Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Hanna Lappalainen. Kuva: Kotuksen arkisto.

Hanna Lappalainen toimii suomen kielen yliopistonlehtorina Helsingissä
mutta tarkkailee kielenkäytön ilmiöitä myös asuinseudultaan
Etelä-Karjalasta käsin. Hän on työskennellyt aiemmin Kotuksessa ja
tutkinut mm. vuorovaikutusta Kelassa ja R-kioskilla.

Hanna Lappalainen

30.4.2013 22.06

By the way, kertokaa pliis, mitkä sanat on nyt cool

Kylmä tosiasia on, että suurin osa suomen sanastosta muualta lainattua.

Tämä pätee hyvinkin tuttuihin ja ihan suomalaiselta kuulostaviin sanoihin. Pieni on se joukko, jonka juuret ovat johdettavissa uralilaiseen kantakieleen.

Helpoiten lainasanoiksi tunnistaa nuorimmat. Niiden kanssa joutuu jopa pohtimaan, mistä kielestä on kysymys. Onko esimerkiksi ok suomea? Uskallan tunnustaa, että kuittaan sillä sujuvasti monet teksti- ja sähköpostiviestit. Ei tule edes mieleen, miettiä suomalaisempaa vastinetta.

Enemmän englannilta mielestäni tuntuu pliis, vaikka sen suomalaisittain kirjoittaisikin. Varsinkin nuorison kielenkäyttöön – siis ihan suomenkieliseen – on kotiutunut anyway tai suomalaisittain kirjoitettuna enivei. Se on kätevä esimerkiksi siksi, että se on lyhyempi kuin suomalainen vastineensa joka tapauksessa. Lyhyys ei kuitenkaan kelpaa yleispäteväksi selitykseksi, sillä onhan vaikkapa muuten lyhyempi kuin by the way. Kyse on sittenkin enemmän tyylistä ja vaihtelun halusta kuin taloudellisuudesta.

Mitä muita sanoja ja sanontoja liittäisitte samaan kategoriaan?                                                                                       


Palaa otsikoihin | 13 puheenvuoroa | Keskustele

1.5.2013 13.46
Valpurga
uussuomea
That's it! taitaa olla aika yleinen ilmaus. Mutta olen hyvin ylpeä itsestäni, kun en käyttänytkaan sitä vaan sanoin suomeksi Siinä se!
1.5.2013 19.03
whatever
ELIKKÄ useimmissa lauseyhteyksissä enivei korvaa JUURIKIN ilmauksen "no oli miten oli".
2.5.2013 5.41
Eero Heino
Suorana
01.05.2013 Yle TV1 esitteli ohjelmistoaan näin: "Vau, nyt Yle Areenassa voi katsoa tv-kanavia suorana lähetyksenä. Siis livenä". Suomenkielinen sanapari käännettiin myös lainasanakielelle. Siksikö, että useampi ymmärtäisi? Vai siksi, että meillä suomalaisilla on heikko henkilöllisyys ja "häpeämme" omaa kaunista kieltämme ilmaisemalla itseämme fingenlskaksi? Jompi kumpi, not so cool! Hyvä suomi!
2.5.2013 16.52
Cooler
Suorana vai livenä?
Eero Heino vaatii, ettei saisi sanoa ”livenä”, vaan olisi käytettävä ”suomenkielistä sanaparia” – joka on kuitenkin todellisuudessa vähän hämärä käännöslaina ja lisäksi kömpelö. Mikä olisi ”suoran lähetyksen” vastakohta? Kiemurteleva lähetys? Epäsuora lähetys?

Kun olemme ottaneet televisio-sanankin suoraan vieraasta kielestä (emmekä puhu esimerkiksi näköämyristä), miksi pitäisi ruveta takeltelemaan sellaisen paljon helpomman sanan kuin ”live” kanssa?

Enemmän voisi ihmetellä nimeä ”Yle Areena”. Miksi ei ”Ylen areena” tai mieluiten jotain fiksumpaa? Areena-sanahan ei kerro eikä edes vihjaa asian sisällöstä mitään. Ylen nettijakelusta kai on kyse.

Olemmeko menossa siihen, että taivutus katoaa suomen kielestä kenenkään sanomatta mitään, kun kielenhuolto keskittyy vatvomaan sitä, sopiiko tämä tai tuo englannin sana suomen kieleen?
2.5.2013 21.27
Kyllästynyt
Lakisääteinen pakkoenglantivaatimus...
... ilmeisesti edellyttää että julkiseen viestintään on nykyään sisällytettävä vähintään yksi englantilaiseperäinen ilmaus tai sanonta.
11.5.2013 17.15
Tikli
Da!
Ei kylläkään venäjän "kyllä", vaan englantilainen lausahdus tyyliin "haloo, just niin, mitä et tajuu". Ainakin näin olen sen ollut kuulevinani valmiiksi nauretuissa jenkkisarjoissa. Ja teinityttärenikin taitaa jotain sen suuntaista äidilleen sanoa :).
16.5.2013 15.32
Epähienoa
Se on ihan "fain"
Nykyään on niin muodikasta puhua kaiken olevan "fain", että kohta siitä tulee yhtä mitäänsanomatonta kuin aikansa eläneen OK:n hokemisesta.
1.6.2013 23.38
Moksis
Ulkosuomalaisena hätkähdin toden kerran, kun viisivuotias sukulaistyttöni Suomessa sanoi melkein mihin tahansa "Ou mai god!" Hän ei ole edes opiskellut englantia ja sen ällöttävin ilmaisu oli jo tarttunut hänen korvaansa - televisiosta, dvd:stä, tietokonepeleistä?

