Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.


Eero Voutilainen. Kuva: Kotuksen arkisto.

Eero Voutilainen työskentelee Kotuksen tekstilajitutkimushankkeessa ja toimittaa täysistuntopuheita eduskunnassa. Eero haluaisi suvaita kielessä kaikkea muuta paitsi suvaitsemattomuutta ja sumuttamista.

Eero Voutilainen

31.8.2009 11.23

Tarpeetonta kieltä

Onko olemassa ”turhaa hölötystä”?

Elokuun puolivälissä kerrottiin monessa sanomalehdessä tiedeuutisena, että lähes puolet (40,55 %) mikroblogipalvelu Twitterissä lähetetyistä viesteistä on turhaa hölötystä. Uutisen taustalla oli amerikkalaisen markkinatutkimuslaitos Pear Analyticsin selvitys. Uutinen riemastutti monia internetin yhteisöpalveluihin kielteisesti suhtautuvia ja käynnisti taas tutun keskustelun tietoverkon vaaroista.

On minusta mukavaa, että mainittu yritys on kiinnostunut analysoimaan yhteisöpalveluissa käytettävää kieltä. Sen tekemässä selvityksessä on myös kiinnostavia laskelmia palvelun tyypillisimmistä käyttöajoista sekä käyttäjien viestitiheydestä ja sosio-ekonomisesta taustasta. Osan viesteistä leimaaminen turhaksi hölötykseksi (useless babble) on kuitenkin ongelmallista.

Selvityksessä ei suoranaisesti määritellä, mitä analyysin tekijät ovat pitäneet turhana. Viestien havainnollistetaan esimerkin avulla edustavan tyyppiä ”Syön nyt voileipää”. Tarkastelemalla muita luokkia – uutiset, roskaposti, itsensä mainostaminen (lähinnä kaupalliset tiedotteet), keskustelu ja edelleen lähetetyt viestit – näiden voi päätellä olevan sellaisia viestejä, jotka eivät näytä äkkiseltään täyttävän mitään selkeää tavoitetta kuten välittävän uutta ja tärkeän oloista informaatiota.

Puheenvuorojen julistaminen ”turhaksi” tai ”tärkeäksi” osoittaa kuitenkin aikamoista uskoa omiin arvostelijan lahjoihin. Ulkopuolinen selvittelijä ei nimittäin pysty mitenkään huomioimaan kaikkien ilmausten asiayhteyttä. Turhuutta edustanut lause Syön nyt voileipää voi vaikkapa tunnustaa ikänsä välipaloja vältelleen retkahduksen tai julistaa kolme tuntia sitten nälkäänsä voivotelleen tyydytyksen tunnetta.

Lisäksi kieli ei ole pelkkää informaation välittämistä varten. Omalla tavallaan merkittävää on esimerkiksi On taas ilmoja pidellyt -tyyppinen kommunikaatiokanavan ylläpitäminen, huomion herättäminen sekä kaikessa vuorovaikutuksessa läsnä oleva oman sosiaalisen identiteetin ilmaiseminen ja luominen (”Olen ihminen, joka toimii näin tällaisessa tilanteessa”).

Kiinnostavaa olisi tietää, mitä mieltä edellä mainitun selvityksen tekijät ovat tavallisesta arkikeskustelusta. Jos suunsa saisi avata vain silloin, kun on jotakin erityisen tärkeää sanottavaa, useimmat ihmissuhteet muuttuisivat radikaalisti – enkä usko, että välttämättä aina mukavaan suuntaan.

Ja ovatko kaikki yhtä mieltä siitä, mikä on turhaa ja mikä tärkeää?


Palaa otsikoihin | 6 puheenvuoroa | Keskustele

31.8.2009 20.12
KSH
Turhaako?
Sanojen perusteella viestin luokittelu turhaksi on jokseenkin turhaa -- sanathan eivät ole tärkeitä, vaan konteksti ja prosodia, kai.

