Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Hanna Lappalainen. Kuva: Kotuksen arkisto.

Hanna Lappalainen toimii suomen kielen yliopistonlehtorina Helsingissä
mutta tarkkailee kielenkäytön ilmiöitä myös asuinseudultaan
Etelä-Karjalasta käsin. Hän on työskennellyt aiemmin Kotuksessa ja
tutkinut mm. vuorovaikutusta Kelassa ja R-kioskilla.

Hanna Lappalainen

16.9.2011 13.07

Ei voi minkään

Kesän mittaan aloin kiinnittää ympärilläni pariin ilmiöön. Kaikki on nimittäin meillä nykyään ”ihan meedium”, ja jos asioiden tilaan ei voi vaikuttaa, silloin ”ei voi minkään”.

Alkuun kurtistin kulmiani, kun kommentti päivän retkestä tai arvio kokkauksistani oli tuo ihan meedium. Pikku hiljaa olen oppinut sijoittamaan lausahduksen oikeaan kohtaan asteikkoa. Tämänhetkinen käsitykseni on, että se asettuu selvästi plussan puolelle.

Paljon suurempaa kummastusta minussa on kuitenkin herättänyt ei voi minkään. Höristelin ensin korviani, koska uskoin kuulleeni väärin. Miten niin minkään? On kuitenkin ollut uskottava, että juuri noin se menee.  Alkuun pohdin, onko tämä vain oman perhepiirini innovatiivista kielenkäyttöä, mutta pikainen nettihaku osoitti, että aivan samaan tapaan sitä näkyy käytetyn monissa verkkokeskusteluissa jo ainakin reilun vuoden ajan. Vielä en ole keksinyt, mistä muoto on lähtöisin. Kenties yhdestä lipsahduksesta, mutta miten se on saanut enemmän käyttäjiä?  Onko joku tunnettu mediahahmo kenties toiminut levittäjänä? Odotan innolla kommentteja ja havaintoja.

Ylipäätään on kiehtovaa pohtia, miten uudet muodot kieleen syntyvät ja miten ne lähtevät liikkeelle. Ja miksi toiset uudismuodosteet saavat jalansijaa ja toiset taas jäävät pian unholaan? Näihin kysymyksiin kielentutkijatkaan eivät osaa vastata vielä laisinkaan tyhjentävästi.


Palaa otsikoihin | 10 puheenvuoroa | Keskustele

16.9.2011 15.26
Vesa Heikkinen
Tuo "ei voi minkään" kuulostaa jotenkin tutulta jo vuosien ja vuosikymmentenkin takaa. Ettei vai olisi esimerkiksi Kouvolan seudulla tuttua puheenpartta, kymenlaaksoa?
19.9.2011 19.00
Kulinaristi
Syön pihvit raakana.
Olisiko "ihan meedium" tullut ravintolakielestä, tarkoittaen perusasetuksilla tehtyä. Itse kun sitä olen kuullut lähinnä tarjoilijan suusta hänen kysyessään punaisen lihan toivottua kypsyysastetta.

Merkinnee yleisemmin samaa kuin "ihan kiva".
20.9.2011 18.32
Kiinnostavaa
Kotkasta kotoisin oleva (ja jo pitkään pääkaupunkiseudulla asunut) tuttavani käyttää ihan säännönmukaisesti tuota "ei voi minkään" - muotoa ("ei voi mitään" - muodon sijaan). Muiden en ole kuullut sitä käyttävän. Kymenlaaksolaisteorian kannalla olen siis minäkin.
23.9.2011 15.17
varsinaissuomalainen
Minkäs teet?
Voisiko tuo "ei voi minkään" -lausahdus sekoittua fraasiin "Minkäs teet"?
25.9.2011 21.20
Lissi
"Minkään"
Isäni käyttää "minkään"-muotoa usein humoristisissa asiayhteyksissä. Hän on poiminut muodon Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan Pulttibois ja Manitbois -ohjelmista. Niissä miehet esittivät muun muassa Kyllikki ja Johannes Virolaista, joissa Kalliala Johannesta esittäessään toisinaan käytti "Ei sille saa minkään." -virkettä. Näin ollen epäilen, että muoto on alkujaan peräisin joko Johannes Virolaisen omasta kielenkäytöstä tai sitten Peteliukselta, jonka juuret käsittääkseni ovat Kymenlaaksossa.
27.9.2011 21.08
Ei niin meedium
Tämähän on ihan pässinlihaa: Asia on pihvi, ja kun se ei herätä sen suurempia tunteita puoleen tai toiseen, se on ihan meedium. Ylikypsä tai raakile ovat äärilaitoja.
27.9.2011 22.44
Jouko Isometsä
ei maha minkään
Minä puolestani olen kuullut Mikkelin seudulla asuvan tuttavani käyttävän muotoa "ei maha minkään" tilanteissa, joissa jokin on mennyt ns. "mönkään" ,ja on jo myöhäistä korjata tilannetta.
28.9.2011 11.33
Meedio
Tuskin sentään medium-paistoa
Tuntuu houkuttelevalta ajatella, että "ihan meedium" viittaisi pihvin kypsyysasteeseen. Todennäköisimmin "meedium" tarkoittaa kuitenkin vain 'keskinkertainen' jollakin asteikolla, jossa lienee vain noin kolme porrasta: boooring, meedium, hot (tai cool).

Mutta mitä "meedium-pihviin" tulee, niin kulttuurimaissahan on asteikkona esimerkiksi
Extra-rare ~ Blue (bleu),
Rare (saignant),
Medium rare (à point),
Medium (cuit),
Medium well (bien cuit),
Well done,
Overcook. Kuten näkyy, todellisissa gastronomisen kulttuurin maissa pari anglosaksisen maailman pisimmälle paistettua astetta puuttuvat.

Ja Suomessahan on yleensä vain yksi paistamisaste, overcook, jonka nimenä on "meedium" tai "miidiöm", kirjoitettuna "medium".

Erikseen vaatimalla ja rare-sanan kolme kertaa eri ääntämyksillä toistamalla saattaa saada tilatuksi melkein oikean medium-pihvin, kestettyään siinä välissä tarjoilijan kysymyksen "ai raakana vai?" ja hillittyään halunsa kommentoida "jos haluaisin syödä pihvilihaa raakana, ostaisin sen kaupasta".
14.10.2011 9.02
Hanna Lappalainen
Kiitos kaikille keskustelijoille! Esiin on tullut monta kielentutkijan kannalta kiinnostavaa vihjettä. Lisää otan toki edelleen vastaan.
12.11.2012 22.37
karjalan neito
Vesa Heikkistä komppaan. Eikös tämä "ei voi/maha minkää" ole ihan klassikkoilmaisu kymenlaakson suunnalla. Kotkalaisten opiskelukaverien puheesta kävi korvaan jo vuosikymmeniä sitten eli ei mikään tämän päivän muotijuttu. Kaakon kulmilta itsekin tulen (hieman ylempää) mutta meillä päin ei ilmaisua käytetä.