Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.


Eero Voutilainen. Kuva: Kotuksen arkisto.

Eero Voutilainen työskentelee Kotuksen tekstilajitutkimushankkeessa ja toimittaa täysistuntopuheita eduskunnassa. Eero haluaisi suvaita kielessä kaikkea muuta paitsi suvaitsemattomuutta ja sumuttamista.

Eero Voutilainen

10.5.2010 16.29

Uusi blogi yliopiston kielestä

Ensimmäisessä blogitekstissä pohditaan kielen ja ajattelun suhdetta.

Helsingin yliopistossa on avattu uusi blogi Yliopiston kieli, joka käsittelee kieltä ja sen asemaa tiedeyhteisössä. Ensimmäinen blogiteksti kommentoi akatemiaprofessori Howy Jacobsin Acatiimi-lehdessä julkaistua kirjoitusta, jonka mukaan englannin asemaa yliopiston kielenä tulisi vahvistaa.

Ensimmäinen blogiteksti painottaa kielen ja ajattelun välistä yhteyttä ja kysyy, vaikuttaisiko yliopiston kielen vaihtaminen tieteelliseen keskusteluun ja siinä tehtyihin oivalluksiin: ”Voiko oman äidinkielen sanat ja lauseet vaihtaa toisen kielen sanoihin ja lauseisiin ilman, että jokin merkityksessä ohenee?”

Monilla tieteenaloilla valtaosa tutkimuksesta julkaistaan toki jo suoraan englanniksi, vaikka kirjoittajan äidinkieli on toinen. Olisi kyllä kiinnostavaa tietää, millaisia seurauksia tällä on tutkijan ajatteluprosessille. Näin äkkiseltään ajattelisin, että joitakin vaikutuksia sillä täytyy olla. (Lukaise myös Olli Löytyn blogiteksti siitä, miten vieraan kielen käyttö muuttaa ihmistä.)


Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele

11.5.2010 13.27
Tuulia
Koska törmäsin tutkimusalaani vasta ulkomaille muutettuani ja teen tutkimusta englanniksi ja saksaksi saksankielisessä ympäristössä, ei minulla ole alaani liittyen kuin hyvin pieni sanasto suomeksi. Tämä luo mielenkiintoisia tilanteita konferensseissa Suomalaisten kollegojen kanssa jutellessa, kun "small talk"-kielenä on suomi ja "asiaa" puhuessa pitää vaihtaa englanniksi.

Mitä vaikutuksia tällä on ajatteluprosessille - en tiedä, mutta näinhän moni kahta äidinkieltä puhuva toimii muutoinkin; asioita ajatellaan sillä kielellä jolla ne tapahtuvat tai minkä kielisessä ympäristössä ne tapahtuvat. En siis ole lapsuudestani asti kaksikielinen, mutta toki opin edelleen jatkuvasti lisää kieltä sitä käyttäessäni.

Huomaan kuitenkin tutkimustani visualisoidessani ajattelevani useallakin kielellä "sekaisin". Lause saattaa alkaa eri kielellä kuin se päättyy, eikä tämä vaikuta ajatusketjun logiikkaan sinänsä, koska kyse on toisiinsa jäsentyvistä ideoista jotka eivät vielä ole olemassa kielessä, vaan vasta abstrakteina ideoina.

En tiedä miten tällainen usean kielen "välissä" ajattelu eroaa ajatteluprosessista jossa idea on (kärjistäen) pakotettava yhden kielen muottiin - minähän olen vapaa valitsemaan kahdesta kielestä joilla jäsennän ideani sanoiksi asti, ja voin lisäksi käyttää suomenkielen muotoja ajattelussani. Lisäksi esimerkiksi matemaatikko ei ajattele lauseitaan puhekielellään vaan matematiikan sisäisin termein, samoin muusikko tai musiikin tutkija käyttää nuottikuvia ja sisäisesti kuultuja melodioita ajattelussaan - kuka meistä käyttää vain yhteen (puhe)kieleen sidottuja ajatuskonstruktioita ajatellessaan tutkimusta?
19.5.2010 10.22
Eero V
Kiitos Tuulia erittäin kiinnostavasta kommentista! Kielen ja ajattelun suhde on kyllä visainen pähkinä. Monet ovat sanoneet, että käsitteellinen ajattelu tapahtuu väisttämättä jollakin kielellä, kun taas konkreettisemmat ajatukset, kuten tapahtumat, hahmottuvat mielessä visuaalisesti.

Raja abstraktin ja konkreettisen välillä ei ole kuitenkaan suinkaan aina itsestään selvä. Lisäksi ajatuksissa on analyysin kannalta paljon muitakin olennaisia piirteitä kuin niiden abstraktisuus.

On myös kiehtovaa miettiä, että jos käsitteellinen ajattelu kerran tapahtuu aina jollakin kielellä, millaista ajattelua eri kielet tuottavat. Entä vaikuttaako äidinkieli kuitenkin aina myös vieraan kielen taustalla? Toista kieltähän opetellaankin usein paljolti ensikielen avulla, ainakin aluksi.

Tuo sekaisin ajatteleminen vaikuttaa kiehtovalta. Siitä, ovatko "abstraktit ideat" todella olemassa kielen ulkopuolella ja miten sitä oikein analyyttisesti lähestyisi, voisi varmasti saada kiinnostavan keskustelun aikaan.

Entä voivatko matemaatikko ja muusikko todella irtautua matematiikkaan ja musiikkiin liittyvässä ajattelussaan kokonaan luonnollisesta kielestä? Itse en osaa ainakaan tällä hetkellä edes oikein kuvitella moista ilmiötä. Se voi kyllä johtua paljon siitäkin, että en ole kovin erikoinen kummassakaan.