitaito on. Huvittavaa, että suomalaiset väittävät aina olevansa erittäin kielitaitoisia, vaikka suurin osa ei osaa kunnolla edes omaa äidinkieltään saati vieraita kieliä - tai oikeammin vierasta kieltä.

Mutta niinhän se on, että sitä mitä ei osaa, sitä ei arvosta. En minäkään arvostanut kunnolla luonnontieteitä ja niiden erikoisosaajia ennen kuin aloin perehtyä asioihin ja ymmärsin, mitä hyötyä laajasta osaamisesta on oman maailmankuvan kannalta.

Olen suomenkielen ammattilainen ja puhun lisäksi ruotsia, englantia, ranskaa ja kiinaa. Yksikään näistä kielistä ei ole osoittautunut turhaksi. Aina kun kuulen jonkun väittävän, että pelkällä englannilla pärjää, tiedän että kyseinen ihminen on elämänsä aikana tuskin edes poistunut Suomesta.
13.11.2012 8.43
Karu totuus
Pakkoenglanti propagandan uhrit...
"Onneksi hän ymmärsi kirjoittaa oman aikansa tieteen ”englannilla”, siis latinaksi."

Saisi se latina olla edelleenkin tieteen kieli, nykytilanne antaa vallan tieteessä (ja hyödytkin) englannin kielisille maille.
13.11.2012 16.01
Yksimielinen
Suomenkielen ammattilainen
Nimimerkki ”Monikielinen” taitaa olla niin sanottu trolli, koskapa väittää olevansa ”suomenkielen ammattilainen”. Siis ei osaa kirjoittaa edes kielen nimeä oikein.

Maailmankuva on useimmilla ihmisillä ihan hupsu ja vinksallaan, mutta eipä se elämää haittaa. Opiskelemisen perusteleminen maailmankuvan kehittämisellä on lähinnä huuhaata.

Esimerkiksi biologian pinnallinen oppiminen saa aikaan lähinnä vinoutuneita vulgaaridarvinisteja tai hassahtaneita evolutionistiseen etiikkaan uskovia, sikäli kuin se maailmankuvaan mitään vaikuttaa. Kielten opetuksella ei onneksi ole juuri mitään vaikutusta maailmankuvaan. Tosin jotkut luulevat ymmärtävänsä ihmisten moninaisuutta paremmin, kun ovat kuulleet kaukaisten kielten hassuista ilmiöistä.
13.11.2012 16.13
Karu totuus
Eurooppalainen perinteemme uhattuna
Yksimielinen taisikin ilmaista pakkoenglannittajien pahimman pelon:

Jos kansa osaisi laajasti muitakin kieliä kuin englantia, vaan omaisi laajemman maailman kuvan, ei yksioikoinen ja yksinkertainen kretinisti yms. konservatiivinen jenkkipropaganda uppoaisi niin helposti meihin suomalaisiin kuin se nyt tekee.
14.11.2012 10.34
Pakko pois
Pakkoa monenlaista
Nimimerkki ”Karu totuus” vaahtoaa pakkoenglannittajista, vaikka todellisuudessa englanti on yksi niitä harvoja kouluaineita, joita opiskellaan mielellään. Tai ainakin siihen on motivaatiota; huono opettaja voi toki silti tehdä opiskelusta ikävää.

Joten poistapa ensin pakkoruotsin lisäksi pakkolaulu, pakkouskonto, pakkohistoria, pakkomatematiikka jne., niin neuvotellaan sitten pakkoenglannista.

Ja pakkoäidinkieli. Miksi koulussa pitää oppia äidinkieli, kun äidinkieli on määritelmän mukaan se kieli, jonka ihminen on ensimmäisenä oppinut? (Nykyisin tieteellisemmin ”ensikieli”.)
14.11.2012 13.51
Karu totuus
Lisää kielipropagandaa...
Se, opiskellaanko jotain ainetta mielellään tai ei, mitenkään ei poista sen pakollisuutta. Käytännössähän englanti on ruotsiakin pakollisempi oppiaine mutta monella on kova tarve selittää tuo englannin pakko suorastaan olemattomaksi.

Miksi pakkoenglanti on monelle niin pyhä ettei siitä saisi edes puhua?

Kumma kyllä innokkaimmat pakkoenglanti puheen vaimentajat esiintyvät yleensä jonkinlaisina kielivapaustaistelojoina; varsin ristiriitaista.

