Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.


Eero Voutilainen. Kuva: Kotuksen arkisto.

Eero Voutilainen työskentelee Kotuksen tekstilajitutkimushankkeessa ja toimittaa täysistuntopuheita eduskunnassa. Eero haluaisi suvaita kielessä kaikkea muuta paitsi suvaitsemattomuutta ja sumuttamista.

Eero Voutilainen

22.11.2010 15.06

Yrityselämän kielipolitiikkaa

Ei ole itsestään selvää, että suomalaiset kirjoittaisivat edes suomalaisille suomeksi.

Avoin yritys -blogissa kirjoitetaan tänään kielipolitiikasta. Liike-elämän avoimuutta ja yrittäjäksi ryhtymistä pohdiskeleva kirjoittaja perustelee, miksi blogissa kirjoitetaan suomeksi, vaikka englanniksi kirjoittamalla voi saada periaatteessa suuremman yleisön ja alan keskustelua käydään verkossa melkein aina suomalaistenkin kesken englanniksi.

Kirjoittaja toteaa, että vaikka aiheesta kiinnostuneet suomalaiset ymmärtävätkin lähes aina hyvin englantia, äidinkielisen tekstin lukeminen on useimmille selvästi helpompaa ja mukavampaa. Myös teksti syntyy suomenkieliseltä helpommin ja paremmin suomeksi, mikä on eduksi sekä blogitekstien että kohderyhmältä toivottujen kommenttien kirjoittamisessa. Kirjoittaja toteaa noudattavansa tässä vanhaa ohjetta, että kannattaa mieluummin palvella pientä kohderyhmää hyvin kuin suurta keskinkertaisesti.

Kirjoituksesta on kiinnostavaa havaita, miten joillakin aloilla joutuu erikseen perustelemaan, jos kirjoittaa edes suomenkieliselle yleisölle suomeksi. Tällaisella alalla suomen kielen käyttäminen on usein umpihangessa tarpomista, koska useat suomalaiset yritykset käyttävät jo työkielenään englantia eikä monille tärkeille käsitteille ole toistaiseksi luontevia suomenkielisiä nimityksiä. (Kirjoittaja haastaa lukijoita keksimään suomennoksen aloittelevaa yrittäjää merkitsevälle startup-sanalle.)

Vaikka kirjoittaja itse ei otakaan sitä puheeksi, tällaisessa ympäristössä suomen kielen käyttäminen on myös tärkeä kulttuuriteko: kielen käyttöala kaventuu, jos sitä ei enää käytetä lainkaan joillakin yhteiskunnan aloilla. Tämä kielipoliittinen näkökulma on kuitenkin laiha lohtu, jos se jää yrittäjälle ainoaksi motiiviksi käyttää toiminnassaan suomen kieltä. Jotenkinhan ne laskutkin on maksettava. Siksi on olennaista, että oman äidinkielen käyttämiselle yrityselämässä etsitään myös muita kuin kieli- ja kulttuuripoliittisia syitä.


Palaa otsikoihin | 8 puheenvuoroa

23.11.2010 10.25
jarijohan
Asiakas on aina oikeassa
Asiakkaalla on ainakin jonkin verran valtaa siihen, mitä yrityksen kannattaa tehdä. Lompakolla on hyvä äänestää, ja yrittäjää voi aina myös kiittää suomenkielisestä viestinnästä.
24.11.2010 7.44
KSH
Startup
...tarkoittanee kuitenkin lähinnä yritystä, ei yrittäjää. Ja suomennettuna kai puhutaan parhaiten yritysraakileesta.
24.11.2010 13.18
Juho Makkonen
Startupin määritelmästä
Startup-sanan merkitys ei ole ole kovin selvä edes englannin kielessä. Suurin piirtein kaikki ovat sitä mieltä, että sana tarkoittaa yritystä, joka on perustettu vasta hiljattain (esimerkiksi viimeisten viiden vuoden sisällä, vaikka toisaalta esimerkiksi Wikipedia määrittelee 37signals-nimisen, 1999 perustetun yrityksen startup-yritykseksi, joten myös tämä raja on häilyvä).

Tähän yksimielisyys loppuukin. Joidenkin mielestä startup-sanaa tulisi käyttää ainoastaan teknologiapainotteisista kasvuyrityksistä, toisten mielestä se sopii kaikkiin alkuvaiheessa oleviin yrityksiin.

Suomenkielinen Wikipedia sanoo näin: "Startup-yritys on iältään nuori yritys, joka vasta kehittää ensimmäistä tuotettaan eikä tuota vielä voittoa. Yleensä termiä käytetään enintään muutaman vuoden ikäisistä yrityksistä tai kunnes yrityksen osakkeiden omistajiksi on tullut muita kuin perustajajäseniä." Itse olen eri mieltä näiden määritelmien kanssa. Ensimmäisestä päivästä alkaen voittoa tuottanut puoli vuotta vanha yritys voi silti olla startup, ja yritys jonka osakkeita omistavat esimerkiksi enkelirahoittajat on myös varmasti startup.