3.6.2013 15.07
Poksis
Just
”Ou mai god” ei varmaankaan ole televisiosta suoraan opittu, koska silloin sanottaisiin ”ou mai gad” amerikanenglantia jäljitellen. Joten sanonta on varmaankin tarttunut sellaisten ihmisten puheesta, jotka jo osaavat lukea.

Jos järkyttyy fraasista ”ou mai god”, olisi varmaan järkyttynyt 150 vuotta sitten kuullessaan suomalaislapsen sanovan joka asiaan ”just”. Hirveä svetisismi, joka myrkyttää ja turmelee suomen kielen!

Jos suomen kielen tulevaisuudesta haluaa huolestua, niin paljon enemmän huolestumisen aihetta tulee sitten, kun suomalaiset puhuvat keskenään englantia, johon heitetään sekaan suomen sanoja ja sanontoja. Siis samaan tapaan kuin suomenruotsalaiset puhuvat omaa ruotsin kielen muotoaan, jossa on ihan sopivaa – ainakin monissa tilanteissa – heittää sekaan ”kiva” ja ”juttu”. Sellaisessa nimittäin on suomen kielen todellinen tulevaisuus: kuriositeetteina, substraattina.
1.7.2013 10.01
Laura Kataja
Suoruotsi
Nimimerkin "poksis" kommentista tuli mieleen ratsastustuntia seuratessa kuultu:

Äiti sanoi tyttärelleen "Det är kivare..."

Koko lausetta en muista, mikä oli hauskempaa, mutta onneksi en ollut nauttimassa mitään mikä olisi voinut mennä väärään kurkkuun.
10.7.2013 11.08
Aggrea coolisti
Myös lyhennemuotoiset lainailmaukset ovat muotia: "info", "infra", "aggre" jne. jne. Puhekielessä tämän vielä ymmärtää, mutta esim. ministerin ei pitäisiä käyttää haastattelussa pelkkää "infraa", vaan kyllä hänen pitäisi palkkansakin vastineeksi voida käyttää täyteläistä muotoa "infrastruktuuri", että jokainen tietää, mistä on kyse.

Nytkin Ylen sivuilta voi lukea, että "Viranomaisten info suorana". EI näin, pojat ja tytöt! Kertokaapa, mitä vikaa on yksiselitteisessä ja tyylikkäässä sanassa "tiedotustilaisuus"?
10.7.2013 20.10
Jäitä hattuun
Infra on suomea, infrastruktuuri paperikieltä
Mitä erinomaisen täyteläistä sanassa ”infrastruktuuri” on? Ja miten sen muka kaikki ymmärtäisivät? Viimeksi kun kysyin Pihtiputaan mummolta, hän sanoi kolmatta tavua aloitellessani ”HÄHH?”

Ministeri ei saa palkkaansa siitä, että hän puhuu pehmoisia (tai jotain muuta) ns. tiedotusvälineille (suom. viihdeteollisuudelle). Hänelle maksetaan siitä, että hän ratkaisee hallinnonalansa asioita ja osallistuu valtioneuvoston työhön. Vastaavasti esimerkiksi yliopiston tutkijalle maksetaan tutkimustyöstä, ei siitä, että hän puhuu ympäripyöreitä tai jotain levotonta, jos tv, radio tai lehdistö keksii kysyä. Jos joku kokee lausuntojen antamisen ”tiedotusvälineille” aiheelliseksi, niin antakoon niitä, mutta ei sitä pidä työksi lukea. Paitsi jos on tiedottajan toimessa.

Niinpä jos joku ottaa haastattelussa esitetyn vakavasti, niin ottaa ihan omalla vastuullaan. Ja ministeri sanoo ”infra”, koska a) ei osaa sanoa pitempää sanaa, b) ei usko kuulijoiden ymmärtävän pitempää sanaa, c) sanoo, mitä puheenkirjoittaja, poliittinen sihteeri tms. panee hänet sanomaan.
11.7.2013 14.51
AC
Voihan infrapuna sentään
Asian ydin olikin se, että jos on pakko käyttää "infrastruktuureja", käytetään niitä sitten kunnolla. En olisi lainkaan vakuuttunut siitä, että "infra" olisi yhtään ymmärrettävämpi kuin "infrastruktuuri". "Infra" kun voi viitata aivan hyvin vaikkapa "infrapunaan".

Kokonaan toinen kysymys on kieltämättä se, mihin "infrastruktuurilla" kulloinkin viitataan ja miten se palvelee ymmärrettävyyttä. Eräässäkin keskustelussa ministeri käytti itsepintaisesti sanaa "infrastruktuuri" (tai "infra"), mutta asiantuntija melko helppotajuista sanaa "rataverkko" - kumpikin tarkoitti kuitenkin samaa asiaa. Joten tässä tapauksessa vain "rataverkko" oli suomea, "infrastruktuuri" tai "infra" ei sinne päinkään...