Karu totuus kun on, että suurin este maamme kielivarannon laajentumiselle on nimenomaan pakkoenglanti, ei "pakkoruotsi".
15.11.2012 19.06
Eeva A.
Pidgingenglantia...
No niin, jos kymmenen vuotta ranskaa opiskelleen ranskankieli on oikeiden ranskalaisten mielestä naurettavaa, niin sama ongelmahan on myös kymmenen vuotta kouluenglantia opiskelleiden kanssa.

Äidinkielenään englantia puhuvista suomalaisten englanti kuulostaa hullunkuriselta. Onneksi on paljon muita kansoja, jotka myös solkkaavat epämääräisesti äännettyä ja köyhänpuoleista englantia, ja siinä sakissa suomalaiset pärjäävät sitten ihan kohtalaisesti.

Toisaalta, jos on opiskellut kymmenen vuotta kouluranskaa ja sitten menee asumaan ranskalaisten keskelle, oppii todennäköisesti kohtuullisen helposti ääntämäänkin säällisesti. Vielä parempi tietenkin olisi kielikylpy heti lapsena.

Tosin suomenruotsalainen kielikylpy ei ihan aja sitä asiaa, että riikinruotsalaisista kieli kuulostaisi korrektilta. Mutta kyllähän Ruotsissakin on paljon hassuja murteita, ja vaikka skoonelaisille naureskellaan, kyllä niidenkin kanssa silti on tapana asioida.

Pääasia kielten opiskelussa pitäisikin oikeastaan olla erilaisten ajattelutapojen ja kielen rakenteiden ymmärtäminen. Moni asia, joka yksikielisestä ihmisestä tuntuu itsestäänselvyydeltä, näyttäytyy paljon monimuotoisempana, kun osaa useita kieliä erilaisine hahmotustapoineen.
16.11.2012 12.30
Ilona
Yksimieliselle
On yhtä oikein sanoa suomenkielen ammattilainen kuin Suomen kielen ammattilainen, eikö niin.
16.11.2012 12.44
Ilona
Englannin autuus
Niin, varmaan on ihan hyvä opiskella englanninkieltä, kun se nykyisin on lingua franca aika monissa yhteyksissä, vaikka sitten nettimaailmassa. Suuri osa ihmisistä osaa solkata sitä jollakin tapaa, vaikka ei se vaikkapa kiinankieleen verrattuna tietysti kovin monen äidinkieli olekaan.

Sen sijaan tuntuu kummalliselta se ajatus, että muita kieliä ei maksaisi vaivaa opetella. Tai että niiden opetteleminen olisi jotenkin pois muun opiskelusta.

Kuten tiedetään, aivot omaksuvat sitä enemmän uusia asioita, mitä enemmän uusia asioita niille tarjotaan.

Suuri osa suomalaisista ei tarvitse matematiikkaa kuin korkeintaan maitokaupassa. Silti sitä opetetaan kaikille. Matematiikan opiskelun katsotaan kehittävän ihmisen ajattelua.

Äidinkieltä sen sijaan tarvitsee jokainen ihminen, sekin joka asuu vieraassa maassa ja toimii vieraalla kielellä. Ilman säällistä äidinkielen hallintaa myös muiden kielten opiskelu on vaikeaa. Ehkä tästä onkin kyse niiden ihmisten kohdalla, joista vieraat kielet ovat pelkkä rasite?

Onhan tietenkin maita, joissa tavalliset ihmiset osaavat oikeastaan vain yhtä kieltä, omaansa. Ranskalaiset kadunmiehet osaavat yllättävän huonosti vieraita kieliä, samoin englantilaiset.

Silti näissäkin maissa yliopistoissa opetetaan laajalti vieraita kieliä, ja eliittikouluissa opiskellaan jopa latinaa ja muinaiskreikkaa, joita kukaan ei enää äidinkielenään puhu. Katsotaan, että mitä enemmän kieliä ihminen oppii, sitä suurempi valmius hänellä on oppia uusiakin asioita. Ja että mitä paremmin ihminen hallitsee kielen kaikessa moninaisuudessaan, sitä selkeämmin hän oppii myös ajattelemaan ja ilmaisemaan ajatuksiaan.

Ja nekin ihmiset, joille kielet eivät ole kovin kutsuvia mutta joille matematiikka on helppoa, joutuvat tavallisesti opettelemaan esimerkiksi useita konekieliä. Siitä ei silti valiteta?

16.11.2012 19.26
Väinämöinen
Kielten puhumisen helppous
Minulla on kovin erilaisia kokemuksia eri kielten käytöstä kuin Eeva A:lla. (Oletan, että hän kirjoitti kokemuksesta.)