Hieno kommentti: onneksi olkoon!
2.9.2009 16.48
JOuni saapui
Tahdomme todellisuuden ryöstölle
Hälvenee viemäreistä usvaa.
Surullisen äkisti paljastunut tarpeeton kieli.
Yksinäisiä menettänyt harmittelee tulemaa.
Dialoginen valuu kohti kuin ylpeän sinertävä,
etkö usko minuun?
Loogiseen auktoriteettiin asettaa voidaan kotikieli.
Kummastelu oli takaraivo,
ennen palamista kiinni.
Hullun jätetyn korvaus ääniä,
kuuntele tartunnoista raskasta.
Palvo randomaalisesti ette.

Tahdomme todellisuuden ryöstölle.
3.9.2009 9.46
Helena K
Puheliaan ihmisen lyhyt ja ytimekäs vastaus kysymykseen, onko turhaa hölötystä olemassa:
ON.
3.9.2009 12.06
Epeli
Kaikki tuommoinen arviointi on niin kovin suhteellista ja tuntuu pulppuavan usein aika simppelisti omasta navasta: Tärkeää on sellainen, mistä minä olen kiinnostunut. Turhaa on se, mistä minä en ole kiinnostunut. (Ja narsisti on sellainen ihminen, joka ei ole kiinnostunut minusta.)
4.9.2009 10.44
William K
Mies ja ministeri
"Kieli ei ole pelkkää informaation välittämistä varten. Omalla tavallaan merkittävää on - - kaikessa vuorovaikutuksessa läsnä oleva oman sosiaalisen identiteetin ilmaiseminen ja luominen." Toden totta, esityksen sisältö ei riipu käytetyistä sanoista vaan ratkaisevasti itse esitystilanteesta. Sovelletaanpa blogistin sinänsä teoreettisluonteista toteamusta pariin käytännön tapaukseen.

Entisen pääministerin kuuluisa lause "Juon nyt kahvia" ei suinkaan ollut turhaa hölötystä vaan täynnä sisältöä. Sehän ilmoitti tylysti, että 'Kieltäydyn haastattelusta' tai hiukan yleisemmin 'En anna valmistelemattomia lausuntoja', ja teki lausujastaan het kerralla vastenmielisen oloisen ihmistyypin.

Samoin pitkäaikaisen kansanedustajan vaikuttavin kysymys ulkoministerinä "Oletko hoitanut puutarhaasi?" suorastaan tihkuu mitä tiheintä asiaa. Mitä hän tahtoi kysymyksellään ilmaista? Ehkä suurin piirtein: 'Teen minkä mies ja ministeri voi.' Ei kai suotta kierrä äänestäjien parissa anekdootti, että tunnettu naistenmies pääsee eduskuntaan jo sillä, jos kaikki hänen entiset hellunsa äänestävät häntä. Niin merkityksestä tiheä kysymys kumminkin oli, että se maksoi hänelle ulkoministerin viran. Mahtoi asia olla sen väärti. Mistäs me sitä tiedämme?
6.9.2009 13.35
Ramona
Miksi meillä on yleensäkään on kieli?
Kieltä niin kuin jalkojaankin voi käyttää monella eri tavalla.

Olen juuri opettelemassa facebookaamaan. Olemme kymmenien ihmisten kanssa "irrallisesti" yhteydessä toisiimme. Yksittäisten lauseiden takana on joku tuttu ihminen, ja yksittäisen lauseen takana voi olla kokonainen kertomus.

Toisaalta otan aina riskin viestiä kirjoittaessani.Kirjoitettu viestini, niin kuin puheenikin, voidaan joko jättää huomiotta tai tulkita väärin.

Se mikä on tärkeää nyt ei välttämättä ole sitä enää huomenna. Ja se mikä on tärkeää hänelle, ei välttämättä ole sitä minulle. Pääasia on yhteydenpito.