Tämän sekavuuden huomioon ottaen suomenkielisen termin muodostaminen on todella hankalaa. Esimerkiksi "yritysraakile" ei minusta täysin toimi, sillä jotkut laskevat esimerkiksi Facebookin (nuori kasvuyritys, ei varmuutta siitä että tuottaa voittoa, ei listautunut pörssiin) startupiksi, mutta satoja miljoonia tuottavan yrityksen kohdalla ei minusta voi mitenkään puhua yritysraakileesta.
24.11.2010 13.24
Juho Makkonen
Vielä startupin määritelmästä
Startup-maailmassa legendaarinen Steve Blank määrittelee startup-käsitteen seuraavasti:

"A startup is an organization formed to search for a repeatable and scalable business model."

Tuo lienee ainakin aika lähellä sitä, mitä ihmiset yleensä tarkoittavat startupeista puhuessaan.

http://steveblank.com/2010/01/25/whats-a-startup-first-principles/
24.11.2010 14.10
Petit diable
Vanha mottoni
Englannin kielinen termi = turhanpäiväinen käsite.

Tuon stärt'typin voi siis hyvin suomentaa vaikkapa keskoseksi, lipokkaaksi, pulkaksi tms. kerta merkitys ole edes englannin kielessäkään selvä, edes niille jotka siitä käyttävät.
26.11.2010 13.34
Eero Voutilainen
Kiitos korjauksesta ja hyvistä kommenteista! Tuota startupia käytetään tosiaan nähtävästi peruskäytössään nimenomaan yrityksestä. Netissä tosin puhutaan usein tällöin juuri startup-yrityksestä; myös startup-yrittäjää näkyy verkossa aika paljon.

Tämä keskustelu osoittaa minusta hyvin sen usein todetun asian, etteivät sanojen merkitykset ole lopulta kovin yksiselitteisiä ja että eri ihmisillä on usein samankin sanan merkityksestä varsin erilaisia käsityksiä (varsinkin ns. rajatapauksissa). Mistään virallisesta, tarkkarajaisesta ja ainoasta oikeasta merkityksestä ei ole usein edes kovin mielekästä puhua: kukakohan sen saisi kieliyhteisössä päättää oman kielitajunsa mukaiseksi? (Esimerkiksi lakikieli on kuitenkin tässä suhteessa erikoiskielenä eri juttu.)

Sen sijaan, että julistaisi sanasta jonkin tulkinnan ehdottomasti oikeaksi, onkin usein luontevampaa (ja sopuisampaa) pyrkiä ymmärtämään, mitä kukin jollakin sanalla sitä käyttäessään tarkoittaa. Näin tehdään esimerkiksi tiedemaailmassa, kun samalla käsitteellä voi olla useita, keskenään kilpailevia määritelmiä.

Yrityksen taimi kuulostaa minusta mukavammalta kuin raakile tai keskonen (netistä löytyi sille yksi osuma). Sivumennen sanottuna tuo enkelirahoittaja on minusta myös harvinaisen metka sana.
26.11.2010 22.27
Jukka K. Korpela
Elämän todellisuutta
Keskustelu tuntuu kiertyneen startup-sanan suomentamisen ympärille eli aika suppeaan kysymykseen.

Työelämässä on kovin usein niin, että kaikki, joita asian voi olettaa mitenkään kiinnostavan, osaavat englantia tarpeeksi hyvin. Jos on edes viiden prosentin todennäköisyys sille, että asiaan joutuu perehtymään joku, joka ei osaa suomea, niin millä kielellä kannattaa kirjoittaa?

Asian kannalta on epäolennaista se, että useimpien suomalaisten englanti on kirjoitettunakin kökköä. Se on asiaviestinnän kannalta ihan tarpeeksi hyvää. Tyyli voi takkuilla, mutta niin takkuilee yleensä suomenkielisenkin tekstin tyyli.
28.11.2010 8.56
KSH
Toinen todellisuus
Ei keskustelu startupista kai suinkaan koske sitä, mitä yksittäinen sana mahtaisi tarkoittaa, vaan pikemminkin juuri sitä, mikä se todellisuus sanojen takana oikein voisi olla. Yritin omalla huomautuksellani nostaa esiin sen tosion, että jos et osaa suomen kieltä, on jokseenkin turhaa kuvitella, että voisit osata englantia, tai sen, että kielen osaamattomuuttaan voi osoittaa aika monella eri kielellä. Meistä suomalaisista aika harva osaa englantia tavalla, joka oikeuttaa kirjoittamaan kyseisellä kielellä yhtään mitään.