Ranskalaiset eivät ole olleet ymmärtävinään yksinkertaisia lauseita, jotka olen lausunut suunnilleen oikein. Ehkä heidän kansallistunnettaan loukkaa, että joku puhuu ranskaa osaamatta sitä täydellisesti.

Suomenruotsalaisetkin vaihtavat herkästi suomeen puhuessaan kanssani. Kieltämättä heidän suomensa on yleensä parempaa kuin minun ruotsini, vaikka se onkin ylioppilastodistuksen mukaan ”laudatur” ja virallisen kielikoetodistuksen mukaan ”utmärkt”.

Englantia äidinkielenään puhuvien kanssa ei ole ollut sellaisia ongelmia. Puhumattakaan niistä, joiden äidinkieli on muu ja joiden kanssa englanti on vain kätevä yhteinen kieli. Joskus joku on huomauttanut, että käyttämäni englannin ilmaus ei ole idiomaattinen, mutta niin on käynyt vain kirjallisessa viestinnässä.

Tiedon alku on tietämättömyyden tunnustaminen. Kannattaisi jättää sikseen illuusio siitä, että kieliä oppimalla ”erilaisten ajattelutapojen ja kielen rakenteiden ymmärtäminen” lisääntyisi. Ajattelutapoja opitaan tutkimalla reaalimaailmaa, ei kieliä, ja kielen rakenteita opitaan ymmärtämään opiskelemalla kielitiedettä, ei kieliä.

Ajattelutapoja koskee aivan erityisesti se, että me mielellämme koemme ymmärtäneemme jotakin, vaikka meillä ei todellisuudessa ole mitään tapaa testata, osuuko ymmärryksemme oikeaan. On helppoa ”ymmärtää” muita ihmisiä, kun kyse on vain ymmärtäjän oman mielen liikkeistä.
17.11.2012 14.07
Isabel
Väinämöiselle
Suomenruotsalaiset varsinkin pääkaupunkiseudulla vaihtavat herkästi suomenkieleen puhuessaan suomenkielisen kanssa, koska ruotsinkielen käyttämistä pidetään suomenkielisten joukossa epäkohteliaana ja epämiellyttävänä, ja ruotsinkieliset ovat sisäistäneet tämän toimintamallin. Ainoastaan maaseudulla, missä ihmiset eivät käytännössä osaa suomea juuri ollenkaan, ruotsinkieliset pysyttelevät omassa kielessään, vaikka puhekumppani olisi suomenkielinen.

Mitä taas tulee ranskalaisten ymmärtämiseen tai ymmärtämättömyyteen, kyse on tavallisesti todellakin paitsi ääntämyksestä, myös intonaatiosta. Kun koulussa kieliä opetetaan yhä aika tavalla kieliopin kautta, puheen rytmiä ja intonaatiota opetetaan aivan liian vähän. Ja ranskankielessä se on aivan keskeinen osa kieltä.

Intonaatio, rytmitys ja ajattelutavat ovat hyvin tärkeitä kielen hallinnan kannalta. Niitä ei välttämättä kielitiedekään kovin paljon käsittele, vai käsitteleekö? Asia havainnollistuu silloin, kun kuuntelee jostakin kauempaa vaikkapa espanjalaisia, italialaisia, vietnamilaisia, saksalaisia tai suomalaisia. Ihmiset elehtivät, käyttävät ääntään ja ilmehtivät aivan eri tavoin riippuen siitä, mistä kulttuurista ja kieli- ja murrealueelta he tulevat.

Huvittavinta on kuunnella äidinkielenään egnlantia puhuvia, jotka ovat eri murrealueilta. Teksasilaisen englanti kuulostaa aivan erilaiselta kuin irlantilaisen englanti tai Oxfordin englanti. Kouluenglantia puhuvan on yhtä vaikeaa tulla ymmärretyksi Teksasin maaseudulla tai varsinkaan itse ymmärtää puhuttua kieltä kuin koulusuomea opiskelleen ulkomaalaisen on tulla ymmärretyksi Ylä-Savossa tai ymmärtää puhuttua Ylä-Savon kieltä.
19.11.2012 9.49
Laura Kataja
Kielten osaaminen
Väinämöiselle: Minä puolestani olen lukion ranskan pohjalta (luin sen kyllä osin yksityisesti ja tulin päntänneeksi enemmän kuin sen lyhyen kurssin, ääntämyksen oppiminen oli kyllä tuolloin (1970-luvulla) nauhojen varassa (joita oli rajallisesti). Sillä ranskalla on ihan sujuvasti tultu toimeen Ranskassa muutamaankin otteeseen. Jaa uudempia kokemuksia - pikaisesti opiskeltu espanja (tosin espanjan ääntämys on suomalaiselle selkeää ja varsin helppoa) riitti siihen että kysyi kaupassa mistä löytyy sokeria, ja kuppilassa leivonnaisen koostumuksen ihmettelemiseen. Vastauksestakin sai tolkun.

Asiasta kukkaruukkuun: jostakin syystä näiden pakkoenglannittajien mielestä on hirveän vaarallista jos ihmisten ANNETAAN (siis EI pakoteta siihen) opiskella jotain muitakin vieraita kieliä kuin pyhää enklantia.

Olen muuten lukenut intiaaniheimoista (Amazonin alueellla) joissa suunnilleen joka kylässä oli oma kielensä. Puolisot olivat aina eri kylästä, ja vaimo muutti miehensä luo. Lapset oppivat aina isänsä (ja kotikylänsä) kielen, äitinsä kielen, auttavasti kavereittensa äitien kielet ja lisäksi yhtä laajemmalle levinnyttä kieltä (muistaakseni guaraní), ja ehkä vielä espanjaa. Vain henkisesti jälkeenjääneet eivät hallinneet ainakin viittä kuutta kieltä kohtalaisesti.
19.11.2012 17.36
Väinämöinen
Pakko, lupa ja rahoitus
Laura Kataja, olisi hyvä, jos mainitsisit yhden (1) esimerkin pakkoenglannittajasta ja kertoisit, millä perusteella kutsut häntä pakkoenglannittajaksi.

Onko joku joskus estänyt tai edes yrittänyt estää sinua tai jotakuta muuta opiskelemasta ihan mitä kieltä haluat?

Kysymyshän on siitä, a) mitä KOULUSSA opetetaan ja b) minkä tunneille koulussa on pakko osallistua. Pakko-opetusta b-merkityksessä on koulussa paljonkin: useimpien aineiden tunnit ovat pakollisia.

Käytännössä useimmille oppilaille englanti kuuluu niihin, mutta vain siksi, että enemmistö vanhemmista valitsee lapselleen englannin, tai valitsisi jos kysyttäisiin. Pakko on siis PIENEMPI kuin esimerkiksi äidinkielen, matematiikan tai maantiedon opetuksessa peruskoulussa. Vaikka kaikki vanhemmat vaatisivat, että maantiedon sijasta opetettaisiin kuuntietoa, niin ei kävisi.

Jos lisätään KOULUUN valinnaisuutta pitkään kieleen, niin se tarkoittaa käytännössä, että tarjotaan oppilaiden pienemmelle vähemmistölle eri opetusta kuin muille. Ja se maksaa. Jos joku haluaa lapsensa oppivan pitkän ranskan, kun se on niin cultivée, niin pitääkö se maksaa verovaroista? Muistutan, että elämme tilanteessa, jossa kouluista on säästösyistä leikattu pois valinnaisuutta hyvin paljon.

Juuri ne muut kielet ovat niin pyhiä joillekin, että pitää valittaa kovaan ääneen, kun koulussa ei järjestetäkään hienon kielen opetusta viidelle oppilaalle. Englanti on yksinkertaisesti käyttökieli, jota jokainen tarvitsee.

Mitäs jos keksittäisiin, että urheilussakin pitää olla valinnanvaraa ja joka koulussa on oppilaiden voitava valita omaan lajiinsa keskittyvä opetus? Onhan väärin, että joudutaan opiskelemaan pakkovoimistelua, kun haluttaisiin kehittyä jääkiekossa. Muuten pilataan nuorten mahdollisuudet hienoon urheilijan uraan, sillä sehän on aloitettava varhain!
20.11.2012 9.12
Karu totuus
Voi pyhä pakkoenglanti sentään...
Vaenamoenen, lue oma tekstisi ajatuksella niin saat hyvän esimerkin pakkoenglannittajasta.

Esim. lauseesi " Englanti on yksinkertaisesti käyttökieli, jota jokainen tarvitsee." on hyvä esimerkki pakkoenglannituksesta. Yksinkertainen perustelematon epätosi(* lause joka esitetään totuutena.


(* Kannattaa muistaa että yli 80% maailman ihmisistä ei edelleenkään osaa englantia.
20.11.2012 11.59
Laura Kataja
Pakkoenglannista
Väinämöiselle: Viittasin siihen mitä Hanna Lappalainen kertoo: koulussa ei suinkaan rohkaistu valitsemaan niitä muita kieliä englannin LISÄKSI, vaan kerrotaan että "ei kannata valita kun ryhmää ei synny kuitenkaan" (millä pyritään varmistamaan että ryhmää ei synny eikä kukaan saa opiskella), ja sitten mm. nimimerkki Kielirealistia tässä samassa ketjussa joka on sitä mieltä että näin pitääkin toimia, kaikkien muiden kielten opiskelu (äidinkieli mukaan lukien?) on turhaa.
20.11.2012 17.10
Väinämöinen
Totuus esille
Laura Kataja, sinusta siis on pakkoenglannittamista se, että kerrotaan realistisesti, mitä todellisia vaihtoehtoja on? Jos yli puolet vanhemmista vaatisi lapsilleen suahilin opetusta, niin ehkä sitä järjestettäisiin. Mutta kun yksi haluaa ranskaa, toinen espanjaa jne., niin kyllä tiedetään, ettei siitä synny opetusryhmää.

Kokonaan eri asia on vielä se, että vanhempien yllyttäminen valitsemaan ”hienoja” kieliä pitkiksi kieliksi olisi lasten edun vastaista.

Nimim. Kielirealisti kirjoitti: ”Muiden kielten kuin englannin opiskelu on lähinnä hupia ja harrastusta.” Ei siinä kielletä minkään kielen opettamista tai opiskelemista tai edes väitetä sitä turhaksi – hupia ja harrastuksia tarvitaan, ja jokainen valitkoon ne itse, sen mukaan mihin hänellä on varaa.

Kouluopetuksessa, jota annetaan verovaroilla ja joka kamppailee suurissa taloudellisissa ja muissa vaikeuksissa, ei todellakaan pidä leikkiä kieliasioilla. Monenlaisia kivoja asioita voi keksiä, mutta jos harrastusaineisiin on käytettävissä varoja, ne pitäisi käyttää oppilaita enemmän kiinnostaviin asioihin. Hienon kielen opettaminen pitkänä kielenä pienille ryhmille on suhteettoman kallista.
20.11.2012 20.56
Karu totuus
Taisi tulla "totuus" esiin....
"Kokonaan eri asia on vielä se, että vanhempien yllyttäminen valitsemaan ”hienoja” kieliä pitkiksi kieliksi olisi lasten edun vastaista."

Ja enklantiko ei sitten ole hieno kieli?

No siinä olet ehkä oikeassa, pakkoenklantihan on harvinaisen ruma, epäkäytännöllinen (kielioppi, oikeinkirjoitus jne.) ja typerä kieli.

Ja pyhä pakkoenglantiko on ainoa todella hyödyllinen ja merkittävä kieli?

Katin kontit, espanja taitaa kohta olla hyödyllisempi, mutta sen osaajista meillä on pulaa, toisin kuin pyhän pakkoenklannin.
21.11.2012 8.07
Laura Kataja
Kielivalinnat
Väinämöiselle: Eihän tuossa tilanne ollut se että sieltä olisi valittu umpimähkään jotain kieliä, vaan valinnaisaineiden listassa oli ehkä kaksi kieltä (ja sitten kaikennäköistä muuta, pääasiassa ns. käytännön aineita, kuten kotitalous- ja käsityökursseja). Oppilaat sitten merkitsevät listaan esim. kuusi eniten toivomaansa, ja saavat näistä kaksi jollain perusteella (noin esimerkiksi muutama vuosi sitten kun poikani kävi yläastetta)
Nyt koulun taholta annetaan ymmärtää, että noita kieliä ei ainakaan kannata valita "kun ryhmää ei kuitenkaan synny", jolloin sopivasti tarpeeksi moni uskoo, jäädään perustamisrajan alle eikä ryhmää perusteta.

Muuten, osuipa sopivasti täällä jonkun (oliko juuri Väinämöinen) väite että ei Suomesta löydy ruotsinkielisiä lapsia(kaan) jotka eivät osaisi suomea kohtuullisen hyvin. Jätetään Ahvenanmaa pois laskuista, sieltä tietysti varmasti löytyy, mutta osuipa lehden "Språkbruk" viime numerosta artikkeli tutkimuksesta, jossa Pohjanmaalla asuvista ruotsinkielisistä alakoululaisista yli puolet katsoi ettei osaa suomea niin että selviäisi sillä. Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten koululaisten "suoruotsia" kuunnellessa helposti unohtuu, että joku Pohjanmaa on ihan muuta.
21.11.2012 20.03
Hmm.
Ei varaa?
Kun Venäjä on Suomen suurimpia kauppakumppaneita, yhä vain, on melko kumma, että pidetään ihan tarpeettomana ja tuottamattomana opiskella venäjänkieltä koulussa. Venäjäntaitoisia kaupan ja teollisuuden alan työntekijöitä tarvitaan aika tavalla, pelkkä englanti ei riitä, kun halutaan saada aikaan kunnollinen kilpailuetu.

Siinä mielessä voisi olla aivan järkevää investoida paljon nykyistä enemmän siihen, että kouluissa on venäjänkielen ryhmiä.

Koulun tarkoitus ei tietenkään ole ainoastaan tuottaa sellaisia opiskeluaineita, joita vanhemmat kulloinkin sattuvat haluamaan. Eikä pelkästään saada aikaan säästöjä. Muutenhan kannattaisi lakkauttaa koko koulu. Sillä keinoin päästäisiin kaikkein halvimmalla.

Sen sijaan koulun tarkoitus on saada aikaan yhteiskunnan elinvoimaisuutta ylläpitävää nuorta väkeä, joka kykenee yhteiskunnan ylläpitämisessä tarvittaviin töihin. Siksihän lapsille opetetaan matematiikkaa ja fysiikkaakin, vaikka melko harva vanhempi niitä ihan hirveästi vaatii. Ja siksi on syytä opettaa muitakin kieliä kuin englantia. paisti venäjää, myös ruotsia, saksaa, espanjaa, ranskaa, mielellään myös sitä kiinaa ja arabiaakin...
22.11.2012 9.01
Russofiili
Työelämän todellisista tarpeista
Olen ollut jonkin verran tekemisissä Venäjän-kaupan kanssa ja tiedän, että liikeneuvottelut käydään englanniksi tai sitten tulkin avulla.

Jos kilpailuetua kaivataan, niin olisi paljon tärkeämpää perehtyä maan oloihin, talouselämään, ihmisten ajattelutapoihin jne. kuin maan pääkieleen. Ajatus, jonka mukaan kieltä oppimalla oppisi muiden ihmisten ajattelutapoja, on pelkkä myytti tai pahempaa (luullaan, että on ymmärretty jotain, kun on kehitetty teorian kielen joidenkin ilmiöiden merkityksestä ajattelulle).

Jos yritys halua suoraan myydä venäläisille kuluttajille Venäjällä, niin sitten tarvitaan venäjäntaitoisia myyjiä ja markkinoijia. Sellaisia voidaan palkata Venäjältä.

Jos nyt joku päätyykin kaupan tai teollisuuden työpaikkaan, jossa venäjästä on oikeasti hyötyä, niin tiesivätkö hänen vanhempansa asian hänen valitessaan pitkää kieltä? Elämä on paljolti arpapeliä. Entäs jos pitkän venäjän valinnut päätyykin töihin Pekingiin? Täytyy vain toivoa, että englantia on opittu riittävästi, vaikka pitkä kieli valittiin väärin.

Ylipäänsä on järjetöntä perustella jonkin aineen opettamista sillä, mitä jollekulle voi elämänsä aikana tulla eteen. Työelämän erityisiin tarpeisiin hankitaan koulutusta työuran aikana. Ja työelämän alakohtaisiin tarpeisiin ammattikoulutuksessa.
22.11.2012 13.49
Tuulikki
Tulkit?
Oho, tulkkien varassako siis asiat hoidellaan Venäjällä? Ajatella, eikö siis ollenkaan tunnu huolestuttavalta tietää, että välissä on melkoinen suodatin.

Kyllähän suomalaiset paljolti hoitelevat asioita Brysselissäkin tulkkien välityksellä, tottahan se on. Ja valittavat sitten sitä, miten tärkeää olisi ollut osata edes sen verran ranskaa tai saksaa, että pystyisi tarkistamaan, miten osuva tulkin käännös on.

Samoin pelkästään englanninkielisen tekstin tai puheen varassa olevat ihmiset valittavat usein sitä, että täytyisi pystyä tarkistamaan yksityiskohtia jollakin toisellakin EU:n suurella kielellä.

EU:n sopimukset, säädökset ja asiapaperit ovat pikkutarkkoja ja niiden tulkinta on monivivahteista. Nuo vivahteet hyvin helposti katoavat käännöksissä käsittämättömiksi. Ja siitä seuraa sitten se, että sopijaosapuolet eivät itsekään ole selvillä siitä, mitä oikeastaan on sovittu. Sitten kinastellaan yhä lisää.

Kielten opiskelu ei suoraan ratkaise ongelmia, mutta se vahvistaa neuvottelijan ja hallintoalamaisen asemaa. Onhan niinkin, että ellei ihminen osaa lainkaan maan kieltä, häntä pidetään helposti vähän tyhmänä.

Moni vieraiden kielten opiskelua vastustava ei ilmeisesti enää muista sitäkään, että iso osa suomalaisista joutui jokunen vuosikymmen sitten muuttamaan Ruotsiin. Ja kuinka pahoja ongelmia huonolla kielitaidolla varustetuilla ihmisillä silloin oli.

22.11.2012 14.57
Eeva
Uusi koulu
Russofiilin ajatus on tietenkin hyvä. Perustetaan oikein kunnollinen yleinen kansakoulu, halpa ja tehokas.

Siellä opetetaan vain sellaisia aineita, joita kaikki varmasti tarvitsevat: englantia ja tietotekniikkaa, tietysti. Ja kotitaloutta, ennen kaikkea ruuanlaittoa, kodin rahatalouden hallintaa ja lastenhoitoa. Vaikka ehkä lastenhoidon voisi jättää pois, eiväthän kaikki hanki tai saa lapsia.

Sitten kannattaisi olla rakennustekniikkaa ja putkimiehen hommia, niistä on hyötyä kenelle vain. Ehkä myös hiukan ompelua.

Koska englantiakaan ei voi oppia, ellei hallitse äidinkieltään, tarvittaisiin lisäksi äidinkielen opetusta. Ja terveysoppia ja voimistelua ja muuta liikuntaa. Käytöstapoja, etiikkaa ja moraalia. Neuvottelutaitoa. Hiukan matematiikan perusteita, lähinnä kuitenkin vain yhteenlaskua, kerto- ja jakolaskua ja hiukan geometriaa.

Ja siinäpä ne tarvittavat aineet varmaan olisivatkin.

Uskonto jätettäisiin kullekin uskontokunnalle opetettavaksi. Historiaa, maantiedettä, vähänkin pitemmälle menevää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa voisi sitten opiskella yliopistossa tai ammattikoulussa. Ja työnantajat sitten lopuksi koluttaisivat ihmiset haluamallaan tavalla käyttökelpoisiksi.

Koska vieraiden kielten opiskelu on sitä helpompaa, mitä nuorempana niihin pääsee käsiksi, ne ihmiset, jotka haluaisivat lastensa oppivat joitakin muitakin kieliä kuin englantia, pistäisivät tietysti lapsensa sellaisiin kouluihin, joissa niitä muitakin kieliä opetetaan. Siis yksityiskouluihin. Englannin Public School -mallin mukaan. Varmaankin niissä kouluissa saisi sitten opetusta myös luonnontieteissä, matemaattisissa aineissa ja vaikkapa filosofiassa.
22.11.2012 18.48
Karu totuus
Voi pyhä pakkoenglanti sentään...
"Jos kilpailuetua kaivataan, niin olisi paljon tärkeämpää perehtyä maan oloihin, talouselämään, ihmisten ajattelutapoihin jne. kuin maan pääkieleen."

Tehokas maan oloihin, talouselämään, kulttuuriin yms. tutustumien on varsin hankalaa jos ei osaa pääkieltä, koska silloin täysin toisen asteen lähteiden varassa.

"Täytyy vain toivoa, että englantia on opittu riittävästi, vaikka pitkä kieli valittiin väärin."

Sanoisin että ainoa väärä valinta pitkäksi kieleksi on englanti.

"Ylipäänsä on järjetöntä perustella jonkin aineen opettamista sillä, mitä jollekulle voi elämänsä aikana tulla eteen. Työelämän erityisiin tarpeisiin hankitaan koulutusta työuran aikana."

Miksei tämä ajatus voi koskea myös pakkoenglantia? Kustantakoon työnantaja sitten englannin opiskelun, jos sitä työssä (sattumalta) todella tarvitaan...
22.11.2012 23.25
Russofiili
Hyvä uusi koulu
Nimimerkki "Eevan" hahmottelema uusi koulu on pääosin hyvä, ja siihen suuntaan mennään, vaikka tuskallisen hitaasti ja vanhoillisuuteen törmäillen.

Mutta äidinkielihän opitaan ennen kouluikää kotona, joten sitä ei tarvitse opettaa. Asiointikirjoitusta ja dokumenttien kirjoitusta on kyllä syytä opettaa. Englanniksi ja suomeksi. Juuri sellaisia asioita tarvitaan, ja juuri niitä ei "äidinkielen opetuksessa" opeteta! (Eikä englannin opetuksessa.) Tulokset sitten näkyvät: liian usein huomaa, että oman alansa huippuammattilaisetkaan eivät osaa kirjoittaa yksinkertaista ja selvää dokumenttia edes asiasta, jonka he tuntevat erittäin hyvin (kuten siitä, mitä ovat juuri tehneet tai tekemässä työssään).

Etiikkaa ja moraalia ei voi opettaa. Kuvitelmat niiden opettamisesta ovat illuusioita. Opettajat toki vaikuttavat oppilaiden moraaliin, mutta samoin kuin muutkin ihmiset, nimittäin omilla teoillaan ja tekemättä jättämisillään, eivät sanoillaan.

Voimistelun opettamiseen koulussa ei ole mitään tarvetta. Liikuntaharrastuksen mahdollinen tukeminen on oma kysymyksensä, jota ei pidä sekoittaa kouluun. Sen enempää kuin vaikkapa musiikin, tanssin tai savenvalannan harrastamista.

Toisaalta listaan voisi kyllä lisätä kuvaamisen taidon. En tarkoita "kuvaamataitoa", vaan valokuvaamista, valokuvien käsittelyä, graafisten esitysten tuottamista piirto-ohjelmilla ja animoinnilla jne. Sellainenkin alkaa olla jokamiehelle tarpeellinen taito, ja sen puutteellisuudesta voi vakuuttua vaikkapa katsomalla melkein mitä tahansa muistiota tai PowerPoint-esitystä, jossa on tai pitäisi olla kuvitusta.

"Kielitaidon" yliarvostusta osoittaa sekin, että ei tajuta, että hyvin monissa viestintätilanteissa on olennaisinta esittää asia graafisesti selkeällä tavalla. Tekstiä tarvitaan vähän selittämään kuvia.
23.11.2012 9.41
Karu totuus
Voi pyhä pakkoenglanti sentään...
"Englanniksi ja suomeksi."

Kova pakkoenglannittaja tämä "russofiili", ettei vain olisi mennyt anglo ja russo sekaisin nimimerkin valinnassa.

Miten ihmeessä suurin osa suomalaista on saatu ehdollistettua pyhälle pakkoenglannille näinkin perusteellisesti, etteio ko. haitakkeelle nähdä edes vaihtoehtoja vaan pakkoenklanti otetaan jonain ylhäältä annettuna itsestään selvyytenä.
26.11.2012 12.16
Aadam
Äidinkieli on yksinkertaista
Juu, olen ihan samaa mieltä siitä, ettei äidinkieltä tarvitse opettaa koulussa. Eikä puhumista muutenkaan kovin paljon, eikä kirjoittamista, hymiöt riittävät hyvin.

Onhan tunnettua, että suomalainen tarvitsee vain muutamia keskeisiä sanoja pärjätäkseen elämässä vallan mainiosti.

Ja nehän ovat:
Hei! (tervehdys)
Hyi! (paheksuminen)
Oho! (pahoittelu, anteeksipyyntö)
Hmm. (epäilyksen esittäminen)
Höh. (hylkääminen)
Ehe,ehe. (kerrotaan, että havaittiin petosyritys)
Hih. (ilahtuminen)
Häh? (kysyminen)
Heh, heh. (runsaampi huvittuminen)
Hah, hah. (vahingonilo)
He! (ole hyvä)
Haa! (riemastus)

Näitä ei itse asiassa maksa vaivaa opetella edes englanniksi, sillä samoilla äännähdyksillä pärjää kyllä muuallakin maailmassa, kunhan mukaan liitetään sopivat ilmeet.
3.12.2012 14.32
Eeva
Liioittelua!
Aadam kyllä liioittelee. Ei "Oho" ole mitenkään tarpeellinen, eihän suomalainen pyytele anteeksi.

Toisaalta jos oli tarkoitus sanoa jotain äidinkielen kouluopetuksen tarpeesta, niin luulenpa, että jos jonkun äidinkielen taito on koulunalkamisiässä noin suppea, niin hän ei kyllä kuulu normaalikouluun lainkaan.

Äidinkielen kouluopetuksen tarvettahan pitää verrata siihen, mitä ihmiset jo osaavat kouluun mennessään eli mitä ovat oppineet äidiltä, isältä, sisaruksilta, muilta sukulaisilta, kavereilta jne.

Havaintojeni mukaan monet peruskoulusta päässeet eivät osaa juuri enempää eli eivät ole koulussa oppineet juuri mitään. Sanavarasto on kyllä kasvanut, osittain tavoilla, jotka eivät ole kovin suotavia, mutta koululla ei tässä ole paljoakaan ansiota tai syytä.